maanantai 6. toukokuuta 2024

Taistelut tädin kanssa

Täti voi näyttää kiltiltä, mutta vanhoilla päivillään hän on unohtanut kaikki käytöstavat. Allaolevalla videolla (n. 45 s) hän esittelee kiellettyä, rasittavaa ja kertakaikkisen laitonta margariininhankintamenetelmäänsä. Henkilökunta ei ymmärrä, miten hänestä on tullut tuollainen.


torstai 2. toukokuuta 2024

Vappukuulumiset

Toivottavasti rakkaille lukijoilla oli yhtä hyvä ja herkuntäyteinen vappu kuin Kassisen tädillä!

Paitsi oikeasti hän ei saanut osallistua syöminkeihin ja sai vain pikkiriikkisen margariinia 


Vappukoristelun virkaa toimitti vapputötterö. Tötterö tuli täytäntöön, kun Seppo alkoi päivällä harostella suutaan, vaikka se on ehdottoman kiellettyä tikkien takia.

Tötteröä pidettiin noin tunti ja sitten Sepon suuta ei enää kutittanut ja hän pääsi siitä eroon.

Iltapäivällä karvainen herrasväki nukkui taas hirmuisen sievästi yli tunnin ajan.

Olisivatpa he aina näin!

tiistai 30. huhtikuuta 2024

Lahjat

Kassisen täti sai syntymäpäivälahjaksi minttukalan.

Kerrankin henkilökunta osasi ostaa hänelle jotain kivaa.

Lisäksi hän sai maistaa pienen nokareen savulohta.

Seppo antoi tädilleen lahjaksi rakkautta ja läheisyyttä.

Täti ei kyllä arvostanut lainkaan, sillä hänen mielestään tämä on yhden hengen kori ja hän osaa nukkua ilman Seppoakin.

Ehkä ensi vuoden lahja voisi olla kunnioittavan etäisyyden pitäminen.

sunnuntai 28. huhtikuuta 2024

Kassinen 14 v

Blogissa on alkanut jälleen juhlakausi, sillä Kassisen täti viettää syntymäpäiväänsä. Juuri tänään hänen syntymästään on kulunut uskomattomat 14 vuotta!

Ainakin, jos uskomme rokotekorttia, ja miksemme uskoisi?

Virallinen syntymäpäiväpotretti.

Juhlistaakseen tapahtumaa henkilökunnan allekirjoittanut puoli on laatinut kunnianarvoisasta päivänsankarista seuraavan haikun:


Täti Kassinen
kasvirasvaa himoitsee
Sepon valtias


Siinäpä tuli kaikki oleellinen sanottua.

Onnea Kassiselle!

perjantai 26. huhtikuuta 2024

Sepon kuulumiset

Sepolla menee hyvin! Hän syö velliään ja toheltaa sen voimalla menemään niin kuin ennenkin.

Tässä kuvassa täti oli osallistumassa henkilökunnan eiliseen iltapalaan mutta Seppo tuli samaan syliin nukkumaan ihan kuin olisi olevinaan kutsuttu.

Onneksi ihmisellä on kaksi kättä silittelyyn. Iltapalaan voi palata joskus myöhemmin vaikka vessassa piilossa, jos sen haluaa muka yksin syödä.

Tässä muuten Sepon uusin hammaskartta. Yliraksitut alaetuhampaat ja yksi ylähammas poistettiin tiistaina, pallolla merkityt kahdeksan muuta puuttuivat jo (eli  viime vuonna hammaslääkärin voitonmerkeiksi jäi seitsemän ja yksi oli jo aiemmin hävinnyt).

keskiviikko 24. huhtikuuta 2024

Hammaslääkärissä

Henkilökunnalla on ilo ilmoittaa, että Seppo Johannes Virolaisen eilinen hammaslääkärireissu meni oikein hyvin! Hän matkusti lääkäriin sopuisasti ja siellä häneltä nypittiin taas koko joukko hampaita. Operaatiosta toipuessaan hän tuntui taas näkevän omiaan, mutta mitäs pienistä.

Automatkustus ei ole Sepon lempipuuhaa...

Laatikosta oli välillä työnnetty antennit ulos.

Seppo vietti eläinlääkärissä kolme ja puoli tuntia. Henkilökunnan mennessä hakemaan häntä hoitajat kuuluivat keskustelevan siitä, että "Seppo kuolaa aina vähän." No niinhän hän totisesti kuolaa.

Menomatkalla kopassa ollut punainen viltti oli kuolattu märäksi heräämössä, joten Seppo sai tulomatkalle oranssin viltin ja papereita.

Mukavaa, että hänelle oli laitettu tuollainen iloinen jalkakääre!

Kotona hillittömästi kuolaava Seppo joutui kylpyhuoneeseen, sillä siellä on lämmintä, turvallista ja pestävä lattia. Henkilökunta hengasi hänen kanssaan kunnes hänet pystyi päästämään muuhun asuntoon.

Oon ihan kunnossa.

Ihan kunnossa oon.

Jos vielä vähän tässä lepään ja ootan että varpaat kuivuu.

Noin puolentoista tunnin kylppärielämän jälkeen Seppo pääsi ihmisten ja Kassisten ilmoille. Hän oli virkeän oloinen, ei laahannut eikä kompastellut eikä nyyssähtänyt nukkumaan matkalle, ja löysi nopeasti taas juomakuppinsa.

Muistan mitä tälle piti tehdä! Alla videot 20 s ja 25 s.



Tätikin tuli ihmettelemään pöllyssä olevan toverinsa puuhia.

Siinä hän istuu ylen tyytyväisenä itse tekemässään vesilammikossa. Mukavasti näkyy tuo valkoinen aluskarva märässä kanankoivessa.

Hetkinen, ei täällä ennen oo näin paljoo mattoja ollut. Mikä juttu?

Sepolla on taas tikkejä suussa ja hänen pitäisi syödä sileää, pehmeää puuroa 3 - 5 päivää. Lisäksi hänen suutaan pitäisi huuhdella kaksi kertaa päivässä, mikä ei viime kerralla onnistunut ollenkaan.

Sepolla oli illalliseksi velliä. Sauvasekoittimella soseutettu Bozita maistui hyvin, ainakin kun tetrassa ollut hyytelö oli aseteltu houkuttelevasti vellin päälle.

Illalla Seppo, jonka koordinaatiosta ja hyppelystä vastaavat aivonosat tuntuivat olevan täydessä toiminnassa, vielä kiipesi takan päälle ja katseli sieltä kiinnostuneena joitain ilmeisen kuvitteellisia ilmiöitä. Onneksi hän osasi tulla alaskin turvallisesti.

Nyt aamulla Seppo tuntuu olevan oma itsensä. Vesikupissa läträäminen loppui yöllä ja velli maistui aamupalaksikin. Lisää raporttia ylihuomenna!