Nirsonaama

Karvanaama oli erittäin nirso muuttaessaan uuteen kotiin. Hän söi vähän ja harvoin: kaikki tarjottu märkäruoka oli pahaa merkistä riippumatta, raaka liha oli myös yäk, ja mahaan asti päätyi pääasiassa kuivaraksuja. Niitä pidettiin aina tarjolla, että Karvanaama söisi edes jotain joskus. Hän ei kuitenkaan juonut niin paljon kuin raksuruokavaliolla olisi ollut suotavaa, joten ruokataistelu oli luvassa heti, kun kissat kotiutuisivat kunnolla.

Kassiselle kelpasi alusta alkaen kaikki: märkäruoka, raksut ja raaka liha. Tässä hän syö kivipiiraa. Hänen mielestään liha on parasta, kun se ei ole lautasella.

Karvanaaman ruokavaliota laajennettiin tarjoamalla sinnikkäästi märkäruokaa ja vähentämällä raksuja. Raksujen vapaa tarjoilu poistui, ja niitä annettiin vain aktivointilaatikoista. Märkäruoasta Karvanaama yleensä nuoli vain kastikkeen, joten ruokapalat muusattiin ja sekaan laitettiin vettä, että ”kastiketta” olisi enemmän. Tämä toimikin, mutta tasapaino oli tärkeää: jos vettä meni liikaa, ruoka ei kelvannut.

Kuukauden aikana ruokatottumukset paranivat. Märkäruokaa meni yhä enemmän, ainakin jos annosta koristi parilla raksulla ruokahalun herättämiseksi. Liha liittyi myös osaksi ruokavaliota, tosin kypsennettynä. Se mikä raakana oli ällöttävää, oli kypsänä yllättäen ihan ookoo, tai jopa herkkua. Paistettu jauheliha, paistettu kana ja keitetty sian sydän kelpasivat kaikki.

Hammaskivenpoiston (ja ummetuslääkkeiden aloittamisen) jälkeen Karvanaaman ruokahalu parani valtavasti. Märkäruokaa oikein ahmitaan, eikä raksuja yleensä tarvita. Suurin ihmetys liittyy lihaan, sillä siinä missä Kassinen on todiaan syönyt raakaa lihaa hyvällä ruokahalulla...

Kassiselle maistuu sian sydän, lautaset on turhia.

...Karvanaamalle sama liha on pitänyt tarjoilla kypsänä.

Keitettyä sydäntä veri-vesikastikkeessa. Nam nam.

Toissapäivänä Karvanaaman päässä kuitenkin tapahtui jonkinasteista ajattelua, tai mielenhäiriö. Hän söi annoksen keitettyä sydäntä, kävi tutkimassa veristä leikkuulautaa, ja meni lopulta syömään Kassisen ruoan. Joka oli samaa sydäntä raakana. 

Ehkä voisi vähän nuolaistakin.

Kassisen annos katosi parempiin suihin. Mitäs ei ollut paikalla.

Henkilökunta oli iloinen Karvanaaman ruokatottumusten äkillisestä laajenemisesta ja ruokki Kassis-raukan märkäruoalla.