 |
| Ostoteknisistä syistä johtuen varsinaiseksi lahjaksi aiottu herkku, hiirenpinkki, tarjoiltiin jo perjantaina. Niin herkullisen näköinen, että henkilökuntakin voisi syödä. Karvanaamalle oli tietenkin varattu oma. |
 |
| Mikä tää on oikeestiko pitäs syödä en syö. |
 |
| Henkilökunta koetti herättää Kassisen ruokahalun laittamalle lautaselle maitonapin. Nappi hävisi ja pinkki jäi. |
 |
| Naamaakin piti rohkaista hieman, mutta lopulta hän söi sekä omansa että Kassisen lahjan. Toinen pinkki oli hieman toista pienempi ja sitä ei tarvinnut edes pureskella, se meni alas yhdellä nielaisulla! Isompaa sai kerran rouskaista. |
 |
| Lauantaina tarjottiin erityisherkkuna laktoositonta kermaa. Kassiselle ei oikein maistunut sekään ja Naama lipitti suurimman osan. Häneltä jäänyttä kermaa ei kuitenkaan heti heitetty pois ja lopulta Kassinen kelpuuttikin herkun sen ensin seisottua lautasella pari tuntia. Makuja on monia... |
 |
| Lopulta henkilökunta älysi antaa Kassiselle lahjaksi kanasuikaleita, hyväksi todettua herkkua, uusien kokeilujen sijaan. Thriven kana-kananmaksapurkki tuli Kassista juhlimaan tulleilta ihmisvierailta ja sitä varmasti arvostetaan, kiitos! |
 |
| Henkilökunta leipoi syntymäpäiväkahveille karjalanpiirakoita ja keltaisen siilikakun. Hyvää oli, mutta ehkä ei vielä kannata haaveilla kondiittorin urasta. |
 |
| Juhlistamisen kohteena oleminen väsyttää. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti