Ei tule joulupukkia

Kassisen ja Sepon kanssa on sovittu, että raapimapuita saa raapia, mattoja saa raapia ja jopa huonekaluja saa raapia, kunhan olohuoneen tapettiin ei kosketa. Järjestely on toiminut täydellisesti ja tapettiin ei ole kohdistunut sen suurempaa mielenkiintoa. 

Korjaus: järjestely toimi täydellisesti ensimmäiset kolme ja puoli kuukautta.

Kassi Tuhmanen.

Olohuoneen tapettia eivät ole ammattilaiset tainneet olla laittamassa: katonrajassa on pari kohtaa, joissa tapetti on yläreunastaan vähän irti. Repsottaa sellaisen sentin verran. Yksi näistä repsotuskohdista oli kirjahyllyjen kohdalla niin, että kissan tarvitsisi vain vähän kurkottaa tassulla ja siihen yltäisi. Kukaan ei kuitenkaan kurkottanut ja henkilökunta arveli, että ei se tässä vaiheessa ketään varmaan kiinnostakaan. Tuhot olisi varmaan tehty heti muuton jälkeen, jos niitä tehtäisiin.

Joo ei. 

Eräänä iltana marraskuun lopppupuolella kuului olohuoneesta "riiips." Kassinen oli lopultakin tajunnut ihmetellä repsottavaa kohtaa ja vähän kokeillut, saisiko sitä repsottamaan lisää. Ja kyllähän sitä sai.

Henkilökunta puuhasi sitten tunnin-pari pienimuotoisen korjausliisteröinnin ja kirjahyllyjen uudelleensijoittelun parissa.

Onneksi Kassinen ehti saada lisärepsotusta aikaan vain nelisen senttiä, mikä oli helposti korjattu: uusintaliisteröity kohta on keskellä kuvaa eikä näy, ellei tiedä tarkasti, mihin katsoa. Korjatusta kohdasta hieman vasemmalle näkyy kahden tapetin välinen sauma, joka pistää enemmän silmään.

Tässä kuvassa korjattu kohta on siinä, missä katonraja kohtaa kuvan yläreunan. Ja ei näy! (Eihän?)

Korjatun kohdan varjelemiseksi kirjahyllyjä siirrettiin yhden hyllyn verran oikealle ja matala lipasto muutti rivin ensimmäiseksi. Uusi järjestely on vähän omituisen näköinen mutta kelpaa ainakin toistaiseksi. 

Yksi vaihtoehto olisi tietenkin ollut estää kissoilta pääsy hyllyjen päälle siirtämällä kiipeilypuu ja lipasto pois niiden vierestä, mutta siihen ei nyt yhden repimisen perusteella haluttu mennä. Ja Kassista ei sekään kyllä pidättelisi: hän yltää hyppäämään hyllyn päälle lattialta (Seppo ei). 

Iltavillireitti muutti siis muotoaan tällaiseksi: lipasto-hylly-hylly-hylly-puu-arkku ja tunnelin kautta jatkoon.

Korjaus ja siirtelyt tuntuvat auttaneen ja Kassinen ei ole edes katsonut tapettia tuon yhden illan jälkeen. Henkilökunta alkaa taas tuudittautua turvallisuuden tunteeseen...

Kassi Tuhmanen ei ole saamassa yhtään joululahjaa.