Kinkkunuoliainen ja muita joulueläimiä

Joulu oli ja meni. Henkilökunta vietti sitä eri paikoissa, kuten yleensäkin, mutta Kassinen ja Seppo saivat sentään nauttia toistensa seurasta.

Onneksi henkilökunnan toiselle osapuolelle heille tuli myös jouluvieras, että he eivät joutuneet juhlimaan vain puolikkaan henkilökunnan kanssa. Olisi palvelun taso kärsinyt.

Jouluvieras tarkoittaa sitä, että Kassinen joutuu nukkumaan yönsä vierassängyn sijaan korissa. Hän kestää urheasti tämän haitan, sillä vieras tarkoittaa myös suurta määrä lisäleikitystä, kehumista, silitystä ja ihailua.

Ja herkkuja! Kassinen oli saanut joulupöydästä savulohta, jonka jälkeen hän oli itsenäisesti noussut pöydälle ja mennyt nuolemaan kinkkua.

Hyvä joulu.

Kaikista joulua edeltävistä ja joulunaikaisista tuhmailuista huolimatta Kassinen ja Seppo saivat lahjojakin! Eivät henkilökunnalta, mutta onneksi sentään muilta ihmisiltä, jotka arvostavat heitä enemmän. Näistä hiirulaisista kaksi on jo mennyt leikkeihin.

Lisäksi he saivat pitkäkarvaisen hiiren, joka oli niin suosittu, että sen kuvaaminen oli mahdotonta.

Allekirjoittanut muuten vietti joulunsa samassa paikassa kuin hieno herra Pablo. Hän oli valitettavasti allapäin koko joulun, sillä pari päivää ennen aattoa hän joutui terveyssyistä jättämään, ööh, kulkusensa eläinlääkärille ja pitämään sitten nuolemisenestopukua.

Raukkaparka, huono joulu oli.