Juhannuskuvauksia I

Hyvää juhannustoivotusotosta metsästäessä tuli taas napattua aika monta kuvaa. Henkilökunta ei halua tehdä turhaa työtä ja laittaa niitäkin siis näytille, vaikka suurimmassa osassa on joku vika. Joissakin sentään esitellään mahaa tai kieltä! 

Kuvia ei tietenkään jaksettu tähän mitenkään muokata, rajailla tai suoristella... 

Onko pakko olla näissä kuvissa jos ei tahota?

On. Kannattaa kattoo kameraan niin menee nopeemmin ohi.

Monta kuvaa meni ö-mappiin sen takia, että henkilökunta ei osaa kuvata. 

Kiva kaverikuva! Jos vain Kassinenkin olisi kuvassa kokonaisena.

Miksi piti juuri nyt kääntää kamera pystyyn?

Kannatti opettaa Sepolle kaverin silittelyä: siitä saa hyviä kuvia aina silloin, kun kaveri ei harhaudu liian kauaksi.

Vähän parempi siinä suhteessa. Seppo vain näyttää kovin kiihtyneeltä ja Kassinen saa liikaa aurinkoa.

Kuvauksista maksetaan palkkaa herkkuina ja herrasväki yrittää välillä ansaita niitä myös kököttämällä takajaloillaan tai ihan vain kurkottelemalla kohti.

Seppo ojentuu niin pitkäksi ettei mahdu kuvaan.

Tämä voisi olla hyvä, jos vain kuva jatkuisi hieman pidemmälle alaspäin. Tässä olisi pitänyt kääntää se kamera!

Kassinenkin tahtoo herkun.

Tahtoo!

Kaipa sitä on myös Seppoa palkattava joskus.

Kaikkein hankalinta kuvauksissa on silloin, kun herkku putoaa lattialle. Seppo haluaisi hypätä pudonneen herkun perään vaikka hänelle kuinka näyttäisi, että niitä on lisääkin, ja tarjoilisi niitä nenän eteen. Ei auta, hänen on pakko päästä juuri sitä yhtä etsimään ja sekös kuvaajaa ärsyttää.

Tuolla alhaalla se on!!!

Tämän satsin viimeinen kuvatrio: Seppo edustaa ja Kassista ei enää kiinnosta.

Söpö kieli.

Tässä sarjassa oli vielä neljäskin kuva, ja siitä siis tuli Sepon synttärikuva. Kassis-rukka rajattiin siitä pois tunnelmaa masentamasta.