On siis kevät

Ilmat lämpenevät ja kevät kolkuttaa ovella jopa täällä Joensuussa asti. Lämpötilat ovat olleet plussan puolella jo monena päivänä ja iltapäiväaurinko paistaa lämpimästi olohuoneeseen, joten parvekkeen ovea on kehdannut pitää auki jopa tunteja. Lasitus saa parvekkeen tuntumaan todella lämpimältä ja henkilökunta ja kissat kiittävät.

Kassinen ja Seppo ovat olleet uteliaita ja käyneet joka kerta nuuskimassa paikat läpikotaisin. Ei siellä ole muuta kuin matot lattialla ja olohuoneesta imuroinnin tieltä poistetut pahvilaatikot (se linnake), mutta kiinnostaa silti kovasti. Henkilökunta on joskus heitellyt pahvilaatikoihin pari raksua aktivointimielessä, ja kyllä tämä herrasväki on innoissaan pomppinut niiden perään. Laatikoista rakennettiin myös katselutasanne, joka on saanut suuren suosion parempien huonekalujen puutteessa.

Sepon oma huonekalu!

Laatikkopinolta kelpaa katsella maailmaa! Hän on myös nukkunut tuossa päällä oikein lämpiminä päivinä.

Valitettavasti korkeimmalle kohdalle mahtuu vain yksi otus kerrallaan.

Viime viikonloppuna parvekkeella surisivat myös kevään ensimmäiset kärpäset! Yhtään ei ole saatu vielä kiinni, kun ne jo livistävät parvekelasien välistä ulkomaailmaan. Eiköhän niitä kuitenkin tule tästä lähtien jatkuvalla syötöllä. Lisää kissoille ihmeteltävää ja jahdattavaa, ja henkilökunnalle hermolepoa, kun karvanaamat keskittyvät omiin tärkeisiin asioihinsa eivätkä ihmisolentojen kiusaamiseen ja hermojen raastamiseen.

Paitsi että Kassinen ei kiusaa henkilökuntaa.

Ei kiusaa eikä raasta. Hän tulee kysymään silleen sivistyneesti, että "anteeksi, olisiko teillä aikaa Kassisasioille kuten silityksille tai leikityksille tai ruoalle?" 

Tähän tyyliin. "Olen Kassinen, huomaa Kassinen, Kassisella on tärkeää Kassisasiaa, olisiko aikaa."

Tämä toinen tyyppi sen sijaan vaatii välitöntä huomiota kaikille mitättömille Seppoasioille.

P.S. Onpa mukavaa julkaista tällainen kevätpostaus, kun Joensuussa ollaan taas pakkasen puolella ja luntakin on tullut lisää melkein kymmenen senttiä.