Itsenäisyyspäivä

Herra Pablo kaipasi hoitajaa itsenäisyyspäiväksi ja sitä seuraavaksi päiväksi. Allekirjoittanut pääsi taas viettämään laatuaikaa hänen kanssaan.

Kiitämme

- seuraa

- ulkoilureittien paljoutta

Moitimme 

- seura söi ehkä kakkaa

- ulkoilureittien kuntoa: poluilla lumeen upposi, tiellä oli hyvin liukasta ja kengät kastuivat riippumatta siitä, minne mentiin

Haluamme lisäksi kiittää sähköverkkoyhtiötä ja kaikkia sähkönsiirtomaksuja maksaneita siitä, että ylläpidätte tällaista lenkkipolkua herra Pablolle.

Erityiskiitos suomalaiselle metsänhoitotavalle, joka jättää jälkeensä helppokulkuisia, leveitä teitä ristiin rastiin keskelle puupeltoja.

Onneksi herra Pablo ei välitä siitä, miltä hänen lenkkireittinsä näyttävät (sähkölinjalta, avohakkuulta, taimikolta ja kasvatusmetsältä). 

Tässä on nyt sentään vähän erilainen polunpätkä.

Ja tässäkin on mukava paikka. Olisi ollut vieläkin mukavampi, jos ei olisi tarvinnut varoa jokaista askeltaan. Herra Pablokin liukasteli!

Pientä moittimisen aihetta: yöllä herra Pablo nukkui tavalliseen tapaansa vieressä. Ihan vieressä. Tai oikeastaan jopa päällä. Ei nukuttu kauhean hyvin.

Huonoa yötä ei tee mieli jatkaa pitkään. Allekirjoittanut heräsi kolmelta, ja herra Pablokaan ei voinut enää nukkua. Hän makasi pöllämystyneenä keittiön matolla odotellessaan, että tapahtuuko jotain. Ei tapahtunut.

Häntä olisi nukuttanut vielä kamalasti.

Tällä alueella ei ole katuvaloja ja pimeään metsään ei tehnyt mieli lähteä, joten luettiin sitten lehteä. Pitäisiköhän Seppo muuten tällaisesta pikkuveljestä?

Päivän valjettua mentiin aamulenkille. On jännittävää kävellä paikoissa, joissa ei ole ennen ollut.

Tai no, onhan herra Pablo ollut täällä. Hänelle lenkki ei varmaankaan ollut yhtä jännittävä.

Hän ei (onneksi) kiinnostunut edes muiden kulkijoiden jättämistä sorkanjäljistä. 

Kylläpä on pitkä suora tie ja, öh, perinteinen suomalainen maisema.

Toisen hoitopäivän viimeisellä lenkillä mentiin taas poluille. Herra Pablo melkein katoaa metsään huomioliivistään huolimatta, mutta onneksi hän ei ole lähdössä mihinkään yksikseen. Tässä kuvassa hän odottelee tuolla kaarteessa.

Satoi räntää ja satoi vettä ja alkoi tulla pimeä, mutta mukavaa oli silti. Voidaan ottaa uusiksi.