Haistelujuttuja II

Kassisen ja Sepon kanssa on jatkettu nose workin treenaamista. Edellinen postaus aiheesta tehtiin viime elokuussa ja sen jälkeen on välillä harjoiteltu suht' ahkerasti ja välillä pidetty piiiitkiä taukoja.

Puuhailu on ollut vähintäänkin mielenkiintoista: on ollut hienoja onnistumisia, vielä hienompia epäonnistumisia, motivaatiota ja sen puutetta sekä ihmettelyä siitä, miten erilaisia nuo otukset ovatkaan. Vaikka olihan tuo viimeinen kyllä tiedossa.

Kiinnostaa ihan sikana tää nenäjuttu.

Molemmat ovat oppineet tunnistamaan rosmariinin. Edellisellä bloggauskerralla harjoittelu oli siinä vaiheessa, että rosmariinia sisältävää purkkia siirreltiin ympäriinsä heidän lähietäisyydellään ja he saivat palkkaa siitä, kun kulkivat purkin perässä ja haistelivat hajua. Tästä vaiheesta on siirrytty muihin harjoituksiin.


1. Hajupurkki siirtyy kauemmaksi. Tätä kokeiltiin alun perin niin, että purkki laitettiin makuuhuoneeseen jo ns. "piiloon", nurkkaan lattialle tai vaatekaapin kulman taa. Sitten kissa kerrallaan otettiin sisään ja niitä yritettiin saada etsimään hajua. 

Tämä oli hieman liian vaikea harjoitus, sillä Kassinen ja Seppo eivät vielä ymmärtäneet, mitä oikein oltiin tekemässä: he näkivät hajupurkin menevän makuuhuoneeseen mutta eivät enää itse sisään tullessaan tuntuneet hoksaavan, että sitä hajua pitäisi siis varmaan etsiä. Ensin kierreltiin ja kaarreltiin henkilökunnan ympärillä, yritettiin tarjota muita temppuja ja kerjätä herkkuja ja vasta sitten, kun haju leijui sattumalta nenään, älysivät kissat seurata hajua purkille (tai ainakin alkaa katsellaan etsimään purkkia).

Tässä etsinnässä oli muuten myös eräs omituinen epäonnistuminen. Seppo oli etsimässä ja hän selvästi haistoi rosmariinin. Hän näki purkin, lähti tassuttelemaan sitä kohti ja sitten vain kääntyi pois ollessaan vain noin metrin päässä purkista. Ei kiinnostanut! Seppo tuli takaisin henkilökunnan jalkojen juureen ja yritti tehdä muita temppuja. 

Joo. Motivaation puute on oma lukunsa, mutta muutenkin tuntui tosiaan siltä, että porukka ei oikeastaan osannut lähteä etsimään tai edes irrota pois henkilökunnan läheltä. Kaikki herkuthan tulevat ihmiseltä? 

Hajupurkin kauemmaksi siirtoa treenattiin sitten eri tavalla Aadan ja Donnan emännän neuvoin. Molemmilla oli ehkä eniten ongelmaa herkkujen lähteen jättämisen kanssa ja sitä harjoiteltiin niin, että purkki vietiin kissojen nähden niistä kauemmaksi, henkilökunta palasi kissan luo ja sitten kannustettiin otuksia menemään purkille. Tämä tapa tuntui oikeasti toimivan ja kissat irtosivat koko ajan paremmin ja paremmin.

2. Tyhjän purkin mukaanotto. Purkit laitetaan vierekkäin ja rosmariinia sisältävän purkin haistelusta palkataan. Helppoa, paitsi että ei. 

Aina välillä porukka kokeilee, että "entäs tämä tyhjä purkki, tapahtuuko tästä mitään?"

3. Purkkien vaihto vanulappuihin. Kissat osaavat jo tosiaan katsella ympäristöään purkin varalta, eivätkä niinkään haistele. Mites olis uusi laji Eye Work, kiinnostaisko ketään? Haju tartutettiin siis vanulappuun, joka ei pistä silmään niin helposti. 

Vanulappu toi mukanaan uuden ongelman: Kassinen pitää sitä kohteena ja läimii sitä tassullaan. Haistelujuttu vähänniinku unohtuu. 

Vanulappuhomma onkin idean esittelyn jälkeen säästetty myöhemmäksi.

4. Laatikot. Tällä aika moni aloittaa, mutta täällä ne otettiin käyttöön vasta nyt maaliskuussa, kun Zooplus-tilauksessa tuli sopivia pieniä, keskenään samanlaisia lootia. Yhteen laatikkoon laitetaan hajupurkki ja kissan pitäisi ilmiantaa haiseva laatikko.

Tämä toimii tosi hyvin! Ja nyt siis nähtiin, miksi tällä kannattaa aloittaa. Mutta miksi tehdä asia helpoimman kautta, jos voi tehdä vaikeasti? Perse edellä puuhun -metodi tuo vaikka millaisia elämyksiä. Joskus Kassinen ja Seppo tarjoavat muita temppuja, mutta onneksi nämä käytössä olevat laatikot ovat niin pieniä, että esimerkiksi niihin seisomaan meneminen on hankalaa.

Pienet, kätevät laatikot.

Laitetaan tähän loppuun vielä eilisaamun videokooste (n. 1 min, sisältää kolme eri pätkää) Sepon haisteluista. Välillä Seppo tuntuu selvästi ymmärtävän, mitä häneltä halutaan, ja välillä hän tuntuu osuvan tuurilla oikeaan laatikkoon. Videon viimeinen pätkä on viimeinen haistelukerta, ja Seppoa ei oikein enää kiinnostele. Ehkä henkilökunta osaa vielä joskus lopettaa ajoissa.