Henkilökunnan allekirjoittanut puoli sai viime viikonloppuna hoitaa herra Pabloa yhden yön. |
Nimenomaan hoitaa, sillä hän oli iloissaan hakannut hännänpäänsä rikki, niin kuin piiskahäntäisille koirille joskus käy. |
Onneksi hän on kiltti potilas, joka pitkämielisesti sieti henkilökunnan Vetramil-hunajavoiteen levitykset ja vaihtelevat paketointikokeilut. |
Yön hän nukkui poikittain sängyssä. |
Näin. Herra Pablo oli hyvin onnellinen. Henkilökunta kärsi hieman hapenpuutteesta. |
Aamulenkillä käytiin rannalla. Oli kaunista ja herra Pablo pakotettiin julmasti poseeraamaan. |
Hei! Eipäs kaivella sieltä mitään kalanperkeitä! |
Ja laita korvat takaisin nätisti, nyt näytät sorretulta raukalta. Kohta saat nameja. |
Nyt on kaunis auringonnousumaisema. Jos vaan vielä kieli menisi takaisin suuhun niin ois hyvä. |
No nyt. Kiitos, namit tulossa. Tehdään tästä tosi iso kuva, että kaikki lukijat varmasti näkevät kauniin maiseman ja hömelön ilmeen. |
Oivasti hoidettu, kauniisti hallamaisemaan sointuva herra Pablo!
VastaaPoistaJa mitäs muu karvainen herrasväki tuumasi, kun toinen saa jakaa vuoteen henkilökunnan kanssa, mutta heillä on porttikielto öisin buduaariin?
Karvainen herrasväki voi myös päästä, jos osaavat käyttäytyä! Tähän mennessä eivät ole osanneet!!!
PoistaKiitos taas herra Pablon kuulumisista! viimeinen kuva on maalauksellinen, hömelö koiruus ja jäätyvä maisema -
VastaaPoistaHerra Pablo on hyvää täytettä blogiin, kun kissoille ei tapahdu mitään. Vaikka ovathan hänen kuulumisensa hyvin tärkeitä!
PoistaIhania kuvia! Komea herra Pablo kauniissa maisemassa, ihan tauluainesta! Hyvä, että herra antoi häntäänsä tölliä vaihtaa. Tuli väkisinkin mieleen meidän Toivo herra joka hännänpään amputaation jälkeen ei ollut yhtään yhteistyökykyinen hoitotoimenpiteiden suhteen.
VastaaPoistaKiitos. :) Amputaatiota koetetaan välttää, toivottavasti onnistuu... sellaisen jälkeen ei ihmekään, jos yhteistyökyky ei pelaa. :/
PoistaNo viimeisestä kuvasta ansaitsi Pablo kyllä herkkuja ja runsain mitoin! Mahtava maisema! Ja tuo sinun piirros ihana <3
VastaaPoistaPaljastus: sai myös väliherkkuja. ;) Kiitsos ja kiitos <3
PoistaVoi Pabloa, liiasta iloisuudestakin voi tulla pipi. Toivottavasti häntä paranee pian.
VastaaPoistaIhan oikea asenne hänellä sängyn suhteen, ihminenhän tarvitsee enemmän tilaa pituussuuntaan kuin leveys.
Herra Pablon oli hyvin vaikeaa nyt ilmaista iloisuuttaan, kun hännän normaali heiluttelu oli vaimennettua ja siihen selvästi koski kun sillä seiniin paukutti. :( pitäisi ihmisten asua jäähalleissa tai jossain, missä riittäisi lääniä iloita.
PoistaSitä on kerrankin käskytetty oikein sydämen kyllyydestä, kun se ei kotona käy päinsä. Tulokset ovat onnistuneita.
VastaaPoistaHenkilökunta nauttii, kun on joku, joka kuuntelee, kun sanoo että mene sinne ja odota. Ei kostain syystä toimi täällä. Tai korkeintaan henkilökunnan toisen puoliskon kanssa toimii. :/
PoistaIhana Pablo ♥ Ymmärtääkseni dalmatiankoirilla tuollainen ylenmääräinen ja hännän rikkova iloitseminen ei ole ihan tavatonta. Itku pitkästä ilosta. Toivottavasti ilo palautuu kumminkin kohta ja häntää voi taas heilutella vapautuneesti ja antaumuksella!
VastaaPoistaOlen muuten aina ihmetellyt piiskahäntäkoiria (erittäinkin ajokoiria) katsellessa, että miten niiden häntään ei satu koko ajan kun ne hakkaavat kaikkea. Erikoinen laitos on koiran(kin) häntä.
Ja nyt kun häntiin päästiin, niin olen myös sitä mieltä, että ei olisi ihmislajin pitänyt hännästä luopua.
juurikin näin! Olisi pitkä häntä erittäin hyödyllinen liukkailla keleillä, kun saisi tasapainottaa kulkua.
PoistaHäntä on kuulemma palautumassa eikä enää aukene. Toivottavasti asiaintila säilyy eikä siinä tarvitse ikuisesti pitää suojatuppoja. Piiskahäntäkoirilla on ihmeelliset häntälaitokset, vaikka kyllä toivoisi, että päässä olisi vaikka tupsu suojaamassa!
PoistaIhmishäntä olisi kyllä mukava, varsinkin jos olisi soveliaan pitkä, eikä mikään töpö tai saparo, ja jos siinäkin olisi tupsu.