Ovella vastassa

Tervetuloa!

Seppo haluaa tulla ovelle vieraita vastaanottamaan, mutta hänellä on taipumusta luikerrella karkuun käytävään. Olkapäälle nostettuna hän ei noin vain pakene!

 

Lahjajuttuja

Ennen joulua olin tosi kiltti ja autoin paketoimaan lahjoja. Nuolin teippiä vain ihan vähän.

Ja sain hienoja lahjoja kun olin niin kiltti! Herra Pablon henkilökunta antoi kaksi hiirtä ja vaaleenpunasen huiskan. Oma henkilökunta ei antanut mitään.

Tai oli ne hiiret ja huiska puoliksi myös tädille.

Jouluvieras leikittää.

Joulun paras osa

Sain taas ison pedin. Yöllä tässä nukkuu jouluvieras mutta oon mahtunut silti tähän jalkopäähän kun oon halunnut. Vieras ei potki pois niinku henkilökunta.

Joulutervehdykset 2022

.

.

.

Ei tule taaskaan joululahjoja

Anna Sepolle kukkakaali. Seppo tahtoo. Joululahjaksi.

Tai voin oikeestaan ottaa itse.

Joo tässä hellalla on hyvä syödä, kiitti.

Samaan aikaan samassa huoneessa henkilökunnan selän takana:

Täti! Pois niistä leivistä!

Imeytyminen

Täti hei, absorboitko muruista ravinteita hännällä nykyään?

Joulu lähestyy uhkaavasti.

Olitte kuulemma taas käyneet yhteistuumin nuolemassa henkilökunnan ei-allekirjoittaneen puolen voileipiä. Oliko se fiksua tässä vaiheessa joulukuuta?

Turha yrittää kieltää, rikollisuudesta jäi selvät jäljet.

Huiskainventaario

Karvaisella herrasväellä on näköjään niin paljon erilaisia huiskia, että yhtään enää ei tarvita. Sitä paitsi tässä ei taida edes olla kaikki.

Sepon suosikkeja ovat vaaleanpunainen sydän punaisella karvaturjakkeella, rapiseva heinä-suikalehuiska, leopardikuvioinen lintu ja sitten tuo oikean reunan ilmestys, jossa on jäljellä puolikas höyhen.

Hei täti, nää menee nyt roskiin. Voit leikkiä vielä viimeisen kerran ja sitten jatkaa välipalaa.

Ai onko noin kiva se muutaman höytyvän huiska?

Taitaa olla. Uskaltaakohan sitä heittää pois...

Ilmeinen surkeus

Miten voi eläin näyttää tuollaiselta surulliselta, käytetyltä tiskirätiltä?

Jatkoa edelliseen

Viime yönä oli sitten pudoteltu se raksupönttö lattialle. Porukka ei halua aamupalaa mutta molemmat juovat vettä siihen malliin, että taitaa olla maha täynnä kuivia nappuloita.

Kumpi teistä *&£#%§ keksi sen? Ei tule joululahjoja.

Munuaisruokailut VI - herkkuraksut

Kassisen täti syö pääasiallisesti märkäruokaa mutta kyllä hänelle ostettiin pussi raksujakin. Niitä käytetään sekä mielenvirkistyksellisissä tarkoituksissa, älypeleissä ja sellaisissa, että pääruoan höysteenä sen ollessa ei-niin-herkullista laatua.

Royal Canin Renal kissalle 400 g

Tädin mielipide: 6/5, söisin aina.

Sisältö on pyöreitä, vaaleanruskeita raksuja. Pussi ei ole uudelleensuljettava.

Henkilökunnan ajatukset: No et todellakaan syö aina. Herkkuna voit saada.

Märkäruoka-arvosteluissa käytetyn kolmen ensimmäisen aineksen sijaa tässä luetellaan lukijoiden iloksi 12 ensimmäistä. Kolmannella sijalla ovat eläinrasvat, yhdeksännellä hydrolysoidut eläinvalkuaiset ja kahdennellatoista kuivattu siipikarjanvalkuainen. Onpa, ööh, mielenkiintoista.

Kassinen on ihastunut raksuihin ja söisi vain niitä, jos annettaisi. Raksujen innostamana hän kunnostautui myös rikollistäteilyssä.

Avasin kaapin kun täällä jossain on ne herkkuraksut. Ala antaa! 

Edellisen kuvan ottamisen jälkeen Kassinen poistettiin kaapin edestä ja ovi suljettiin. Muutamaa minuuttia myöhemmin hän murtautui sinne uudelleen ja veteli herkkuraksupussinsa ja muuta tavaraa lattialle.

Kassinen tahtoo!

Joidenkin ruoanvarastusyritysten jälkeen hän lopulta pureskeli pussiin reiän ja sisältö siirrettiin isoon jogurttipönttöön pöydälle. Siinä se on saanut olla rauhassa: asiassa varmaankin on auttanut se, että talouden suurin rikollinen Seppo ei munuaisraksuista ole innostunut.

Mahdollisesti turvallinen säilytysratkaisu. Ainakin on esteettinen. Henkilökunta onnittelee itseään.

Paitsi eilen aamulla oli raksupöntössä kansi auki ja eräs Seppo Johannes mussutteli niitä sieltä.

Ite olitte jättäneet sen auki ja tarjolle! Enkä mussutellut kun napostelin sivistyneesti.

Saa nähdä, miten kauan raksut nyt säilyvät.

Kassinen tutkii XXXX

Kassinen investigoi pipareita.

Kassinen syö piparin!

Talvimuotia 2022

Itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton aikana täti Kassinen piti yhdessä jalassaan muodikasta seponkarvatossua.

Hän testasi sitä hyvissä ajoin marraskuussa.

Lämpöinen ja upottavan pehmeä, ylellinen tossu.

Oot vain kateellinen ja pilkkaat kun en mahdu omaan jalkaan.

Kokoero

Voi Seppo, miten nätti mekko sinulla onkaan!

Juuri sopivan juhlallinen huomisten kättelyitten katsomiseen. Onpa mukavaa!

Herra Pablo on myös kokeillut sitä mutta hänelle se oli vain korvanlämmitin.

Munuaisruokailut V

Pahan ruoan tarjoilut jatkuvat! Kylläpä nyt Kassista koetellaan.

Kattovit Renal 185 g kana

Tädin mielipide: 1/5. Pahaa

Kassinen huomaa tarjoilun laadun ja miettii, kääntyisikö vain kannoillaan ja jättäisi syömättä.

Henkilökunnan ajatuksia: Pateeta, jossa on kuitenkin seassa sattumia. Ei oikein maistu ja syöminen vaatii houkuttelua, vaikka Kattovit-merkin pussiruoat ja pienet purkkiruoat tuntuvat olevan herkullisia. Ruoassa luvataan olevan alennettu proteiini- kalsium- ja fosforipitoisuus. Valmistusainelista kuulostaa paremmalta kuin monella muulla, sillä siinä ei ole sokereita eikä riisiä lukuun ottamatta viljojakaan.

Kuiva-aineeksi muutettuna proteiinia on 31,9 % ja rasvaa 40,4 %. Ruoan kana-osuus koostuu maksasta, lihaskudoksesta ja ihosta. Kolmen ensimmäisen aineksen jälkeen valmistusaineluettelossa on vain kolme asiaa lisää: kivennäiset, lohiöljy ja pellavaöljy.

Sepon hammaskivenpoisto

Seppo Johannes Virolainen kävi tiistaina iltapäivällä elämänsä ensimmäisessä hammaskivenpoistossa. Koppa pehmusteineen laitettiin valmiiksi tarjolle eteiseen jo maanantaina. Seppo vieraili siellä ahkerasti ja Kassinen nukkui siellä yönsä. Mukavaa, kun he eivät muista edellisiä retkiään!

Maanantaina Seppo sai aamuruoaksi kanajauhelihaa. Hän söi ensimmäisen ison annoksen aamukolmelta ja toisen ison annoksen vähän ennen kuutta, jonka jälkeen jälkeen ravintola sulkeutui, sillä nukutusta varten piti paastota noin kahdeksan tuntia.

Ai mitenniin lähtö on vasta iltapäivällä? Oisin jo valmis.

Lähtöaikaan Seppo oli hyvin nälkäinen eikä oikein olisi halunnut mennä koppaansa. Henkilökunta oli ovelaa ja käytti temppua, joka toimi myös rokotukseen mennessä:

Laita kantokoppa sänkyyn ja verhoile se peitolla. Pahaa-aavistamaton pikkueläin menee tutkimaan jännittävää luolaa ja ovi on helppo sulkea!

Tähän väliin taas iso kiitos herra Pablon henkilökunnalle auton lainaamisesta. Kassinen ja Seppo haluaisivat lainata sitä mielellään myöhemminkin, mutta toivottavasti seuraavilla kerroilla ilman, että varashälytin huutaa parkkipaikalla lääkäriin lähdettäessä. Seppo-rukka melkein kuuroutui.

En ois lähteny jos oisin tienny.

Lääkärissä Seppoa punnittiin ja sydäntä kuunneltiin ja häneen annosteltiin rauhoittavia ja sitten henkilökunta jätti hänet operoitavaksi. Tunnin kuluttua vastassa oli pöpperöinen Seppo, jolta kiireellä poistettiin jalassa ollut tuppo, ettei hän ehtisi syödä sitä herättyään enemmän. 

Eläinlääkärillä oli huonoja uutisia Sepon purukalustosta. Hammaskiveä oli kertynyt toiselle puolelle selvästi enemmän kuin toiselle, mikä voi johtua siitä, että Seppo pureskelee ruokansa toispuoleisesti, mikä voi puolestaan johtua siitä, että toisen puolen hampaissa on esimerkiksi syöpymää. Mitään ei kuitenkaan silminnähden näkynyt ja Seppoa neuvottiin käymään hammasröntgenissä. 

Joensuussa on kaksi eläinlääkäriä, joilla on hammasröntgen, ja joihin molempiin on kuulemma kuukauden jono. Onkohan niissä eroa? Henkilökuntaa kiinnostaisi kovasti kokemukset, jos rakkaista lukijoista on käynyt Joensuussa kuvauttamassa jonkun eläimen hampaat! 

Kotona Seppo lähti heti hoipertelemaan ja suuntasi ensiksi ruokakupille. Mitään ei tietenkään vielä annettu.

En voi hyvin.

Sepon horjuessa eestaas henkilökunta huomasi, että hän jätti lattialle pissiä. Voi Seppo! Edellisen nukutuksen jälkipyykissä pentuna hän pissi henkilökunnan ei-allekirjoittaneen osapuolen syliin, mutta näköjään homma on hänelle ominaista.

Pissivät Sepot voisivat toipua kopassaan vielä vähän lisää.

Sepon kanssa ihmeteltiin koko ilta, milloin hän saa takaisin rakkonsa hallinnan. Hän nukkui kopassa kaltereiden takana, kunnes hän tarmokkaasti ilmoitti haluavansa liikkua, jolloin hänet vapautettiin viideksi minuutiksi, pehmusteet vaihdettiin, lattialta pestiin hänen jättämäänsä pissiä, hänen takapuoltaan pyyhittiin ja lopuksi hänet laitettiin takaisin vankilaan. Sama toistui neljä kertaa.

Yhdessä vapautusvälissä Seppo sai ruokaa, jonka jälkeen koppa siirrettiin sänkyyn peiton alle siinä toivossa, että hän luulisi olevansa normaalisti yöpuulla ja nukkuisi rauhassa muutaman tunnin. Turha luulo.

Eiii, haluun pois! Joku on pissinyt tänne koppaan!

Puoli kahdeksan aikaan henkilökunta luovutti ja arveli, että Seppo on pakko vapauttaa, kun hän oli jo niin hereillä ettei enää millään asettunut koppaansa. Hän vaelteli ympäriinsä ja henkilökunta pesi häntä välillä kostealla paperilla. Pissin valuminen loppui ilmeisesti vasta myöhään illalla. 

Voi miten surkea otus on Seppo. Pissi-Sipuli.

On keskiviikkoaamu ja oon normaali! Minne tästä muuten on hävinny se karvalankamatto?