Kallis kakkajuttu

Tiistaina Seppo meni kakalle ja huomasi, että kakka ei tullut ulos. Seppo yritti kaikilla hiekkalaatikoilla ja lattioilla ja pedeillä, saaden tuotettua vain ruskeaa nestettä. Hän myös oksenteli pinnistellessään.

Epäonnistuneet kakkausyritykset jatkuivat ja Seppo oli kipeän oloinen, joten henkilökunta soitteli viiden aikaan päivystävälle eläinlääkärille pestessään lattioita. Lääkäri ehdotti peräruisketta, jonka voisi joko antaa itse kotona tai sitten kissa voisi tulla klinikalle. 

Seppo oli saapuessaan päivystyksen ainoa asiakas ja pääsi heti käsittelyyn. Hän sai peräruiskeen ja vartin päästä eläinlääkäri puristi hänestä ulos valtavan ison kakan. Lopuksi hän kävi vielä röntgenissä, jossa todettiin, että suolessa on vain pieni kikkare jäljellä ja se tulee varmasti itsestään ulos, ja häneen piikitettiin kipulääke ja pahoinvoinninestolääke. Kiitos ja hei hei.

Sepon kakan hinnaksi tuli 175 euroa. Olisi pitänyt pyytää se mukaan.

s

Vähän oli kakka jumissa ja siitä hyvästä kidutettiin.

Pylly on kipeä nyt.

Kotona Seppo oli selvästi helpottunut. Hän oli aivan kakassa, joten hänen koko takaosansa pestiin. Vapautuessaan kylpyhuoneesta hän oli ylen iloinen ja hurisi vain. Hän valui vielä yöllä vähän kakkaa, mutta onneksi tuntui olevan muuten oma itsensä ja söi ja joi ja pissi. Kannattava reissu siis!

Tikkujalat ihan märkinä, mutta eivät enää kakanruskeina.

Kauhea jano hänellä oli.

Eläinlääkäri suositteli Sepolle Levolacin säännöllistä käyttöä, että enää ei tarvitsisi käydä päivystyksessä kakkaamassa. 

Päivystyskyydistä iso kiitos Herra Pablon henkilökunnalle!