Sivut

lauantai 7. huhtikuuta 2018

Hitaasti kohti normaalia

Elämä palautuu pikkuhiljaa uomiinsa. Seppo pörhisteli Kassiselle vielä eläinlääkärireissua seuraavana päivänäkin, jos joutui yllätetyksi Kassisen tullessa odottamattomasta suunnasta kohti. Iltapäivää ja iltaa kohti kohtaamiset normalisoituivat ja pörhistelyn tilalle tuli varovainen nuuhkiminen. He myös istuivat lähekkäin keittiössä. 


Ensimmäisen kerran vierekkäin! 

Meininki alkaa näyttää rennommalta.


Perjantaina, kaksi päivää lääkärin jälkeen, Seppo alkoi tervehtimään Kassista häntä pystyssä ja he nuolivat toisiaan ensimmäisen kerran. Leikkiminen yhdessä ei kuitenkaan onnistunut: molempia kyllä selvästi leikitytti ja he juoksentelivat ympäriinsä, mutta Seppo ei uskaltanut lähteä jahtaamaan Kassista, vaikka tilaisuuksia oli ja selviä leikkiinkutsuja esitettiin. Itse hän suorastaan hyppi seinille, jos Kassinen yritti jahdata häntä. 


Ohraa otettaisiin kiitos.

Toivottavasti nyt viikonloppuna täällä jo leikittäisiin.

10 kommenttia:

  1. Hyvä että hiljalleen tilanne normalisoituu! Jännä että Seppo otti noin raskaasti tämän, vaikka Kassinen joutui kokemaan kovia :D Tsemppiä ja paranemisia Sepolle tästä maailmanrauhaa järkyttäneestä tapahtumasta! :´DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seppo kiittää!. :D On se kyllä ihmeellinen epeli, välillä niin fiksu ja sitten maailman typerin tällaisissa asioissa. Kassinen kuitenkin tunnisti Sepon heti sen leikkausreissun jälkeen... :D

      Poista
  2. Eihän sitä voi pieni Sepponen ymmärtää että miksi täti haisee hassulta ja on ihan sekava. Vähemmästäkin järkyttyy. Toki kaikesta toipuu sopivalla kriisiavulla 😂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepolle on kyllä kaikenlaista kriisiapua nyt annetty, herkkuja ja leikitystä ja vaikka mitä. Ehkä se toimii: tänä aamuna(?) nyt lopultakin heräsin pieneen leikkimiseen, että kyllä tämä tästä. Kassista leikityttäisi ihan kunnolla mutta Seppo ehkä vieläkin vähän arastelee eikä kunnolla paini. :D

      Poista
  3. Yhteinen ohra auttaa. Sepon kissankupin kokoiset silmät edellisessä postauksessa olivat kyllä ... näkemisen arvoiset.
    Taitaa olla hra Sepossa vielä villiä kissaa, eikös villit (kissa-)eläimet ala hyljeksimään, jos joukkuetoveri on omituinen eli sairas. Tuttavan kissalaumaan syntyi pentuja ja oitis aikuiset rupesivat sorsimaan vanhinta kissaa, joka oli aika raihnainen. Sorsiminen yltyi sellaiseksi, että vanhin katti päätyi viettämään eläkepäiviään uuteen kotiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hämmästynyt Seppo on aina todella hämmästynyt!

      En ole ainakaan itse kuullut tuollaisesta hyljeksimisestä, mutta mikä ettei noinkin voi käydä.. Seppo kyllä omasta mielestään olisi onnellisempi villinä ja vapaana, mutta onneksi henkilökunta tietää paremmin!

      Poista
  4. Huh, mahtoi olla pahat aromit, kun niistä seurasi tuollainen boikotti. :-o Onneksi maailmankirjat ovat palaamassa keikauksen jälkeen ennalleen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maailmankirjat ovat tätä kirjoittaessa palautuneet jo ennalleen, täällä takaa-ajetaan ja painitaan nyt jo ihan normaalisti, kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunut..

      Hyvä näin!

      Poista
  5. Onpa tosi hyvä, että noinkin nopeasti tilanne alkoi normalisoitua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, ihmistenkin stressitasot olivat aika korkealla tämän Seppo-sekoilun aikana. :)

      Poista