maanantai 21. elokuuta 2017

Maahanmeno

Sepon kanssa harjoiteltiin lopputalvella ja alkukeväällä noutamista. Hän ei innostunut siitä ja noutotreenit ovatkin olleet määrittelemättömän pituisella tauolla, mutta tekemistä on silti riittänyt. Noutamisliikkeiden sijasta Seppo nimittäin tarjosi mielestään parempaa tekemistä, makaamista.

Maahanmenon, tai Sepon tapauksessa kyljelleen kellahtamisen, harjoitteluun onkin kulunut koko kesä. Temppua on työstetty hitaasti niin, että häntä ei houkuteltu eikä esimerkiksi autettu hellällä painamisella, vaan maahanmenon odoteltiin esiintyvän itsestään muiden temppujen, leikkimisen ja yleisen elämän lomassa. Maahanmenosta sai palkkaa, vaikka sitä tarjosikin jonkin toisen pyydetyn tempun sijasta (eli teki periaatteessa virheen) ja kehuja ja silityksiä, jos kylkimakuulle mentiin vaikkapa eteisessä henkilökunnan kotiintuloja tai -lähtöjä tuijottaessa.

Huhti-touko-kesäkuun satunnaisen sieppailun jälkeen Seppo keksi jutun juonen ja alkoi tarjota maahanmenoa yhä useammin. Heinäkuussa liikkeeseen yhdistettiin käsimerkki, lattian taputus, ja sanallinen pyyntö, ja temppu alkoi saada lopullista muotoaan.

Seuraavalla videolla (n. 50 s) Seppo esittelee maahanmenotaitojaan. Henkilökunta on niin ylpeä hänestä! 



Maahanmenotemppua jatkojalostetaan parhaillaan: tavoitteena on saada Seppo lopulta joko käymään selälleen tai kierähtämään ympäri! 

Kylkimakuulta selälleen ja siitä kierimiseen ei ole kovinkaan pitkä matka, joten ehkä sellaisen tempun opetteluun kuluu hieman vähemmän aikaa kuin tähän perusmakuuseen. Seppo myös hakee usein huomiota kellimällä selällään lattialla ja näyttämällä vastustamattoman suloiselta, mistä häntä yritetään kehua kovasti, sillä onhan se parempi vaihtoehto kuin huomion hakeminen huonekasveja härkkimällä. Tämä auttanee myös jatkotempun opettelussa.

lauantai 19. elokuuta 2017

Muuttopäivä

Kassinen ja Seppo (ja henkilökunta) muuttivat eilen onnistuneesti uuteen kotiin!

Aamu alkoi ruokatarjoilulla paperilautasilta.

Tosin eihän kumpikaan lautasilta syö. Olisi voinut vain lätkäistä ruoat lattialle ja lopputulos olisi ollut sama.

Miksi täällä on näin tyhjää?

Olohuoneessakin makaavat vain huonekalujen luurangot.

Kassinen miettii kovasti kaikkia outouksia mitä täällä on viime aikoina oikein tapahtunut. Ymmärrys ei kuitenkaan riitä.

Seppo on ahkerasti auttanut laatikoiden pakkaamisessa.

Ruokalaatikon kanssa voi Kassinenkin auttaa! Ainakin, jos Seppo laitetaan siihen samaan.

Kissoile on kuitenkin on varattuna erillinen kuljetus. Tosin ruokapurkkien kanssahan olisi turvallista matkustaa, ei ainakaan kuolisi nälkään uudessa osoitteessa.

H-hetki saapui keskipäivän jälkeen. Kassinen ja Seppo suljettiin olohuoneeseen keittiön ja makuuhuoneen tavaroiden kantamisen ajaksi, etteivät he vain livahda ovesta rappukäytävään. Olohuoneen kantovuoron tullessa heidät vangittiin kantokoppiinsa. Voi surkeutta.

Kassinen ja Seppo tulivat uuteen kotiin viimeisinä (ja Kassinen ei kakkinut autossa, ihme!). Henkilökunnan hakiessa heitä olivat ihanat muuttoapulaiset laittaneet makuuhuoneen kuntoon mukavaksi ja turvalliseksi paikaksi, jossa kissat voisivat viettää muutaman tunnin ja sopeutua uuden asunnon hajuihin.

He jaksoivat olla makuuhuoneessa parikymmentä minuuttia ja vaativat sitten jo ulos. Ajatus oli hyvä!

Kassinen löysi onnekseen olohuoneesta jotenkin mystisesti tuttuja kirjahyllyjä, ja kiipesi nopeasti lempihyllynsä päälle torkkumaan. Seppo tuli perästä, tietenkin.

Mukavaa, kun nämä on tälleen vierekkäin nyt.

Voi roikotella mahaa vapaasti.

Kassinen otti koko muuton todella rennosti. Hänelle suurin kauhun paikka oli automatka, mutta uudessa kodissa hän tutkiskeli tyytyväisenä ympäristöään eikä oikeastaan arastellut yhtään. Parin tunnin päästä hän vaikutti jo siltä, että oli unohtanut koskaan asuneensa missään muualla. 

Seppo suhtautui koko hommaan yllättäen vähän epäileväisemmin, kävellen matalana ympäriinsä ja mulkoillen muuttoapulaisia. Iltaa kohden hän kuitenkin tasaantui ja yöllä hän tuli tavalliseen tapaansa nukkumaan henkilökunnan sänkyyn. 

Ja mikä tärkeintä: ruokaa on syöty ja hiekkalaatikoilla käyty. Kaikki kunnossa!

torstai 17. elokuuta 2017

Sisilisko

Jos Kassinen on varaani, niin Seppo on sisilisko.

Pieni ja sievä, joka paikkaan ehtivä vilistelijä.

Mutta oikeat sisiliskot eivät ole näin tuhmia!

Ai eivätkö?

Minä olenkin Seppolisko, kaikkien tuhmien lordi ja kuningas ja keisari ja arkkipaavi.

tiistai 15. elokuuta 2017

Taistelu korkeuksissa

Kassinen hyppää mielellään kirjahyllyn päälle nukkumaan, sillä siellä saa useimmiten uinua rauhassa. Valitettavasti joskus hän herää sielläkin kiinteään tuijotukseen.

Typerä Seppo.

Mitä? Minäkin tulin tänne nukkumaan!

Ja ehkä vähän pitämään Kassisen häntää hyvänä.

Kuvio on Kassiselle valitettavasti erittäin tuttu.

Hännällä leikkiminen kehittyy aina täysimittaiseksi härkkimiseksi.

Kassisen on vastattava tuleen tulella.

Hän kyllä peittoaa yhden naurettavan, typerän Sepon.

Lopputuloksena Kassista ärsyttää unien keskeytyminen ja Seppoa ärsyttää häviäminen.

Kassinen muuten juhli eilen (kissojen nimipäiväkalenterin mukaista) nimipäiväänsä! 

Tai ei oikeastaan juhlinut, vaan vietti sen hieman surkeissa merkeissä: tämän taisteluepisodin jälkeen Seppo nimittäin ymmärsi hyllyn päällä nukkumisen ihanuuden ja alkoi myös käyttää tasoa. Kassis-rukka menetti pakopaikkansa! 

sunnuntai 13. elokuuta 2017

Ei ota II

Kassisella ei ole lainkaan itsehillintää raksujen ollessa kyseessä. Hän on muutaman kerran varastanut niitä suoraan kupista ja temppuillessa hän haluaisi saada kaiken heti eikä kuunnella, mitä raksun eteen pitäisi oikeastaan tehdä. Se vaikeuttaa temppujen opettamista, sillä herkunhimossaan hän saattaa lopettaa ajattelemisen ja jumittua tekemään aivan vääriä asioita.

Kassinen onkin jonkin aikaa opetellut kärsivällisyyttä ja malttia muiden temppujen ohessa. Harjoittelu aloitettiin perusteista: hänen eteensä lattialle laitettiin raksuja mutta niitä suojattiin kädellä niin, ettei hän päässyt niitä syömään. Erillisen palkkaraksun hän sai sivusta heti, kun lattialla olevien aktiivinen tavoittelu loppui.

Kassinen niin mielellään ottaisi herkun.

Ottamatta olemista on harjoiteltu epäsäännöllisen säännöllisesti kolmisen kuukautta ja tuloksia alkaa näkymään. Kassinen tunnistaa sanat "ei ota" ja osaa olla koskematta raksuihin, kun hänelle tarpeeksi niitä hoetaan. Harjoittelun tässä vaiheessa hän saa palkkaa vielä (henkilökunnan mielestä) melko helposti, kahdella eri kriteerillä: 

a) Kassinen tuijottaa raksuja tiiviisti mutta kuitenkin kärsivällisesti, useita sekunteja, yrittämättä syödä niitä
b) Kassinen kääntää päänsä pois raksuista, edes vähäsen


Niin herkullinen, niin lähellä, niin helppo olisi syödä, mutta kun ei voi. Kärsimystä!

Videolla (1 min 20 s) on tyypillinen harjoitus. Kassinen osaa hienosti olla ottamatta, mutta henkilökunnalla on pari opetuksellista ongelmaa, ensimmäisenä hyvä-sanan ajoitus. Välillä henkilökunta nimittäin kaivaa raksukupista palkan ennen kuin sanoo mitään, ja silloin Kassinen jo kääntyy odottamaan sitä itseensä tyytyväisenä. Hänelle siis oikean suorituksen merkkinä toimii joko "hyvä" tai raksujen rapina (tai käden liike kohti raksuja)! 

No, henkilökunnan moka. Pitäisi pysytellä passiivisena. Jostain syystä se on vain paljon vaikeampaa ilman naksutinta. Kai sitä on jo itse ehdollistunut siihen, että Sepon kanssa treenataan hiljaa istuen ja Kassisen kanssa jollain muulla tavalla.





Videolla ei esitellä harjoituksen suurinta ongelmaa: Kassiselle ei olla saatu opetettua sitä, milloin lattialla olevan raksun sitten saa ottaa! 

Vaikka henkilökunta "ei ota" -sanojen sijaan sanoisikin jotain muuta ("ole hyvä") ja käyttäytyisi tiukkapipoisuuden sijaan sallivasti (huitaisu kädellä raksujen suuntaan meiningillä että siinäpä olisi, syö pois), niin Kassinen ei syö. Hän vai tuijottaa. Henkilökunta ei tajunnut huomioida sitä, että Kassinen ei oikein lue ihmisen eleitä...

Olisiko lukijoilla vinkkejä sallitun ottamisen opettamiseen? Pitäisikö hänelle hokea "ole hyvää" aina, kun hänelle jotain tarjoillaan, että se oikein uppoaisi aivoon? Kassinen on kyllä huono yleistämään mitään, yhdessä tilanteessa opittujen sanojen merkitys ei useinkaan aukea aivan toisessa tilanteessa. Voisiko ottamisen opettaa jollain muulla tavalla?

perjantai 11. elokuuta 2017

Varaani

Oi, jospa oisin mä varaani

Meksikossa kivellä

Pienen kylätien varressa

Aamuauringon lämmössä

Jalkojani mä venyttelen

Ja käännän komeata kylkeäni
Ja häntääni heilutan

Ohikulkijoille silmääni vilkutan 

Ja kaikki on niin rauhallista

Kun maailmaa katselen

Korkealta kiveltä
Pienen kylätien varressa

Aamuauringon lämmössä

Sanat: J. Karjalainen
Poseeraukset: Kassinen

keskiviikko 9. elokuuta 2017

Titanic

Tiedättehän sen kohdan Titanic-elokuvassa...

...jossa Rose sanoo Jackille:

"Piirrä minut kuin ne ranskalaiset tyttösi."

"Draw me like one of your French girls."
 
Henkilökunta osaa vangita Sepon sisäisen kauneuden.

Pitäisiköhän alkaa tarjota tilaustöitä?

Seppo haluaisi nähdä myös muiden bloggareiden taiteellisia näkemyksiä kissoistaan/koiristaan/muista otuksistaan. Ettei hän yksin joudu olemaan kaiken kansan naurettavana.

maanantai 7. elokuuta 2017

Muuttoapu

Kassinen auttaa ystävällisesti tavaroiden pakkaamisessa.

Valitettavasti joku muu tekee hänen työnsä tyhjäksi pureskelemalla laatikoiden kulmia ja repimällä irti pakkausteipit.

Kuka ihme se voisi olla?

lauantai 5. elokuuta 2017

Pusu

Henkilökunnasta on kauhean kivaa pussailla Kassista ja Seppoa. He eivät sitä arvosta, mutta ovat oppineet sietämään moista ällöttävää käytöstä. Joskus kuitenkin tuntuu, että sietämisen sijaan kissalta tuleva vastakkainen, edes jonkinlaista hellyyttä kuvastava ele auttaisi jaksamaan harmaassa arjessa.

Voisihan sitä huijata ja opettaa pussailutempun, ajatteli henkilökunta. Olisi hauskaa, jos kissan saisi ystävällisesti vaikka nuolaisemaan pussaajan nenänpäätä, ajatteli henkilökunta. Seppo olisi varmaankin helppo oppilas, ajatteli henkilökunta.

Joo ei.


pusut ällöjä tv.seppo

Temppua aloittaessa ensin katsottiin, mitä Seppo tekee, jos häntä oikein ilmeisin töröhuulin lähestytään. Ensimmäinen reaktio oli uhkaavan pussailijan estäminen tökkäämällä tassulla naamaan. 

Eipä siinä mitään. Henkilökunnan mielestä tökkäys oli niin hauska, että oikean pusun opettaminen sai jäädä. Tätäkin versiota harjoiteltiin kuukauden päivät, että Seppo oppi osuttamaan tassunsa useimmiten pussaajan nenään eikä esimerkiksi suuhun.




Ehkä Kassiselle voisi opettaa tempun sillä tavalla oikeasti.

torstai 3. elokuuta 2017

Kohti ääretöntä ja sen yli

Ensin kaikki on aivan tavallista...

...mutta sitten Sepon viikset irrottautuvat emoaluksesta ja suuntaavat tuntemattomaan.

Kassisen, Sepon ja henkilökunnan nykyiseen kotiin on tulossa putkien sukitus, jonka aiheuttama mekkala ja haitat asumiseen tekisivät elämästä stressaavaa ja inhottavaa pitkäksi aikaa. Henkilökunta totesi muuttamisen olevan ainoa ratkaisu. Uusi asunto on jo odottamassa, vain parin kilometrin päässä nykyisestä, ja muutto tapahtuu joskus tässä elokuun aikana.

Pitäisi varmaankin alkaa pakata.