Myrsky ja mylväys

Täällä Joensuussakin on nautittu (tai no, nautittu ja "nautittu") kuumasta ja aurinkoisesta kesäsäästä jo usean viikon ajan. Nyt tällä viikolla kuuma ja kuiva säätyyppi muuttui kuumaksi ja nihkeän kosteaksi. Ei tarvinnut olla meteorologi aavistaakseen, että kunnon ukkoskuurojahan sieltä on tulossa.

Torstaina päivällä ukkonen jo murahteli ja vähän sateli vettä, mutta kunnon myräkät tulivat vasta myöhään illalla. Vettä satoi kaatamalla ja salamoita välähteli tuon tuosta. Ja tietenkin jyrisi. Ensin vähän kauempana ja lopulta ihan päällä.

Kassinen ja Seppo olivat puoli yhdentoista jälkeen jo nukkumassa: Seppo henkilökunnan toisen puoliskon vieressä sängyssä ja Kassinen missä lie. Henkilökunnan allekirjoittanut puolisko oli vielä hereillä, kuten yleensäkin.

VÄLÄHDYS! PAMAHDUS! JYRINÄÄ!!!

Henkilökunnan nukkuva puolisko säikähti ja heräsi. Seppo pomppasi ainakin metrin ilmaan ja siirtyi lennossa sängyn alle piiloon. 

Kassinen hätkähti myös äkillistä meteliä, mutta otti vähän rauhallisemmin. Hän asettui makaamaan eteisen lattialle, kaikkein kauimmaksi ikkunoista. Siellä hän sitten torkkui, kunnes ukkoskuuro oli mennyt ohitse.

Henkilökunta ihaili vähän aikaa kaukaisuudessa välähteleviä salamoita ja laittoi sitten nukkumaan sateen takoessa ikkunaa. Loppuyöstä Seppokin oli jo täysin palautunut kauhustaan ja kulutti aikaa yrittämällä pudottaa herätyskelloa yöpöydältä lattialle. Hän joutui poistetuksi makuuhuoneesta. Normiyö.

Seppo oikeasti pelkää ukkosta ja katselee taivaita aina jyrinän lähestyessä.

Päällä oleva pilvi on pahin ja siltä on piilouduttava sängyn alle tai eteiseen; muutaman kilometrin päässä olevat aiheuttavat vain huolestumista.

Kassinen haukottelee ukkosille päin naamaa.

Eivät ne sisään tule.

Ei mitään syytä nysvöillä piilossa.