Muuttopäivä

Kassinen ja Seppo (ja henkilökunta) muuttivat eilen onnistuneesti uuteen kotiin!

Aamu alkoi ruokatarjoilulla paperilautasilta.

Tosin eihän kumpikaan lautasilta syö. Olisi voinut vain lätkäistä ruoat lattialle ja lopputulos olisi ollut sama.

Miksi täällä on näin tyhjää?

Olohuoneessakin makaavat vain huonekalujen luurangot.

Kassinen miettii kovasti kaikkia outouksia mitä täällä on viime aikoina oikein tapahtunut. Ymmärrys ei kuitenkaan riitä.

Seppo on ahkerasti auttanut laatikoiden pakkaamisessa.

Ruokalaatikon kanssa voi Kassinenkin auttaa! Ainakin, jos Seppo laitetaan siihen samaan.

Kissoile on kuitenkin on varattuna erillinen kuljetus. Tosin ruokapurkkien kanssahan olisi turvallista matkustaa, ei ainakaan kuolisi nälkään uudessa osoitteessa.

H-hetki saapui keskipäivän jälkeen. Kassinen ja Seppo suljettiin olohuoneeseen keittiön ja makuuhuoneen tavaroiden kantamisen ajaksi, etteivät he vain livahda ovesta rappukäytävään. Olohuoneen kantovuoron tullessa heidät vangittiin kantokoppiinsa. Voi surkeutta.

Kassinen ja Seppo tulivat uuteen kotiin viimeisinä (ja Kassinen ei kakkinut autossa, ihme!). Henkilökunnan hakiessa heitä olivat ihanat muuttoapulaiset laittaneet makuuhuoneen kuntoon mukavaksi ja turvalliseksi paikaksi, jossa kissat voisivat viettää muutaman tunnin ja sopeutua uuden asunnon hajuihin.

He jaksoivat olla makuuhuoneessa parikymmentä minuuttia ja vaativat sitten jo ulos. Ajatus oli hyvä!

Kassinen löysi onnekseen olohuoneesta jotenkin mystisesti tuttuja kirjahyllyjä, ja kiipesi nopeasti lempihyllynsä päälle torkkumaan. Seppo tuli perästä, tietenkin.

Mukavaa, kun nämä on tälleen vierekkäin nyt.

Voi roikotella mahaa vapaasti.

Kassinen otti koko muuton todella rennosti. Hänelle suurin kauhun paikka oli automatka, mutta uudessa kodissa hän tutkiskeli tyytyväisenä ympäristöään eikä oikeastaan arastellut yhtään. Parin tunnin päästä hän vaikutti jo siltä, että oli unohtanut koskaan asuneensa missään muualla. 

Seppo suhtautui koko hommaan yllättäen vähän epäileväisemmin, kävellen matalana ympäriinsä ja mulkoillen muuttoapulaisia. Iltaa kohden hän kuitenkin tasaantui ja yöllä hän tuli tavalliseen tapaansa nukkumaan henkilökunnan sänkyyn. 

Ja mikä tärkeintä: ruokaa on syöty ja hiekkalaatikoilla käyty. Kaikki kunnossa!