Kassinen hammaskivenpoistossa

Kassinen kävi eilen elämänsä toisella hammaskivenpoistoreissulla. Uusintaa toivotaan ei-koskaan. 

Aika oli aamulla kymmeneltä ja ohje oli, että edeltävään kahdeksaan tuntiin ei saisi syödä mitään. Henkilökunnan ei-allekirjoittanut puolisko empaattisena ihmisenä ruokki kissat yöllä kahdentoista jälkeen, mutta ei se mitään auttanut. Seppo halusi ruokaa ennen viittä ja Kassis-rukka liittyi anojakuoroon kuuden aikaan, mutta turhaan.

Jos Kassiselle ei kerran tarjoilla niin Kassinen etsii itse.

Kassinen saatiin kantokoppaan melko helposti ja automatkakin meni hyvin: hän huusi kyllä koko matkan mutta kakki koppaan vasta vastaanoton aulassa. Kovin ystävällistä, auto nimittäin oli lainassa herra Pablon henkilökunnalta ja oli mukavampi palauttaa se raikkaana koiranhajuisena kuin kakanhajuisena.

Seppo ihmettelee, minne toveri on menossa. Kassinen ei tiedä.

Kassiselle on nyt selvinnyt määränpää. Valitettavasti.

Hammaskivenpoistoon oli varattu 45 minuuttia ja yhdentoista aikaan Kassisen sai nukkuvana mukaan kotiin. Eläinlääkäri ehdotteli taas herätyspiikkiä mutta sitä ei haluttu, sillä nukkuva Kassinen selviää paremmin automatkasta ja kotona on kivempaa, kun hän ei koko aikaa zombeile ympäriinsä.

Kotona fyysisesti mutta ei henkisesti.

Kotona Kassinen peiteltiin koppaan ja jätettiin nukkumaan. Henkilökunta tarkisteli välillä hänen vointiaan ja kolmen tunnin kohdalla, kahden maissa, elonmerkkejä alkoi löytyä: Kassinen ampaisi tajuttomuudesta suoraan hoipertelevaan juoksuun ja kuolasi mennessään. Ihmekös tuo, kun suussa on mitälie inhottavaa hammashoitoainetta ja kieli on roikkunut kuivumassa muutaman tunnin! 

Kassinen toipui, torkkui ja hoiperteli, söi ensimmäisen kerran kuuden maissa ja veteli pieniä annoksia pitkin iltaa. Nyt aamulla hän on oma hyväntuulinen itsensä.

No entäs Seppo.

Sepolla oli vaikeaa. Hyvin vaikeaa. Ja on edelleen.

Kassisen lähdön hän kykeni jotenkin vielä ymmärtämään, mutta Kassisen sijaan kotiin palautettiin taas joku ihan tuntematon tyyppi.

Kuka tuolla on??!!???

Ei ainakaan kukaan Sepon tuttava.

Kassisen nukkuessa Seppo hiippaili varovasti ympäriinsä. Hän liikkui matalana, hiljaa, kuin hidastetussa filmissä. Kävi välillä haistelemassa nukkujaa ja perääntyi ja kiersi pois.

Kassisen lähdettyä liikkeelle Sepon mieli alkoi kuormittua toden teolla. Puolitajuttoman potilaan holtiton haahuilu oli epäilyttävää ja sai aikaan sen, että Seppo kulki Kassisen perässä, vahtien tämän jokaista liikettä. Henkilökunta ei ymmärtänyt olla huolissaan, paitsi sitten, kun yksi Kassisen äkillinen liike sai Sepon räväyttämään kynsillä niin, että karvat pöllysivät. 

Sepolta leikattiin kynnet ja hänet laitettiin arestiin. Potilas Kassinen ei kaipaa lyömistä kaikkien muiden kärsimystensä päälle!

Seppo oli ensin eristyksissä tunnin verran ja sitten hänet laskettiin taas irti. Virheliike, Seppo oli yhä kierroksilla ja kohta Kassisen kimpussa. Henkilökunta meni väliin.

Kannattiko mennä väliin, kannattiko? Seppo puri. Taas kerran. Yksi kulmahammas meni sisään kynnen vierestä ja toinen peukalon vastakkaiselta puolelta. On se kumma, kun ennen Seppoa ei yksikään kissa koskaan ole purrut ja tämä on Sepolta jo neljäs.

Seppo eristettiin taas ja tällä kertaa koko loppupäiväksi ja -yöksi. Täällä ei tapella. Saa tuijottaa silmät suurina ja saa sähistä mutta ei todellakaan saa jahdata ja purra tosimielessä. Ehkä pidempi eristys nollaisi tilannetta ja aamulla voitaisiin tutustua uudelleen. Henkilökunnan ei-allekirjoittanut puoli nukkui Kassisen kanssa olohuoneessa.

Seppo turhaan tuijotat. Et pääse sinne. Vessa on täällä ja vesi on täällä ja ruoka on täällä. Ja minä oon täällä, et oo edes yksin.

Ai etkö pelkää että puren lisää?

Tänä aamuna Kassinen oli oma iloinen itsensä. Hän puski ja kiehnäsi ja halusi hirveästi silityksiä.

Kassinen halusi myös leikkiä.

Seppo oli ja on vieläkin sekaisin. Hän liikkuu hiljaa ja hitaasti ja matalana, seurailee Kassista ja jähmettyy, jos Kassinen kiinnostuu hänestä takaisin. Häntä pörhistyy ja silmät ovat lautasen kokoiset ja saattaa Seppo sähistäkin, jos oikein pelottaa.

Älä vaan tuu lähemmäs kuka sitten ootkin.

Siellä se menee.

Pidän silmällä en tiedä kuka oot mutta pidän silmällä.

Kassinen ja Seppo ovat haistelleet toisiaan moneen otteeseen, mutta Seppo ei silti luota siihen, että Kassinen olisi todella tullut kotiin. Seppo tutustuu täällä edelleen aivan uuteen tyyppiin.

Huoh. Jospa tämä tästä normalisoituisi.