Karvanaaman lääkärireissu vol. 3

Karvanaama kävi eilen eläinlääkärillä jo kolmannen kerran kahden viikon sisään. Silmätulehduslääkkeeksi viime viikolla määrätystä silmävoiteesta oli enemmän haittaa kuin hyötyä ja henkilökunta lopettikin sen laittamisen lauantaina, sillä se aiheutti mm. silmän siristelyä ja karvanlähtöä silmäluomista! Muutenkin silmälääke tuntui saavan Naama-paran apaattisemmaksi ja syrjäänvetäytyvämmäksi kuin yleensä.

Naaman ruokahalukaan ei ole ollut viime aikoina kovin kummoinen. Märkäruoka on kelvannut ainostaan muussattuna ja liha vain pilkottuna niin pieneksi, että palat saattaa niellä kokonaisena. Naama ei siis ole halunnut pureskella ruokaansa. Henkilökunta on arvellut tämän johtuvan hammaskivestä, joka oli alun perin tarkoitus poistaa joskus kesäkuun aikana. 

Hammaskivenpoistoreissua aikaisti viikonloppuna tehty hälyttävä löydös: Naaman oikeassa poskessa oli kova patti. Patti oli siis samalla puolella kuin ärtynyt silmä, poskiluun alapuolella suunnilleen yläposkihampaiden kohdalla. Henkilökunta arveli sitä joko kasvaimeksi tai jonkinlaiseksi hammaspaiseeksi ja lääkäriinhän sitä oli mentävä. 

Naama ei voi ymmärtää, miksi eläinlääkäriaamuina ei saa ruokaa.

Eläinlääkärillä Karvanaama nukutettiin. Hammaskiveä oli paljon ja sen poistaminen oli "työlästä." Lisäksi suu oli sisältä selkeästi turvoksissa oikelta puolelta, ja turvotuksen todennäköinen syykin löytyi: oikeanpuoleisen yläposkihampaan kohdalla, kielen puolella, oli ikeneen uponnut luunsiru. Siru kuulemma näytti ihan ylimääräiseltä hampaalta ennen irti kiskomista! Ei ihmekään, jos suu on tulehtunut. Myös silmätulehdus ja jopa nuha ja verenvuoto nenästä ovat saattaneet johtua juuri tästä suun tulehduksesta.

Suuoperaation jälkeiseen hoitoon määrättiin antibioottitabletteja (10 päivän kuuri) sekä kipulääkettä (vähintään kolmen vuorokauden ajan). Posken turvotuksen pitäisi laskea viimeistään viidessä päivässä. Ruoaksi on annettava pari seuraavaa päivää ainoastaan jotain pehmeää kuten muussattua märkäruokaa. Toivon mukaan Naama toipuu entiselleen ja samalla silmän ärtyneisyys ja muut oireet paranevat itsestään.

Karvanaama otti eläinlääkärireissun hiljaa ja rauhallisesti kuin vanha tekijä. Illalla Naama toipui nukutuksesta hiljalleen, hoiperteli ympäriinsä ja syljeksi verta. Verta valui todella paljon, vielä useita tunteja operaation jälkeen. Naama-parka. Ihan tokkurassa, suu varmasti kipeä ja nälkäkin olisi. Mutta eiköhän tämä tästä nyt paremmaksi muutu. 

Taju kankaalla.

Kassinen ihmettelee nukkuvaa Naamaa.

Heräämistä seuraava humalainen toikkarointi oli vielä suurempi ihmetyksen aihe.

Kolmisen tuntia kotiinpaluun jälkeen koettelemuksista on hyvä toipua henkilökunnan sylissä. Vielä tässäkin vaiheessa suusta valui paljon verta ja sitä sai pyyhkiä vähän väliä suupielistä (ja kaulalta ja tassusta ja lattialta ja henkilökunnan käsistä ja vaatteista ja vilteistä). 

Illan ensiateriakseen Naama nautti kermaviiliä, johon oli sekoitettu jauheeksi murskattuja pakastekuivattuja kana- ja kananmaksapaloja. Hyvää oli.