 |
| Olen Seppo ja viihdyn sylissä ihan miten päin vain. |
 |
| Henkilökunnan on istuttava epäergonomisesti ja pidettävä huolta, etten putoa vaikka kuinka luikeroin. Tärkeä työ, tehtävät eivät koskaan lopu. |
 |
| Huolehdi! Kamera pois! |
 |
| No nyt on hyvä, ei voi tippua kun joku pitää kiinni. |
Seuraavassa lyhyessä videossa Seppoa kiusataan törkeästi ja hän vain hurisee.
Mitäs parempaa tekemistä palvelusväellä olisikaan, kuin pitää kissaa sylissä ;)
VastaaPoistaNo ei mitään! Kyllä minä olen prioriteetti numero 1! - Seppo
PoistaJostain tuli mieleen pupu :D Ja söpö sellainen :)
VastaaPoistaTakatassut näyttävät valtavilta, vaikka oikeasti ovatkin vain henkilökunnan etusormen paksuiset tikut. :D
PoistaHenkilökuntaa kannattaa pitää valppaana! Vinkkinä, selällään makaaminen ja siinä kiemurteleminen puolelta toiselle pitää sopivasti ihmisen molemmat kädet varuillaan niin jää tuollaiset kamerat ja kännykät rauhaan. -Eemeli, sylitaiteilun asiantuntija
VastaaPoistaErinomaista vinkkiä, kiitos! Nämä koetan muistaa tulevaisuudessa ja tehdä henkilökunnan elämästä entistä mielenkiintoisempaa. - Seppo
PoistaMarionetti-Seppo!
VastaaPoistaKissatieteellisen instituutin mukaan kissa saattaa olla dilatantti ei-newtonilainen neste, koska sen on mahdollista muuttaa olomuotonsa nestemäisen valuvasta kiinteäksi huomattavalla nopeudella esim. valitettavan lattialle valahtamisen seurauksena.
Instituutti lienee oikeassa. Onko päätutkija Tuutille maksettu palkkio tästä huomattavasta havainnosta, vai täytyykö käyttää joukkorahoitusta tulevien tutkimusten turvaamiseksi?
VastaaPoistaKassinen haluaisi instituutin asiantuntija-apua tietääkseen, onko pienen kissan pyöriminen ison kissan ympärillä suoraan riippuvainen ison kissan massasta. Jos on, hän aikoo laihduttaa.
Alkuperäinen tutkimus löytyy instituutin viimevuotisen uraauurtavan ylösalaisuuden tutkimuksen kommenteista, joissa asiaa pohdittiin Frieden valtakunnan tiedejaoston kanssa: http://unnatuutikki.blogspot.fi/2015/09/ylosalaisuuden-geometriaa.html
VastaaPoistaKiinnostava tutkimuskysymys Kassiselta! Instituutin päätutkijalla ei valitettavasti ole resursseja (pienempää tai isompaa kissaa) tutkia tätä kausaliteettia, mutta toivomme jonkun itsenäisen tutkimusryhmän tarttuvan aiheeseen.
Tutkimus toki ottaa aikansa, joten asiantuntijaneuvona U.T. Penninraha kehottaa Kassista laihduttamisen sijaan perehtymään kosmisten nopeuksien kissatieteellisiin sovellutuksiin ja erityisesti pakonopeuteen: https://fi.wikipedia.org/wiki/Pakonopeus
Pakonopeuden kaavan avulla Kassinen voi helposti laskea, kuinka paljon pienelle kissalle on annettava kyytiä (tieteellinen termi) sen ravistamiseksi ison kissan peesistä.
Ylösalaisuuden tutkimus on ansiokas ja täyttää tieteellisen tutkimuksen kriteeristön. Erityisesti kiitämme viittausta Patrick McDonnellin diagrammiin.
PoistaHarmillista, ettei Kissatieteellinen instituutti kykene tutkimaan aihetta. Ehkä Kassisen täytyisi sitten perustaa oma tutkimusryhmä, joka keskittyisi isomman ja pienemmän kissan välisiin voimiin ja pyytäisi mentorointia tarvittaessa (koko ajan). Voisikohan pienen kissan pyörimistä isomman ympärillä selittää gravitaatiolla? Toisaalta tarkemmissa tutkimuksessa näyttää siltä, että isompi kissa vetää pienempää puoleensa enemmän kuin pienempi isompaansa, ja tämä taitaa rikkoa vaikka kuinka monta vuorovaikutuksiin liittyvää lakia. Tutkija Kassinen on heti eksyksissä!
Pakonopeuteen täytyykin tutustua tarkemmin! Kenties Kassinen alkaa harjoittaa kunnollista kyydittämistä luettuaan tuon artikkelin ja saatuaan siitä syvällisemmän ymmärryksen aiheesta.
ÄÄÄ mäkin haluun sylikissan! Mulla ei oo yhtään!
VastaaPoistaOtamme osaa. Sylikissojen saaminen on kyllä niin tuurista kiinni! Onneksi Seppo sattui sellainen olemaan, on hyvä seuraaja Naamalle, joka myös oli syli- ja olkapääkissa.
Poista