Kaksi kissaa ja kahdet ruoat

Kassinen syö aikuisen kissan ruokaa ja Seppo syö penturuokaa. Niin se menee. Alussa oli helppoa, kun kissat asuivat eri huoneissa. Seppo söi appeensa olohuoneessa, Kassinen omansa keittiössä, ja ovi välissä oli kiinni. Mutta kun kissat tutustuivat ja lopulta tottuivat toisiinsa, myös Sepon ruokailu päätettiin sujuvuuden vuoksi siirtää keittiöön. 

Tätä pidettiin epäsujuvana! Eipä paljon tulevasta tiedetty...

Kassinen syö aikuisen kissan ruokaa ja Seppo syö penturuokaa. Niin sen yhä pitäisi mennä. Mutta, yllätys, ei se olekaan niin helppoa. Tai ehkei se mikään yllätys ole. Molemmat söisivät tietenkin toistensa ruokaa ihan tuosta vain, mikäli saisivat itse päättää. Ja Seppo söisi oman ruokansa lisäksi myös Kassisen ruoan. Näin on tapahtunut ja järkyttävästä ylensyönnistä seurasi ripuli. Seppo ei oppinut mitään, tietenkään, ja tunkisi yhä Kassisen kupille. 

Kissojen toiveiden vastaisesti henkilökunta on kuitenkin päättänyt, että kumpikin kissa saa syödä tasan oman annoksensa. Alkoi kylmä sota.

Seppo on nopea syömään ja vetää ateriansa kolmessakymmenessä sekunnissa siinä missä Kassinen nautiskelee ainakin viisi minuuttia. Tässä ajassa Seppo ehtii yrittää hänen lautaselleen monen monta kertaa, joten henkilökunta järjesti Kassisen ruokatarjoilun ikkunalaudalle, jonne Seppo ei mitättömänä rääpäleenä yltänyt loikkaamaan. 

Hyvä järjestely. 

Seppo kasvoi aikaa myöten isommaksi ja lopulta aivoissakin alkoi ilmeisesti raksuttamaan. Hän nimittäin aikansa katseltuaan ja mittailtuaan viimein hyppäsi ikkunalaudalle ja Kassis-raukan ruoka olisi mennyt parempiin suihin, ellei henkilökunta olisi pelastanut sitä lieden päälle. Kassisen oli jonkin aikaa syötävä siis keittiön työtasolla, joka on hieman ikkunalautaa korkeammalla.

Mutta haa, Seppo tajusi pikapikaa, että ikkunalaudalta yltää loikkamaan työtasolle ja Kassisen ateriat eivät saa enää missään olla rauhassa Sepon kyltymättömältä nälältä. Henkilökunta joutuu siis valvomaan ruokailua koko ajan sivusta.

Ahmimisenestokuppi vähentää vahtimisaikaa pidentäessään Sepon ruokailuaikaa. Kuppilahjoituksesta kiitos Amen emännälle!

Märkäruoan syöminen kupista on kamalan sotkuista ja siksi se ei ole koko aikaa käytössä. Melkein kyllä pitäisi olla!

Sepon sotkiessa pidemmän kaavan mukaan Kassinen saa kallisarvoista rauhassasyöntiaikaa.

Vielä joitakin hippusia täällä.

Kuppia on kuitenkin mahdotonta nuolla yhtä hohtavan puhtaaksi kuin lautasta. Sepon täytyy lopulta nöyrtyä ja putsata varpaansa.

Voisin kyllä ottaa lisää jos jossain on!

Seuraavassa pätkässä Seppo on ihan oikeasti kuolemassa nälkään. Yleensä Kassinen ruokitaan ensimmäiseksi mutta tässä kunnia lankeaa Sepolle, koska videota tähdittävä henkilökunnan puolikas ei kestä hänen huutoaan.