maanantai 10. heinäkuuta 2017

Meillä on matoja!

Henkilökunta tuli eilen kotiin ja huomasi, että joku oli oksentanut eteisen matolle hieman karvoja ja keskikokoisen suolinkaisen. Ällöttävää! Ja kummallista. Mistä niitä muka on saatu?


Suolinkainen feat. Kassisen karvoja. Mato saattaa kyllä olla peräisin Sepostakin, sillä hän nauttii Kassis-karvoja välipalaksi vähän väliä toveria pestessään tai muuten vain pureskellessaan.

Kassinen ja Seppo on madotettu viime vuonna syys/lokakuussa Sepon muutettua kotiin, ensin kerran ja kahden viikon päästä uudestaan. Sepolla epäiltiin silloin olevan matoja, sillä niitä oli kissatalollakin yhdeltä pennulta löytynyt, ja lisäksihän hänellä oli niitä mahavaivoja. Matolääkkeet menivät molemmilla melko hyvin alas ja henkilökunta ajatteli uusintamadotuksen olevan ajankohtainen aikaisintaan vuoden päästä, jos sittenkään. Nykyäänhän taidetaan suositella turhan madotuksen välttämistä.


Seppo ja kaverit.

Mitkä kaverit?

No, nyt tulevat kuurit tarpeeseen, kun kahdesta sisäkissasta toinen jo puklailee loisia ulos... Mitään selkeitä matotartunnan oireita ei henkilökunta havainnut kummallakaan, vaikka aika vainoharhaisesti kissoja kyylääkin. Sepon maha on ollut hieman löysällä jonkin aikaa, ja hän on nirsoillut, mutta ongelmien ajateltiin lähinnä johtuvan penturuoan osuuden pienentämisestä ja poisjättämisestä. Toivottavasti mahavaivat katoavat madotuksen myötä tai loppukesällä on edessä ruokavalion tarkistus. 

Kassinen ja kaverit ratkaisevat älypeliä.

Heinäkuun punnituksessa kumpikin kissa painoi 4,5 kg, joten molemmat saavat yhden kokonaisen 250 mg Axilur-tabletin kolmena peräkkäisenä päivänä. Kaikkien asianosaisten iloksi operaatio tullaan tietenkin uusimaan kuun vaihteessa. 

15 kommenttia:

  1. Yök, tabuja!! Me saadaan noin kolmesti vuodessa tahnaa tai niskaliuos, kun kuitenkin valjastellaan ja ihmiset voi kuulemma kengissäkin tuoda pöpöjä - Pepsi ja Max

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, teilläpä onkin usein kärsimystä. Mutta ehkä se on pieni hinta valjastelusta!

      Ehkä mekin on matoset saatu kengistä, tai ainakaan henkilökunta ei keksi muuta selitystä. Kun tänne sisään kantautuu monenlaisia maakokkareita, ja niitä joskus maistellaan. Ei varmaan pitäis. Ois kyllä luullu, että pieni todennäköisyys saada pöpö sillä tavalla, typerää. :( - Kassinen ja Seppo

      Poista
  2. Voi kamala, meilläkin tiedetään millaisia inhotuksia nuo suolinkaiset ovat! Meillä ne olivat vielä erityisen sitkeitä, seitsemän madotusta puolen vuoden sisällä ne vaati ennen kuin häipyivät. Toivottavasti teillä päästään helpommalla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella sitkeä vaiva teillä ollut! D: Meillä edelliskerralla luotettiin kahden madotukskerran voimaan, mutta ovatkohan madot voineet kuitenkin piilotella kissoissa viime syksystä asti. Kamalaa jos ovat! :/

      Teilläkinhän on sisäkissoja, eli onko arvausta, mistä suolinkaiset tulivat?

      Poista
    2. Madot ilmestyivät sen jälkeen kun Einarin hain meille eli luultavasti sillä oli niitä jo aikaisemmin. Einari oli kuitenkin jossain isossa populaatiossa elänyt aiemmin.

      Poista
    3. Harmillisia aina tuollaiset kun ei tiedä, onko uusi tulokas madotettu. Tai vaikka olisikin madotettu niin ei ne lääkkeet aina ihan tepsi syystä tai toisesta. :/

      Poista
  3. Ääks, ikävä yllätys. Toivotaan nyt, että lähtevät nopsaan pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensimmäinen kuuri saatu onnistuneesti syötettyä, matojen lähtö ainakin lähenee!

      Poista
  4. Yök, matoja! Ja kuuri! Jännä homma, että sisäkissoille. Meilläkään ei ole marraskuun tai joulukuun jälkeen annettu matokuuria, mutta nyt alkoi tuntumaan, että pitäisi laittaa heti :D Kumminkin välillä valjaissa ulkona... Puistattaa jo tuo kuva ihan kamalasti :D Traumoja taas :P

    VastaaPoista
  5. No joo, jotenkin luulisi, että sisäkissat eivät olisi matojen ensimmäinen uhri. :/ Iso ja inhottava yllätys!

    Pahoitelaan kuvaa, pakko oli kuitenkin laittaa. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, vois olla joillakin hankaluuksia uskoa tällainen ihmetys ilman todisteita :D Kuvittelen sen siis mielessäni täysjyväspagetin pätkäksi :D

      Poista
    2. On kyllä tosi spagettimainen, voisi hyvin kuvitella! Paitsi tuo suoli mikä näkyy sisällä. :D

      Poista
  6. Huh, toivottavasti lääkkeet toimivat tähän kantaan! Meillä madotus hoidetaan ulostenäytteen perusteella, keväällä ei kakassa näkynyt ketään, joten jätin kuurin antamatta. Katsotaan syksymmällä uudestaan. Jännä kuitenkin, että täysin sisäkissoille on osunut tartunta kohdalle :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota näytteen tutkittamista voisi kyllä harkita, jos tuntuu, etteivät matoset meinaa taaskaan lähteä. Luulisi, ettei hirveän kallista lystiä ole... Ja eipähän tarvitsisi turhia kuureja syöttää, jos tutkituttaisi. On kyllä joskus ollut haaveissa hankkia oma mikroskooppi harrastekäyttöön, ehkä sellaisella saisi matojakin bongattua. :D

      Oon muuten ymmärtänyt, että resistenttejä kantoja on varmennettu vasta hevosilla. Onko niitä siis kissoilla/koirillakin jo, vai onko se vasta vaarana, tiedätkö?

      Poista
    2. Muistaakseni kissoilla ja koirilla resistentti on vielä enemmän uhakakuva, mutta joitain yksittäistapauksia taitaa olla, missä lääkket eivät olekaan purreet. En kuitenkaan usko, että teidän kohdalle olisi sellainen sattunut! :)

      Poista