lauantai 17. syyskuuta 2016

Käsittämätön päähänpisto

Rappukäytävä merkitsee Kassiselle lähinnä pelottavia ääniä ja se on kertakaikkiaan inhottava paikka. Käynnit noin kolmen metrin päässä asunnosta koppaan vangittuna ovat vielä ookoo, mutta sylissä pidettynä jo parinkymmenen sentin etäisyys ulko-oveen on liian jännittävää ja pyristely alkaa. Omilla jaloilla ulos ei ainakaan kävellä, mikä on kätevää, sillä ovea voi pitää auki vaikka kuinka pitkään ilman pelkoa hänen karkaamisestaan.

Tai noin ainakin oli ennen. 

Muutaman viime päivän aikana Kassinen on kuitenkin alkanut osoittaa kiinnostusta käytävään. Ensimmäisen kerran hän astui ulos ovesta viimeisimmän vieraan houkutellessa (ilman valjaita...) ja tutkaili ympäristöään kiinnostuneena. Hän tuli kuitenkin sisään heti, kun henkilökunta pyysi. Toisen kerran hän suorastaan juoksi ulos ovesta yllättäen sisääntulijan, mutta silloin hänet napattiin kiinni, sillä ei tuollainen rynniminen ole kovin kivaa ja olisihan ne valjaat hyvä olla päällä.

Kolmas kerta tapahtui toissailtana. Kassinen mieluili oven luona, hänelle puettiin valjaat, ovi avattiin ja hän meni ulos. Niin yksinkertaista ja niin käsittämätöntä.


Häntä pystyssä kohti uusia seikkailuja! Täällä ylemmässä kerroksessa on varmaan jotain.
Pahoittelemme kuvien laatua, ne on napattu epä-älyllisellä kännykällä hämärässä käytävässä.

Matka loppui. Ehkä vähän tylsä paikka mutta tulipahan käytyä.

Ainakin täällä retkeillessä saa paljon silityksiä ja kehuja. Silti voitais mennä jo alas ja kotiin.

Retki ullakkokerrokseen oli lyhyt mutta jännittävä. Kotiinkin Kassinen tuli mielellään. Hän tosin halvaantui heti eteisen matolle makaamaan, sillä valjaissa on tunnetusti mahdotonta kävellä.

Onnistunut käytäväulkoilu rohkaisi henkilökuntaa yrittämään uudelleen eilen illalla. Kassiselle puettiin valjaat, ovi avattiin, ja hän ei suostunut tulemaan ulos. Anteeksi mitä? Herkuilla lahjominen sai hänet kävelemään noin metrin päähän ovesta, mutta sitten hän kääntyi ja kiiruhti taas takaisin sisään. Ja oksensi herkut eteiseen, sillä ilmeisesti tuo kamalan pelottava rappukäytävä pakotti Kassisen hotkimaan ne kiireessä kokonaisina.

Että näin meillä.


Hyvät heijastimet. Ei jäädä autojen alle. Ovat todella tarpeelliset täällä ullakolla.

Muita uutisia: Herra Sepppo haetaan huomenna kotiin!

9 kommenttia:

  1. Jippii te edistytte!! :)) ja hirmuisesti onnea pennusta! Kuvapläjäystä odotellessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensin yksi askel eteenpäin ja sitten toinen, melkein aivan yhtä suuri, askel taaksepäin! Edistyttiin taidettiin sen verran, että tiedetään, että valjaissa voi kävellä jos ympäristö sattuu olemaan oikea. :D

      Kiitos! Kuvia tulossa! :)

      Poista
  2. Hyvä Kassinen; olet rohkea! Kyllä susta vielä saadaan ulkoileva kissa! - Pepsi ja Max

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen! Aina silloin, kun minulle niin sopii. Eilen ei sopinut. Eikä taida sopia tänäänkään. Eikä ens viikolla. Palataan käytäväulkoiluasiaan joskus myöhemmin, nyt harrastan rohkeutta sisällä! - Kassinen

      Poista
  3. Ilmeisesti käytävä tuli heti kerrasta tutkittua jo tarpeeksi hyvin ;) Jännittävät ajat teillä edessä, onnittelut uudesta pennusta ja herra Sepppolle onnittelut uuteen kotiin pääsystä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on hyvä tulkinta! Loppuun asti koluttu on jo käytävä, mitäpä sinne enää menemään, niin nähty. Nössö-Kassinen kiittää kasvonsa pelastavaa ajatusta. ;)

      Kiitos! Mutta voi jumaliste, aloitin aamulla kirjoittamaan tätä jo ennen viittä ja herra Sepon komea nimi kärsi näköjään ylimääräisen peen verran. :D

      Poista
    2. Höh, kolmen P:n Seppo kuulosti niin rokkaavalta! ^.^ Kiva seurata herran kotiutumista. :)

      Poista
  4. Jee Kassinen! Ja mä myös haluan paljon Seppo-kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensimmäisen puolen vuoden Seppo-kuvista ei varmaan saa mitään selvää, kun on jo niin hämärä, ettei tuo kamera ole ihan elementissään. Pitää kuvata sitä aina otsalamppu päässä. :D

      Poista