maanantai 21. marraskuuta 2016

Valjastelun helppoudesta

Kassinen ja Seppo ovat monessa asiassa toistensa vastakohtia. Tämä todettiin todeksi myös ulkoiluyritysten suhteen, kun Sepolle soviteltiin valjaita. Jopa kahdenlaisia sellaisia: rimpuloita naruvaljaita ja tukevia verkkovaljaita. Kumpikaan ei ole erityisen istuva malli mutta no, kyllä ne harjoitteluun kelpaavat. Näillä mennään, kunnes Seppo on kasvanut johonkin järkevään kokoon ja hänelle voidaan ostaa ikiomat Vänttiset. 


Ikkunasta tulvii jo harvinaista valoa, Seppo katselee ulkomaailmaa. Ehkä joskus menen tuonne.

Ulkoiluoperaatio alkaa tietenkin pukeutumisella. Hidasliikkeiselle Kassiselle valjaat on helppo vain sujauttaa päälle, mutta Seppo-tuhatjalan pukemiseen tarvitaan mielellään koko henkilökunta. Hänellä olisi nimittäin kiire olla jossain muualla, tuolla kaukana, ehkä pureksimassa Kassisen häntää. 

Onneksi Seppo on oma aktiivinen itsensä valjaat päälleen saatuaan, eikä Kassisen tapaan romahda lattialle tekemään kuolemaa. Naruvaljaiden kanssa aktiivisuus tosin tarkoitti lattialla pyöriskelyä ja valjaiden poisrepimistä. Parempi kuin halvaus, sanoo henkilökunta!

Verkkovaljaiden kanssa meni vieläkin paremmin. Vastapuetun Sepon huomio saatiin kiinnittettyä leluun ja valjaiden repiminen unohtui heti alkuunsa. Sitten vain hihna kiinni ja ovi auki.

Sepolla on heti oikeat elkeet: ylisuuret valjaat tai painavahko nahkahihna eivät tunnu missään, kun uutta tutkittavaa ilmenee.

Oven ollessa pitkään auki uskaltautui Kassinenkin miniretkelle. Asiaa auttanee myös se, että kello on viisi aamulla ja käytävä hiljainen. 

Ai sinäkin olit täällä?

Alaston Kassinen pyydettiin sisään, vaikka hänellä olisi selvästi ollut nyt intoa käydä pidemmälläkin. Sepon kanssa suunnattiin alakerroksiin.

Portaita vain riittää ja riittää. Kun yhdet pääsee alas, on seuraavat jo näkyvissä.

Nurkka, vautsi! Kulunut lista, vautsi! Jännittävää!

Jokin ennennäkemätön ja ihmeellinen juttu. Vautsi!

Sepon ensimmäinen rappukäytäväulkoilu päättyi ensimmäiseen kerrokseen. Ehkä ensi kerralla pääsemme pohjakerrokseen saakka ja voimme jopa varovasti kurkistaa ulko-ovesta. Ulos asti ei verkkovaljaillakaan mennä, sillä kotiin päästyään Seppo vapautti itse itsensä henkilökunnan ollessa liian hidas valjaita irrottamaan.

15 kommenttia:

  1. Seposta varmaan vielä kasvaakin sen kokoinen et sille saa hankittua vaikka millaiset valjaat... senttisinteille on vajavainen valikoima

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos Seppo vielä pari kiloa kasvaisi niin olisi Kassisen kokoinen, just sopiva. Ja jos sattuisi kasvamaan verkkovaljaiden mittoihin niin saisi ehkä pitää ne, kun niin nätisti niissä kävelee. :D

      Poista
  2. Rappukäytävässä mahtoi olla jännää!? Tuohon kellonaikaan ei tainnut vielä naapurit häiritä :D - Pepsi ja Max

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin oli! Uutta ja ihmeellista, sinne haluan toistekin. - Seppo

      Joo, saatiin olla ihan rauhassa. Kuunneltiin kun postimies käveli käytävässä ennen neljää ja sit siitä seuraavat äänet kuuluivat vasta kuuden maissa. Taidetaan aloittaa aamukäytävöinnit. :D - henkilökunta

      Poista
  3. Hui, kun olette olleet aikaisin liikkeellä! Mutta ihan mahtavaa, miten reipas Seppo on, ja Kassisellekin pisteet rohkeudesta mennä kurkkaamaan rappukäytävää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aamu on parasta aikaa, ainakin Sepon mielestä, joka on aktiivinen neljästä kuuteen ja menee sitten taas torkkumaan hyvillä mielin, kun on saanut herätettyä ainakin puolet henkilökunnasta. :D

      (ei minua oikeastaan haittaa, ennen Seppoakin nousin viimeistään viiden aikaan...)

      Poista
  4. Reipas Seppo! No kai Kassinenkin menee ovesta ulos kun ei ole kissan toimintaa lamaannuttavat valjaat päällä 😉

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mekin luullaan, että Kassisen rappukäytäväarkuudesta on ainakin kolkytprossaa valjasinhoa. :D

      Poista
  5. Kyllä Seppo on rohkea! Olipa hyvä, että näitte sisätiloissa tuon houdini-tempun. Pihalla olisi voinut olla jännät paikat :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siellä oltaisiin Seppoa pyydystelty. :D Pitääkin sitten joskus oikean ulosmenon koittaessa ottaa purkki kissanruokaa mukaan, sen kutsua ei Seppo voi varmasti vastustaa. :P

      Poista
  6. Aamuöinen seikkailu, jännintä ehkä ikinä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aamuyö? Aivan tuntematon konsepti. Aamu se oli, oltiin jo aamiainenkin syöty, niinkuin aina. - Kassinen ja Seppo

      Poista
  7. Hyvä alku Sepolla, huomenna jo viipottaa ulkona! Dali piti ihan perus pentuvaljaita noin kolmikiloiseksi asti. Niistä ei päässyt ujuttautumaan mihinkään. Sitten vähän aikaa vänttiset, kokoa S/XS ja nyt vänttiset kokoa M/S. Vilkaise blogisivuani (kuva löytyy oikeaa reunaa alas), minulla olisi nuo tosi vähän käytetyt vänttiset myynnissä hintaan 8 euroa+postimaksu. Dali kasvoi juuri silloin kovalla kohinalla ja ne jäivät kaulalenkin kohdalta nopeasti pieniksi. Uudet vänttiset maksavat 19e (sis. postimaksun). T. Dalin amatööri

    https://dalicatsdiary.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noita Dalin vanhoja valjaita tuli itse asiassa jo eilen katseltua ja mietittyä. Ovat mukavan väriset. :)

      Luullaan kuitenkin, että Seppokin suurenee sillä nopeudella, että eivät ne pitkään oikein kokoisina pysyisi. Ainakin nykyinen kasvuvauhti on aika huima, saa nähdä, milloin hidastuu. :D Minkä ikäisenä ja kokoisena nuo jäivät Dalilta pieneksi?

      Poista
    2. Dali painoi 4 kg, kun vaihdoin isompaan kokoon, luultavasti vähän turhankin aikaisin. Kainalolenkissä olisi ollut varaa vielä paljonkin, mutta kaulalenkki alkoi tuntua pieneltä. Hätätilassa ne tosin menisivät varmaan vieläkin, Dali painaa 4,5 kg. Mutta kannattaa mitata Sepon mitat kainalon alta ympäri ja kaulan paksuus, niin Arja Vänttinen osaa sanoa, mikä koko on passeli.T. Dalin amatööri

      Poista