Vesikoirat

Aada ja Donna vierailivat Kassisen ja Sepon luona muutama päivä sitten.

Aadan mielestä kissat olivat erittäin kiinnostavia mutta myös valtavan epäilyttäviä olentoja, joita oli parempi pitää silmällä koko ajan. Donna tuntui muistavan kissat pentuaikojensa käynniltä ja löysi muita mielenkiinnon kohteita. Hän on kasvanut kovasti eikä enää pelännyt moisia otuksia.

Donna sai nameja Aadan pitäessä tuijotuskilpailua Sepon kanssa.

Tai no, sai hänkin välillä jotain hyvää, kun tyytyi tuollaiseen kohteliaaseen ja rauhalliseen katseluun. Olisihan se nimittäin ollut ihan ymmärrettävää, jos hän olisi halunnut päästää Sepon päiviltä tämän tullessa välillä lähietäisyydelle. Tuijottamaan. Tapittamaan silmät selällään. Epäilyttävästi.

Aada ei tuntunut ollenkaan ymmärtävän Sepon aivoituksia. Ei sillä että Seppo paljon mitään ajattelisi.

Kassinen pakeni vieraita parvekkeelle. Kaksi koiraa oli hänelle vähän liikaa: vieraiden tullessa lähelle hän pörhisteli kaksinkertaisena ja ölisi hyvin pahalla äänellä.

Kassinen kuitenkin selvisi vierailusta ilman traumoja, joten Aada ja Donna ovat tervetulleita tulemaan uudelleen. Seppo, tietenkin, toivoo heidän tulevan mahdollisimman pian. Hän pitää koirien katselusta ja vierailun jälkeen hän oli mukavan väsynyt.