Feliway ja muita hankintoja

Seppo Johannes Virolainen on herkkä kukkanen.

Hiivatin kukkanen.

Elokuun lopulla hänen raportoitiin taas aloittaneen karvojenpureskeluharrastuksensa, jota hän valitettavasti on jatkanut näihin päiviin saakka. Aina, kun hän näyttää hieman hellittävän, tapahtuu jotain, joka saa hänet jatkamaan (henkilökunnan allekirjoittanut osapuoli on pari yötä poissa kotoa ja kultamussukkalellipentu ei kestä). 

Minä sinulle kultamussukkalellipennut näytän.

Vasen etujalka näyttää tältä.

Oikeassa valossa siitä saa esille vielä pitkin jalkaa jatkuvan harvakarvaisuuden, joka onneksi ei ole muuttunut valtavaksi laikuksi.

Myös oikean etujalan parissa on tehty samanlaisia parturointitöitä.

Lisätty leikitys ja aktivointi auttaa arjessa, mutta ei näköjään niin paljoa, että Seppo pärjäisi poikkeustilanteissa. Alkaneen kierteen katkaiseminen on myös todella vaikeaa. Lisäavuksi tilattiin nyt Feliway-haihdutin, joka on joskus aiemminkin ollut käytössä (kts. tunnisteet) ja henkilökunta on kokenut, että ei siitä ainakaan haittaa ole ollut.

Asunnossa noin puolet pistorasioista on pystymallia ja puolet vaakaa, joten Feliway-pullolle piti ihan etsimällä etsiä paikkaa. Onneksi olohuoneen nurkasta löytyi sopiva vaakapistoke.

Vaikutuksia odotellaan.

Siellä se pöhisee.

Seppo meni heti hengittämään höyryjä: hyvä hyvä.

Feliwayn lisäksi tehtiin myös mukavampi hankinta: Kassiselle ja Sepolle ostettiin teltta, ettei heidän tarvitsisi olla kateellisia siitä, että monilla muilla blogikissoilla on sellaiset.

Kassinen asustaisi teltassa mielellään vaikka aina (jos sen vain saisi ulos).

Oikeasti teltta tuli lähinnä Seppoa viihdyttämään, että hänellä olisi vielä yksi asia lisää ajateltavaksi, jos karvojensyönti-into kasvaa suureksi.

Oo jo hiljaa siitä karvajutusta.