Tässä postauksessa on neljä kahdeksan sekunnin videota Sepon ontumisesta. Sitä ei näy rauhallisessa kävelyssä vaan yleensä tuollaisessa kiireisessä kipityksessä, jossa alku menee hyvin mutta jossain vaiheessa joku(?) menee pieleen.
Kolme ensimmäistä videota on kuvattu peräkkäin, tarpeeksi nopean liikkeen saamiseksi heitettiin raksuja ja ne ovat tässä kuvaamisjärjestyksessä.
Ensimmäisessä Seppo ei onnu muuten, mutta ihan lopussa oikea takajalka löksähtää outoon asentoon.
Toisessa on selkeää ontumista, oikea takajalka on jotenkin kaarella. Se ei siis koskaan ole ilmassa niin, että sille ei varattaisi ollenkaan painoa.
Kolmannessa Seppo loikkii. Tässä vaiheessa raksuja on heitelty jo useampi, eli onko tämä rasitusta? Onko tuommoinen loikka helpompi kuin kipitys? Seppo loikkii myös leikkiessään, mutta myös laukkaa ja hyppii pöytätasoille esimerkiksi kärpäsen perässä rajustikin ja ilman näkyviä oireita.
Neljäs video on normaalitilanteessa kuvattu: Seppo lähtee makuuhuoneesta keittiöön innokkaana odottamaan ruokatarjoilua. Kipittää aluksi tavallisen näköisesti, sitten tassu pettää parin askelen verran ja sitten korjaa asennon.
Ontuminen korjautuu kahden tai muutaman askelen aikana, joskus Seppo pysähtyy hetkeksi ja sitten liikkuu taas ok. Ontuminen saattaa pahentua rasituksessa tai sitten ei. Ennen ensimmäistä eläinlääkärikäyntiä hänen nähtiin pariin otteeseen ontuvan hiekkalaatikolta tullessa, nyt sitä ei ole nähty.
Lääkkeistä menee edelleen gabapentiini 1 tabletti aamuin illoin ja sen kanssa Seppo on kivuttoman oloinen, iloinen ja jutteleva, aktiivinen ja joka asiaan osallistuva.
 |
| Vaivaiselle hankittiin hienoja nivelvalmisteitakin, kun ei niistä kerran haittaakaan ole. Olivat niin tyyriitä, että henkilökunta syö nämä itse, jos Sepolle ei kelpaa. |
 |
| Niin kun minun kiipeilypuu on edelleen kaadettuna niin hypin sitten täällä. |