perjantai 31. toukokuuta 2019

Tähän ei Seppo pysty

Parvekkeelta kuului ennenkuulumaton ääni ja sitä juostiin joukolla katsomaan.

Täti Kassinen, 9 v., oli hypännyt oven päälle. Henkilökunta meinasi saada slaagin.

Seppo ei muuten tällaisiin suorituksiin pysty. Hän on pehmeä plösö siinä missä Kassinen on täyttä lihasta.

Henkilökunnan allekirjoittanut osapuoli kiipesi keittiötuolille saadakseen Kassisen nostettua alas, säästääkseen hänen niveliään, mutta ei ylettynyt. Oven korkeus on 2,3 m. Ylösmeno on ollut huima loikka!

Tuoli jätettiin oven viereen mutta Kassinen ei huolinut siitä vaan hyppäsi sen viereen lattialle. Pehmeästihän tuo tömähti.

maanantai 27. toukokuuta 2019

Varkaat, rosvot ja ryövärit

Kas, Kassiselle on katettu pöytään juhla-ateria! Mikä ilon päivä.

Eijeijei ehdin vasta maistaa oli herkullista lohta miksi viet pois luulin että ollaan sovittu että liha-asiat on vain meille!

Kaurapuuroasiat on teille.

Kassisella on sentään selkeä käsitys siitä, mikä on ihmisruokaa ja mikä Kassisruokaa. Sepolla ei. Hän edelleenkin himoitsee salaattia yli kaiken.

Tehtiin voileipäkakku ja kutsuttiin vieras. Vieras istui jo pöydässä valmiina ottamaan kakkua, ja Seppo kökötti pöydän reunalla. Henkilökunnan kääntäessä selkänsä sekunniksi Seppo nappasi suurimman kakkua koristaneista viinisuolaheinistä ja hotki sen kitaansa ennätysnopeasti pöydällä istuen. 

Tuleekohan se vieras enää käymään?

Tilannetta ei ehtinyt kuvata, joten katsokaa vinoa kuvaa kakusta.

lauantai 25. toukokuuta 2019

Säpinää

Kassinen ja Sepppo saavat olla parvekkeella vain valvotusti eli niin, että henkilökunta on sekä kotona että hereillä. Etenkin Kassisen mielestä se tuntuu olevan epäreilua, mutta järjestely on heidän omaksi parhaakseen. Lasitetullakin parvekkeella voi nimittäin vaania vaaroja.

Tai eivät ne vaarat vaani, ne pörisevät.

Valtavan suuri ampiainen on tullut sisään parvekelasien väleistä jo kaksi kertaa. Ja samat kaksi kertaa maailman typerin Seppo on hyppinyt ympäri parveketta ja koettanut pyydystää sen suuhunsa. Ensimmäisellä kerralla hän oli jo sulkemassa etutassujaan otuksen ympärille, ennen kuin henkilökunnan kiljunta säikytti hänet ja lopetti hänen metsästyspuuhansa.

Henkilökunta on siis todellakin rynnännyt huutaen parvekkeelle, heittänyt Sepon ja Kassisen sisään (vaikka Kassis-rukka olisikin vain ollut torkkumassa eikä lainkaan kiinnostunut ampiaisesta) ja hakenut lasin ja postikortin, joilla pyydystää otus ja heittää se puolestaan ulos. Strategialla on tähän mennessä selvitty ilman pistoja, ja toivottavasti selvitään koko kesä.

Seppo haistelee lasia, jolla hyvin vihainen ampiainen on toimitettu ulos. Hänen häntänsä pörhistyi siihen malliin, että lasissa on varmaankin jäljellä jotain ampiaiskemikaaleja.

torstai 23. toukokuuta 2019

Kuuroa esittävä parveke-eläin

Kassinen haluaisi mennä parvekkeelle. Hän haluaisi asua siellä 24/7.

Onneksi hän pyytää ulospääsyä nätisti, eli tuijottamalla tällä lailla välillä ovea ja välillä henkilökuntaa, eikä esimerkiksi raapimalla ovenkarmeja. Hänelle on kyllä varattuna myös soittokello, jota hänet on tarkoitus opettaa kilisyttämään, jos hän joskus keksii raapimisen olevan oikotie onneen.

Parvekkeella ulkolämpötilan näkee hänen asennostaan: kylmällä hän on limppumaisempi ja lämpimällä venyttäytyneempi. Tässä kuvassa lämmintä on kymmenisen astetta ja pian tämän jälkeen hän käpertyi täydelliseksi palloksi, jolloin hänet haettiin sisään. Ei siellä tarvitse palelemassa olla.

Liian kylminä hetkinä ja yöksi hänet on tosiaan hakemalla haettava sisään, sillä pelkästään pyytämällä hän ei enää välttämättä tule. Hän selvästi kuvittelee asuvansa parvekkeella itsenäisenä, villinä ja vapaana, ja henkilökunnan sanat ovat kärpäsen surinaa hänen korvissaan.

tiistai 21. toukokuuta 2019

Manipulaatio

Et voi mennä ulos oon kuolemassa tähän.

Kituutan tässä ja kuolen heti jos et silitä mahasta.

Kato miten söpö oon silitä silitä silitä ei tarvii mennä ulos ollenkaan täällä sisällä on parempi.

sunnuntai 19. toukokuuta 2019

Pellolta pöytään

Hmm, tuossa vasemmalla voisi olla hyvät heinätupsut. Tarpeeksi kaukana polulta, ettei niihin ihan äskettäin ole varmaan koira pissinyt.

Hyvältä näyttää...

...eli otetaanpa mukaan.

Yli pelottavan lahonoloisen sillan.

Pitkin polkua.

Huh, pyörä on yhä tallella.

Lähdetään kohti oikeaa tietä, joka on niin kaukana, että luulisi näiden heinien olevan ihan saasteettomia ja priimaa ja ykköslaatua.

Katsokaa, miten isot lehdet koivuissa jo on!

Täällä on melkein oikea kesä! Mutta hetkinen, tuosta pientareelta olisi kyllä saanut samanlaisia heiniä paljon lähempääkin.

Ei vaihdeta, jatketaan matkaa näitten kanssa, vaikka ne jo hieman taitavat nuupahtaa.

Oikaistaanpa tästä.

Melkein perillä, enää pari heinää pystyssä.

Kas vain, kyllähän tuosta takapihaltakin olisi saanut ihan samanlaisia heiniä. Kissojen on parempi osata arvostaa näitä!

Mennään hissillä kun muutenkin on kuuma.

Täällä taitaa asua kaksi heinänsyöjää.

Kassinen juoksee paikalle!

He hyörivät ja pyörivät ja kurkottelevat. Ehkä he oikeasti arvostavat sitä, miten henkilökunta hikoili saadakseen nämä heinät heidän naamojensa eteen.



perjantai 17. toukokuuta 2019

Kopittelua

Heitä jo, heitä jo!

Tuolla se lentää!

Kana.

Sain kiinni.

Oon paras Seppo.

Heitä taas joo!

Kana tulossa.

Ja suuri ja mahtava Seppo saa kopin!

Ja tappaa.

Taitava saalistaja olen minä Seppo.

Kassinen, ota koppi!

Öö mitä?

Kana osui Kassista naamaan. Huono leikki.

keskiviikko 15. toukokuuta 2019

Rikama

Kassisella on pieni rikama silmän vieressä. Hän antoi putsata sen hyvin eikä se tunnu häntä haittaavan.

Varmaan Sepon syytä.

He ottavat päivittäin painimatseja, jotka saattavat yltyä raivokkaiksikin. Kassinen voittaa aina: joskus Seppo kiljuu Kassisen hyökkäyksen alla ja juoksee lopulta karkuun henkilökunnan jalkoihin, kun täti ei muuten hellitä.