Pullamies

Kissojen luona kävi alkuviikosta sellainen vieras, joka vauhdikkaalla sisääntuloesityksellään sai Seponkin pakenemaan kaksinkertaiseksi pörhistyneenä.

Ranskanbulldoggi Aischa! Edellisestä vierailusta olikin kulunut yli puoli vuotta. 
Aischa on edelleen yllättävän nopealiikkeinen tyyppi.

Seppokin on nopea, ja harvoista napatuista yhteiskuvista ei tullut mitenkään juhlittavia, kun aina on joku sumeana. Huoh.

Aischa oli kiinnostunut Seposta ja Seppo oli kiinnostunut hänestä, vaikka yrittikin välillä esittää muuta.

Valitettavasti Seppo ilmaisi kiinnostustaan uhittelemalla, mutta onneksi vieras ei pahastunut pienistä lyöntiyrityksistä.

Rauhaan jätettynä Aischa poseerasi nätisti tassunannon merkeissä. 

Samaan aikaan Seppo keskittyi olennaiseen...

Kassinen suhtautuu pieniin koiriin hieman paremmin kuin isoihin: hän ei missään vaiheessa mennyt piiloon, vaan linnoittautui kenkälaatikkoon keskelle olohuoneen lattiaa. Siellä hän puoliksi mökötti ja puoliksi torkkui vierailun ajan, mitä nyt välillä sanoi rumia sanoja liian läheistä tuttavuutta yrittävälle Aischalle. 

Sir Seppo Avulias

Seppo auttaa Kassista nukkumaan. Tai oikeastaan ei auta yhtään.

Seppo auttaa henkilökuntaa illastamaan. Tai oikeastaan ei kyllä auta yhtään tässäkään ja lisäksi hänen päälleen tippuu aina kaikenlaista ruokaa.

Seppo auttaa Kassista ja henkilökuntaa sisustamaan. Tai sitten haittaa sisustamista. Riippuu, keneltä kysytään.

Seppo auttaa Aischa-ranskanpullaa herkuttelemaan. Tässä hän on oikeasti avuksi, koirannamit häviävät tuplanopeudella, kun pojat ovat kahdestaan syömässä!

Seppo auttaa kahvinkeitossa. Tai ainakin kuvittelee auttavansa.

Seppo auttaa usein myös ruoanlaitossa. Hänen mielestään valkosipuli on erittäin mielenkiintoista ja sitä pitää joka päivä käydä haistelemassa, tutkimassa ja härkkimässä. Henkilökunnan mielestä Sepolla ei pitäisi olla mitään asiaa valkosipulin luo ja voisitko Seppo hei jättää sen rauhaan meidän pitäisi vielä syödä sitä.

Mistä näitä koiria oikein tulee?

Miksi meidät on tänne näin epäreilusti vangittu?

Haluaisin pois täältä. Päästäisitkö?

Keittiöstä löytyi yllätys, ranskanbuldoggi Aischa! Kassinen ei halunnut tulla olohuoneen ovensuuta lähemmäksi mutta Seppo suuntasi tuttuun tapaansa tulta päin. 

Ensin oli hyvä tarkkailla kauempaa.

Aischa on tottunut kissoihin ja oli hyvin kiinnostunut. Sepon hermot kuitenkin pettivät tiiviin tuijotuksen edessä ja hän palasi olohuoneeseen joksikin aikaa.

Vieraan väsähdettyä touhuamiseen Seppo lähestyi taas. 

Sitten syötiin vuorotellen kissanraksuja ja ajanvietto lähekkäin oli mukavaa. Tarjoilun loputtua Aischa kuitenkin halusi leikkiä Sepon kanssa ja alkoi juosta ympäri tuolia, ja sai lopulta tassusta nenilleen. Onneksi hän osasi suhtautua läppäisyyn ymmärtäväisesti ja rauhoittui, ja vierailusta ei jäänyt traumoja kummallekaan osapuolelle.

Kahdesta viimeisestä kuvasta kiitos Marille. Tulkaa pian uudestaan!

Kiltit koirat on kivoja

Kassisella kävi taas tuttu ranskanpullavieras ja mukavaa oli. Kassinen tuntui muistavan viimeksi maaliskuussa käyneen Aischan ja toimi hyväksi todettuun tapaan eli nukkumalla. Tällä kertaa nukkumispaikkana oli matala dvd-hylly, josta hän tarkkaili uneliaasti vierasta tämän oleillessa olohuoneessa.

Kassinen kuitenkin aktivoitui yllättävästi Aischan väsyessä touhuiluun ja asettuessa keittiön lattialle järsimään palloa ja torkkumaan. Hän lähti liikkeelle ja tutkiskeli tavaroita eteisessä päätyen lopulta keittiön kynnykselle asti. 

Kassinen tutkii tuntematonta kenkää ja Aischa nauttii pallosta.

Kassinen toteaa, että ei vieras näytä vaaralliselta ainakaan tästä kuvakulmasta.

Urhea Kassinen!

Liika on kyllä liikaa. Aika poistua.

Ihan ookoo vieras

Karvanaamalla ja Kassisella kävi viikolla tuttu vieras, ranskanbuldoggi Aischa. Kassinen vietti koko vierailun ajan kiipeilypuun ylätasolla nukkumassa, mutta Naama oli vastassa heti ovella tassunhuitaisun kera. Aischa ei kuitenkaan äksyä emäntää säikähtänyt ja touhuili omiaan lattiatasolla kissanlelujen kanssa ihan tyytyväisenä, kun Naama ensin nostettiin pöydälle pois tieltä. 

Karvanaama suhtautui vieraaseen hyvin. Hän pääasiassa vain tarkkaili ja murisi vain silloin, jos Aischa nousi takajaloilleen katselemaan pöydälle. Eihän Aischa silloinkaan kovin korkealle yletä, mutta Naamasta on sitä parempi, mitä matalampia vierailevat koirat ovat.

Erityisen mukavaa oli, kun Aischalla oli mukanaan omat herkut, joista Naamakin sai yhden maistiaisen. Henkilökunta etukäteen arveli, että Naama ei sitä syö, mutta yllättäen se olikin herkullista ja lisääkin olisi mennyt, jos olisi sallittu.

Naama ei arvosta.

Vieras himoitsee hiirulaista.

Lisää koiravieraita

Karvanaaman ja Kassisen luona on säännöllisen epäsäännöllisesti vieraillut dalmatialainen nuoriherra Pablo. Pablo haluaisi aina tutustua kissoihin, mutta kissat eivät koskaan halua tutustua häneen. Yleensä Karvanaama ja Kassinen menevät piiloon Pablon tullessa, Karvanaama keittiön hyllyn päälle ja Kassinen olohuoneen sohvan alle, ja näistä paikoista he sitten kyyläävät vierasta epäluuloisesti.

Pablon viime vierailulla muutama päivä sitten sattui kuitenkin niin, että Karvanaama kieltäytyi piiloutumasta. Hän kokeili uutta strategiaa, puolusti asemiaan keittiössä ja hyökkäsi Pablo-raukan kimppuun. Verta ei onneksi vuodatettu sillä Pablo pelästyi ja väisti, Karvanaama kiidätettiin olohuoneeseen Kassisen seuraksi ja ovi laitettiin kiinni. Olohuoneen ovi on suurimmaksi osaksi lasia, jonka läpi Karvanaama tuijotti Pabloa pahasti loppuvierailun ajan.

Eilen Karvanaamalla ja Kassisella kävi uusi koiravieras, ranskanbulldoggi Aischa (älypelin oikea omistaja). Hän on tottunut kissoihin, mutta kissat laitettiin silti varmuuden vuoksi heti olohuoneeseen oven taakse, ettei Karvanaama revi vieraalta nenää poskelle. Parin vierailutunnin aikana Karvanaama tuijotti vähän väliä lasin läpi, ja Aischa tuijotti takaisin. Välillä ovea raotettiin.

Aluksi turvallinen välimatka.

Kaksi laseroijaa.

Aischa käyttäytyi koko ajan nätisti ja Karvanaama antoi hänen tulla todella lähelle. Lopulta Aischa istuutui aivan oven viereen.

Karvanaama katselee jo keittiön suuntaan, alkaisi olla ruoka-aika. Jos tuo kummallinen tyyppi nyt vain lähtisi.

Yllättäen Karvanaama kyllästyi katselemiseen ja hiippaili pois olohuoneesta aivan vieraan nenän edestä. Aischa hillitsi itsensä, odotteli hetken ja käveli sitten kiitettävän hitaasti perässä. Lopulta Karvanaama päätyi keittiön ikkunalaudalle ja Aischa sen alle. Jostain syystä Karvanaamaa näytti hirvittävän tämä sijoittelu enemmän kuin yhdessä lattiatasossa oleminen.

Pakko pörhistellä nyt.

Kassinen ei ottanut vieraaseen mitään kontaktia, mutta eipä hän koko aikaa aivan piilossakaan ollut. Karvanaama puolestaan yllätti positiivisesti rohkeudellaan (ja väkivallattomuudellaan).

Kaiken kaikkiaan vierailu oli henkilökunnan mielestä menestys! Uusintaa odottaen.


Kuvista taas kiitos Marille. :)