Tilaisuus tekee pesijän

Kassisen täti joi vettä ja Seppo huomasi tilaisuuden pestä tädin päätä.

Olipa hän varmasti onnellinen!

Yleisön pyynnöstä huolimatta henkilökunta esittää näkemyksensä karvaisen herrasväen keskinäisistä väleistä. 

Pierujuttuja

Seponkakkajuttuja seuraa pierujuttu. Blogin taso on selvästi laskussa. Otamme vastaan aihe-ehdotuksia.

Eräänä yönä henkilökunnan allekirjoittanut puoli heräsi palavan sähkölaitteen hajuun ja pomppasi ylös etsimään, missä käryää. Lopulta haju paikantui vain makuuhuoneeseen ja haihtui nopeasti, joten lähteen on täytynyt olla Seppo, joka autuaasti nukkui henkilökunnan ei-allekirjoittaneen puolen vielä vapaalla paikalla.

Seppo tuottaa myrkyllisen pilven. 

Tärkeänä lisäinformaationa kerrottakoon, että neiti Liinu taannoin varasti kuusi raakaa korvapuustia ja vietti seuraavan yön tuottaen useiden sekuntien pituisia, hiivan hajuisia pieruja. Niin että osataan sitä muuallakin.

Vastentahtoinen

Täti ei voi tulla pöydälle.

Täti opettelee nyt olemaan siellä sylissä.

Pöydällä on usein vaarallisia veitsiä tai muita epäterveellisiä asioita.

Tai muuten vaan asioita, jotka eivät tätiä kaipaa.

Eli nyt ei täti ajattelekaan nousevansa ylös.

Siellä on pysyttävä.

Kidutusta ei ole tämä, hyvä on siellä tädin olla.

Valikoiva kuulo

Minä iäkäs täti tulisin tähän nyt siliteltäväksi, ei varmaan häiritse.

Ai häiritsee, niinkö? Kuulin varmaan väärin, ei voi häiritä jos tässä välissä olen ihan vain tälleen. Sanoit varmaan jotain muuta.

Aamupesula

Huomenta täti. Haluutko korvapesun?

Tule tänne niin minä Seppo pesen.

Ja tuolta kanssa.

Ja noin. Oon kohta valmis täti, älä nujua siinä.

No mutta täti!

Täti päästä irti, en pese enää!

Lahna

Laajalle alueelle levinnyt eläin lämmittää sylissä mukavasti.

Sille itselleen pitäisi kyllä varmaan neuloa pipo, kun on taas pudottanut karvat korvistaan.

Vaihtoehdot

Kassisen täti haluaisi vain katsella ikkunasta.

Se ei ole mikään ihme, sillä toisen puolen maisemana on Sepon takapuoli.

Uusi muoto

Litistitkö täti Sepon tunnelin? Ei kai Seppo jäänyt alle?

Valitettavasti ehti paeta pois alta. Olisi pieni litistyminen tehnyt hyvää.

Lisää iloja

Tässä lisää sunnuntain otoksia: kaunista aurinkoa ja lunta ja Seppo toljottamassa ohikulkijoita.

Jos hän vain osaisi pitää kirjaa näkemästään, niin henkilökunta voisi julkaista koko naapuruston tulemiset ja menemiset tässä blogissa 

No mitäs se Kassisen täti tekee?

Täti nuoletko sinä sitä ikkunaa? Voisitko mitenkään lopettaa?

Saat ihan kohta ruokaa.

Sunnuntain ilo

Aurinkoisen sunnuntain onni on oma sylipaikka.

Häiritsevän kuvaajankin on paras poistua paikalta, mennä vaikka viettämään aikaa häiritsevän Sepon kanssa.

Kylki kyljessä

Kassisen täti törötti henkilökunnan sylissä onnellisena, kunnes Seppokin tuli vaatimaan lämmintä nukkumisalustaa.

He mahtuivat vierekkäin ainakin kymmenen minuutin ajan. Mikä ihme!

Seponkakkajuttu, taas kerran

Sepolla oli loppiaisena taas ummetusepisodi. Samanlainen kuin edellinenkin. Hän kävi hiekkalaatikolla, huomasi ettei kakka irtoa, ja tilanne suistui kymmenessä minuutissa kaaokseen. Seppo pinnisteli ja oksensi pinnistyksestä, yritti kakkia kaikkiin laatikoihin, ja sitten matoille, ja sitten mihin tahansa tuottaen vain ruskeaa nestettä.

Olin kaks päivää vaan puolikkaan henkilökunnan varassa ja aattelin, että ehkä sain vähän vähemmän erikoiskastiketta kuin yleensä mutta en sanonut mitään. Sitten meinasin räjähtää.

Lopulta Seppo hyppäsi takan päälle yrittämään, juuri kun henkilökunta jo järjesteli kyytiä jonnekin. Puhelun vastapuoli sai kuulla liveselostuksen kakkaamisprosessista ja siitä, miten Sepon hirmuisen iso kakka sitten lopulta tipahti takan ja seinän väliin. 

Takan ja seinän väliin.

Henkilökunta on iloinen, että ei tarvittu peräruiskeita tai arkipyhän eläinlääkäripäivystystä, mutta silti. Takan ja seinän väliin.

Henkilökunta onkii kakkaa takan takaa. Seppo nauttii helpottuneesta olotilastaan.

Nyt Seppo kannattaa miettiä tarkasti tulevat kakkatilanteet, henkilökunta on varautunut.

Loma Kassisesta ja Seposta II

Henkilökunnan loma hyvässä ja pahassa seurassa jatkui vielä maanantai-iltapäivään asti.

Sunnuntaina oli kova pakkanen ja kukaan ei halunnut olla ulkona, ei vaikka kuinka puettiin haalaria ja villaloimea ja manttelia ja tossuja.

Pieni lenkki oli silti käytävä edes pari kertaa päivässä.

Kyllä olisi hiekkalaatikot olleet tarpeellisia.

Pakkasten rajoittaessa elämää ulkona neiti Liinulla oli ylimääräistä energiaa.

Tässä hän yrittää imeskellä lihaa kongista.

Tässä hän kiusaa herra Pabloa.

Tässä hän järsii luuta sylissä, koska jos hänet jättää yksin syömään sitä, hän unohtaa sen ja menee varastamaan halkoja tai lasten leluja tai nenäliinoja tai mitä tahansa, mihin saa hampaansa yltämään.

Tässä hän nukkuu Kassisen tädin pedillä ennen kuin hän teki reiän siihen.

Kaiken muuten kruunaa se, että herra Pablo ja neiti Liinu tykkäävät molemmat syödä kakkaa.

Herra Pablon mielestä neiti Liinu sietäisi palauttaa sinne, mistä se nyt ikinä on tullutkaan, kun kaiken muun ärsyttävyyden lisäksi hän tulee kilpailemaan herkuistakin. Valitettavasti se ei taida olla mahdollista ja herra Pablon on vain sopeuduttava.

 

Moi minä olen Liinu ja olen tosi söpö ja tosi tuhma myös joidenkin mielestä mutta en omasta mielestäni!