tiistai 20. syyskuuta 2016

Seppo sopeutuu

Seppo on alkanut pikkuhiljaa toipua suuresta muuttojärkytyksestään. Hän oli yli vuorokauden pelosta lähes halvaantunut, kyyhötti vain hiljaa piilossa, eikä syönytkään käytännössä mitään. Eilen illalla Sepolle saatiin syötettyä vähän Nutri plus cat -ravintotahnaa ja muussattua penturuokaa (taisi sinne yksi raksukin mennä), ja siitä hän hiljalleen aktivoitui.

Viime yönä hän alkoi liikkua hieman, ja äännellä, ja sama on jatkunut tänään. Ääntä kyllä herra Seposta lähtee! Maukumista kuuluu lähes koko ajan. Sitä tulee liikkuessa, piilossa kyhjöttäessä, leikkiessä, syödessä, hiekkalaatikolla ja peseytyessä. Oli henkilökuntaa paikalla olohuoneessa tai ei. Seppo-rukka taitaa siis vielä etsiä emoaan tai olla stressaantunut, mutta ei sentään yhtä kauhuissaan kuin aikaisemmin.


Moi olen Seppo ja asun kirjahyllyssä.

Ruokaa on mennyt tänään suht' hyvin, mutta vain tyrkytettäessä. Jos lautanen on lattialla ei Seppo jostain syystä osaa mennä syömään, mutta jos sama lautanen nostetaan aivan nenän eteen ruoka kyllä kelpaa. Toivottavasti hän alkaa oppia itsenäiseen ruokailuunkin. Sitä odotellessa olohuoneen lattialla aikansa odotelleet penturuoat päätyvät keittiöön Kassisen ateriaksi. 


Mössöä nam.

Sepolla on yhä maha vähän löysänä. Yöllä yksi lasti osui hiekkalaatikkoon mutta toinen oli vierassängyn lakanalla ja täkillä, jotka päätyivät pesuun. Aamulla Seppo sai maitohappobakteereita, jotta ruoansulatus vähän rauhoittuisi. Pellettejä sisältänyt hiekkalaatikko myös siirrettiin sängyn päälle ja astiaan vaihdettiin savihiekka. Siinä Seppo kävikin juuri äsken asioimassa ja tuotos ei ollutkaan yhtä löysä kuin aiemmin.

Naamani on melko söpö mutta ääneni on saatanasta.

Kassinen stressaa Seppoa jonkin verran. Hän liikkuu eteisessä ja keittiössä entistä vähemmän ja viettää enimmän aikansa makuuhuoneessa, kauimpana Seposta. Jos hän sattuu olemaan eteisessä Sepon aloittaessa huutokonserttinsa, siirtyy hän nopeasti makuuhuoneeseen. Kassisen hiekkalaatikkokin siirrettiin sinne. 

Kassinen on törmännyt Seppoon nenäkkäin kerran, tänä aamuna. Pentu päästettin luvan kanssa olohuoneen ulkopuolelle, kun hän niin kovasti sinne halusi. Makuuhuoneen ovella Kassinen oli juuri tulossa ulos. Kassinen luonnollisesti oudoksui ja väisti moista uutta otusta ja sähisi tälle. Seppo-typerys puolestaan käveli Kassisen ohi sen suuremmin häntä huomioimatta, paitsi ehkä vähän puski ohittaessaan. Kassinen pakeni Seppoa keittiön pöydälle, ja Seppo meni jonkin ajan kuluttua perästä. Kassinen sähisi taas ja aloitti sitten pahankuuloisen ulinan, jolloin henkilökunta siirsi Sepon takaisin olohuoneeseen. Hän olisi nimittäin muita pentuina mennyt uuden ystävänsä luokse.

Aamuisen törmäyksen jälkeen Kassinen säilyi onneksi ennallaan. Ruoka maistui ja uni maittoi, hän myös leikkii ja torkkuu henkilökunnan kanssa ja kehrää. Toivottavasti hän ei ala stressaamaan enempää, kunhan Seppoa päästetään liikkumaan asunnossa useammin.


Kassinen miettii, miksi henkilökunnan puolikas on olohuoneessa jonkin inhottavan olion kanssa.

Tätä kirjoittaessa Seppo on kovaa vauhtia nukahtamassa syliin.

maanantai 19. syyskuuta 2016

Seppo on laskeutunut

Seppo muutti kotiin eilen päivällä. Henkilökunta vietti kissatalolla noin tunnin, ja Seppo leikki koko ajan ja kävi hiekkalaatikollakin ennen lähtöä. Silittely-yrityksiä hän väisti, kuten muutkin pennut, eikä pitänyt nostelusta, mutta hänet saatiin huijattua koppaan lelun avulla ja matka saattoi alkaa. Autossa Seppo lähinnä nukkui, mikä oli mukavaa vaihtelua Kassisen kauhulta. 


Matkustaja.

Ensimmäinen päivä kotona ei mennyt kauhean hyvin. Seppo kökötti kopassaan monta tuntia ja lähti liikkeelle vasta hämärän tullen. Ihmisen tullessa huoneeseen hän piiloutui koppaan tai johonkin naurettavan pieneen rakoon, esimerkiksi kiipeilypuun ja seinän väliin. Ruoka ei maistunut lainkaan ja hiekkalaatikollakaan ei tarvinnut käydä.

Tällainen pääruokatarjoilu, lisäksi raksuja. Ei voinut syödä, liian pelottava uusi paikka. Kassiselle kelpasi.

Yöksi Seppo jätettiin omaan rauhaansa olohuoneeseen. Hän kuului vähän miukuvan, oli käynyt pissimässä laatikolla ja ripuloinut yhdelle vierassängyn koristetyynylle. Voi Seppo-raukka! Nyt sentään tiedetään, että hän oli käynyt sängyn päälläkin eikä vain piilotellut sen alla. Ruoka ei ollut silmämääräisesti vähentynyt lautasilta, joten Kassinen sai loputkin eilisen vaihtoehdosta ja Sepolle tarjottiin uutta ruokaa. Toivottavasti hän alkaa pian syömään.

Kassinen bongasi Sepon yöllä. Hän katseli lasin läpi, sähisi ja vähän murahteli ovella ja oli hämmentynyt moisesta tunkeilijasta. Henkilökunta nousi rauhoittelemaan häntä ja otti yöksi makuuhuoneeseen, jossa hän nukkuikin aivan tyytyväisenä.


Ei saa kuvata eikä katsella menkää pois.

sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Järjestelyjä ja valmistautumista

Herra Seppo saapuu tänään!

Henkilökunta valmistautuu tapahtumaan sekä fyysisesti että henkisesti. Tarkoituksena on kotiuttaa uusi asukas mahdollisimman pienellä stressillä sekä Kassiselle että itse Sepolle. Oletuksena on, että Seppo on vähän arka ympäristönsä suhteen, sillä hän elänyt koko elämänsä kissatalossa, jossa hänellä on ollut käytössään yksi huone ja pieni ulkotarha. Kissaseuraa ei Sepolta ole kuitekaan puuttunut, joten toivottavasti hän olisi rohkea tavatessaan Kassisen. 

Meillä on paljon suunnitelmia.

Kun Seppo saapuu, hänet viedään ensimmäiseksi olohuoneeseen, ja samalla olohuoneen ja eteisen väliset lasiovet (pitäisikö näkyvyys peittää lakanalla?) laitetaan kiinni. Olohuoneessa hän saa elellä pari ensimmäistä päivää omassa rauhassaan, tutustua uuteen henkilökuntaansa ja kotiinsa omilla ehdoillaan ja haluamallaan nopeudella. Seppoa on tarkoitus tutustuttaa eteiseen ja keittiöön ensi viikon alussa (ilman Kassisen läsnäoloa, hän joutuu silloin hetkelliseen arestiin makuuhuoneeseen). 

Kassinen saa tyytyä siis elämään eteisessä, keittiössä ja makuuhuoneessa, mikä tuskin on hänelle kauhean hankalaa. Hölmöintä hänen mielestään lienee se, että kiipeilypuu jää Sepolle, vierassängylle ei pääse nukkumaan ja iltarallilenkki lyhentyy suuresti. 


Nukutaan sitten tässä eteisen laatoilla. Voivatpahan vieraat kauhistella heti heti tullessaan, miten huonosti minua pidetään. 

Sepolle viedään ruoat aluksi olohuoneeseen, jotta molemmat kissat saavat syödä ilman pelkoa tunkeilijasta. Kenties heitä kuitenkin pitäisi lahjoa herkuilla ja leikittää yht'aikaisesti lähekkäin, oven eri puolilla, jotta tuntemattoman vahvimpaan hajuun yhdistyy kivoja asioita?  

Päähiekkalaatikko on ollut aina eteisessä, mutta olohuoneessa on pidetty pienempää kakkoshiekkalaatikkoa. Kassinen on nyt kesällä yksin elellessään käyttänyt sitä tasan kerran, kun päähiekkalaatikko sattui olemaan pestävänä hädän yllättäessä. Tästä päivästä lähtien se on varattu kokonaan Sepolle. Seppo on kuitenkin tottunut käyttämään pellettiä eikä meillä olevaa savipohjaista hiekkaa, joten ehkä hänelle pitäisi aluksi tarjota toinenkin laatikko, puupohjaisella hiekalla täytetty, ettei satu vahinkoja?

Henkilökunnan ja asunnon lisäksi Sepon täytyy tutustua Kassiseenkin, aluksi vain ovenraosta ja tarkasti valvotusti. Mitään kiirettä ei aiota pitää, henkilökunta etenee varovasti ja kissojen sanelemalla tahdilla. Ei-niin-salaisena toiveena tietenkin on, että tutustuminen menisi nopeasti ja hyvin.

Ja hei te rakkaat lukijat, jotka olette joskus tutustuttaneet kissoja toisiinsa: miten teitte sen? Lisäneuvoja otetaan mielellään vastaan. :)


Kassinen valmistautuu veriseen kaksintaisteluun imemällä tietoa kirjasta viettää jo nyt mielellään aikaa makuuhuoneessa, joten hetkellisistä eristyksistä ei pitäisi olla haittaa.

lauantai 17. syyskuuta 2016

Käsittämätön päähänpisto

Rappukäytävä merkitsee Kassiselle lähinnä pelottavia ääniä ja se on kertakaikkiaan inhottava paikka. Käynnit noin kolmen metrin päässä asunnosta koppaan vangittuna ovat vielä ookoo, mutta sylissä pidettynä jo parinkymmenen sentin etäisyys ulko-oveen on liian jännittävää ja pyristely alkaa. Omilla jaloilla ulos ei ainakaan kävellä, mikä on kätevää, sillä ovea voi pitää auki vaikka kuinka pitkään ilman pelkoa hänen karkaamisestaan.

Tai noin ainakin oli ennen. 

Muutaman viime päivän aikana Kassinen on kuitenkin alkanut osoittaa kiinnostusta käytävään. Ensimmäisen kerran hän astui ulos ovesta viimeisimmän vieraan houkutellessa (ilman valjaita...) ja tutkaili ympäristöään kiinnostuneena. Hän tuli kuitenkin sisään heti, kun henkilökunta pyysi. Toisen kerran hän suorastaan juoksi ulos ovesta yllättäen sisääntulijan, mutta silloin hänet napattiin kiinni, sillä ei tuollainen rynniminen ole kovin kivaa ja olisihan ne valjaat hyvä olla päällä.

Kolmas kerta tapahtui toissailtana. Kassinen mieluili oven luona, hänelle puettiin valjaat, ovi avattiin ja hän meni ulos. Niin yksinkertaista ja niin käsittämätöntä.


Häntä pystyssä kohti uusia seikkailuja! Täällä ylemmässä kerroksessa on varmaan jotain.
Pahoittelemme kuvien laatua, ne on napattu epä-älyllisellä kännykällä hämärässä käytävässä.

Matka loppui. Ehkä vähän tylsä paikka mutta tulipahan käytyä.

Ainakin täällä retkeillessä saa paljon silityksiä ja kehuja. Silti voitais mennä jo alas ja kotiin.

Retki ullakkokerrokseen oli lyhyt mutta jännittävä. Kotiinkin Kassinen tuli mielellään. Hän tosin halvaantui heti eteisen matolle makaamaan, sillä valjaissa on tunnetusti mahdotonta kävellä.

Onnistunut käytäväulkoilu rohkaisi henkilökuntaa yrittämään uudelleen eilen illalla. Kassiselle puettiin valjaat, ovi avattiin, ja hän ei suostunut tulemaan ulos. Anteeksi mitä? Herkuilla lahjominen sai hänet kävelemään noin metrin päähän ovesta, mutta sitten hän kääntyi ja kiiruhti taas takaisin sisään. Ja oksensi herkut eteiseen, sillä ilmeisesti tuo kamalan pelottava rappukäytävä pakotti Kassisen hotkimaan ne kiireessä kokonaisina.

Että näin meillä.


Hyvät heijastimet. Ei jäädä autojen alle. Ovat todella tarpeelliset täällä ullakolla.

Muita uutisia: Herra Sepppo haetaan huomenna kotiin!

torstai 15. syyskuuta 2016

Henkilökohtainen viihdyttäjä

Taloudessa on viikon ajan ollut vieras pohjoisesta. Vieras on ehtinyt parannella henkilökunnan tietokoneita, öljytä ulko-oven lukon, korjata imurin uloskelautumattoman johdon ja puuhata paljon muuta. 

Vieraan tärkeimpänä, ympärivuorokautisena puuhana on kuitenkin ollut Kassisen viihdyttäminen. Kassisen kanssa leikitään monta monituista kertaa päivässä, hänelle heilutellaan huiskia ja heitellään palloja. Hän saa silityksiä ja rapsutuksia joka tilanteessa. Hän saa ulkoilla parvekkeella melkein aina sinne halutessaan. Hänen kaikkia puuhiaan ihmetellään ja ihaillaan suureen ääneen. Parasta ikinä!

Vieras lähtee tänään kotiin ja henkilökunta vahtii tiukasti, ettei Kassinen pakkaudu mukaan.

Leikitään leikitään leikitään!

tiistai 13. syyskuuta 2016

Hammaspesua uudella kokoonpanolla

Kassisen hampaitten pesun on tähän asti hoitanut henkilökunnan allekirjoittanut puolisko. Olisi kuitenkin hyvä, että operaatio sujuisi molemmilta ihmisiltä, ja siksi sitä on nyt harjoitellut toinenkin puoli. 

Alku aina hankalaa. Raksuja kului valtavasti. Alla ensimmäisten harjoitusten kuvamateriaalia, mikä on vähintäänkin mielenkiintoista. 


E: "Ekaks nyt teetätät jonkun tempun."
M: "Kassinen, vitonen, Kassinen, vitonen, Kassinen..."

Kassinen vain ilmeilee ja häslää.

E: "Se haluu vaan leikkiä nyt, yritä olla rauhallisesti. Kädet alas."
M koettaa olla rauhallisesti.

Kassinen haluaa käpälöidä harjaansa.

E: "No nyt se istu. Ota päästä kiinni."
M yrittää ottaa päästä kiinni.

Kassinen ei halua, mutta kukapa toisaalta haluaisi, että kaksi kertaa oman pään kokoinen koura tarraa kiinni aivoista.

E: "Ei noin, ota kiinni päälaelta eikä niskasta. Ja puhu sille koko ajan, kehu!"
M: "..."

Kassinen istuu mahdollisimman kaukana pöydän toisella laidalla.

E: "No nyt on hyvä ote. Kehu!"
M: "... hienosti ..."

Kassinen alkaa alistua kohtaloonsa, kun kallosta otetaan viimein oikeaoppisesti kiinni.

Harja suussa! LOISTAVAA! VOITTO!!!

M: "Meni sinne samalla vähän hammastahnaakin."
E: "Ja sitä ennen miljoona raksua."
M: "Pöh."

Kassinen ihmettelee tätä säätöä ja miettii, saako jostain uutta henkilökuntaa.

sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Jatkoa edelliseen

Päävaatturi Kassinen auttaa paitojen ja housujen paikkauksessa. Hän todella helpottaa henkilökunnan työtä.

Seuraavana iltana järjestetään yläkaappia ja Kassinen seuraa ja antaa neuvoja.

Saahan sitä jäätelöä syödä, mutta onko pakko säästää joka ikinen pakkaus? Ei ihmekään, että kaappi pursuilee rasioita. Typerää!

Kassinen on hyvä ja lopettaa arvostelun tai tekee tämän ensi kerralla itse.