Tiiraajat

Aurinkoisen päivän typerä asento.

Lumipurkuillan mörköilyä.

Talitiaisparven tarkkailu vaati molempien jakamattoman huomion, kun lintuja oli parisenkymmentä. Kassisesta tilanne oli jännittävämpi kuin Seposta: allaolevassa videossa hän taas käkättää.

Sir Seppo Avulias

Seppo auttaa Kassista nukkumaan. Tai oikeastaan ei auta yhtään.

Seppo auttaa henkilökuntaa illastamaan. Tai oikeastaan ei kyllä auta yhtään tässäkään ja lisäksi hänen päälleen tippuu aina kaikenlaista ruokaa.

Seppo auttaa Kassista ja henkilökuntaa sisustamaan. Tai sitten haittaa sisustamista. Riippuu, keneltä kysytään.

Seppo auttaa Aischa-ranskanpullaa herkuttelemaan. Tässä hän on oikeasti avuksi, koirannamit häviävät tuplanopeudella, kun pojat ovat kahdestaan syömässä!

Seppo auttaa kahvinkeitossa. Tai ainakin kuvittelee auttavansa.

Seppo auttaa usein myös ruoanlaitossa. Hänen mielestään valkosipuli on erittäin mielenkiintoista ja sitä pitää joka päivä käydä haistelemassa, tutkimassa ja härkkimässä. Henkilökunnan mielestä Sepolla ei pitäisi olla mitään asiaa valkosipulin luo ja voisitko Seppo hei jättää sen rauhaan meidän pitäisi vielä syödä sitä.

Huumeluola

Viimeisimmän Zooplus-tilauksen yhteydessä kissat saivat ilmaislahjana pienen pahvimökin.

Avainsanana "pieni."

Mökin mukana tuli pussillinen kissanminttua, jota käskettiin sirottelemaan pohjan raapimispahviin kiinnostuksen herättämiseksi.

Se taisi olla virhe, herrasväki meni aivan ylösalaisin tillintallin.

Kassinen omi minttumökkiä itselleen.

Seppoa se ei haitannut, hän keskittyi kiemurtelemaan matolla Kassisen viettäessä aikaa muissa maailmoissa.

LEikiTäÄnKö?!?!?

Tietenkin leikittiin. Leikki oli tavanomaista rajumpaa, karvatupot vain lentelivät. Taisi olla rähinäminttua.

Valjastelun helppoudesta

Kassinen ja Seppo ovat monessa asiassa toistensa vastakohtia. Tämä todettiin todeksi myös ulkoiluyritysten suhteen, kun Sepolle soviteltiin valjaita. Jopa kahdenlaisia sellaisia: rimpuloita naruvaljaita ja tukevia verkkovaljaita. Kumpikaan ei ole erityisen istuva malli mutta no, kyllä ne harjoitteluun kelpaavat. Näillä mennään, kunnes Seppo on kasvanut johonkin järkevään kokoon ja hänelle voidaan ostaa ikiomat Vänttiset. 

Ikkunasta tulvii jo harvinaista valoa, Seppo katselee ulkomaailmaa. Ehkä joskus menen tuonne.

Ulkoiluoperaatio alkaa tietenkin pukeutumisella. Hidasliikkeiselle Kassiselle valjaat on helppo vain sujauttaa päälle, mutta Seppo-tuhatjalan pukemiseen tarvitaan mielellään koko henkilökunta. Hänellä olisi nimittäin kiire olla jossain muualla, tuolla kaukana, ehkä pureksimassa Kassisen häntää. 

Onneksi Seppo on oma aktiivinen itsensä valjaat päälleen saatuaan, eikä Kassisen tapaan romahda lattialle tekemään kuolemaa. Naruvaljaiden kanssa aktiivisuus tosin tarkoitti lattialla pyöriskelyä ja valjaiden poisrepimistä. Parempi kuin halvaus, sanoo henkilökunta!

Verkkovaljaiden kanssa meni vieläkin paremmin. Vastapuetun Sepon huomio saatiin kiinnittettyä leluun ja valjaiden repiminen unohtui heti alkuunsa. Sitten vain hihna kiinni ja ovi auki.

Sepolla on heti oikeat elkeet: ylisuuret valjaat tai painavahko nahkahihna eivät tunnu missään, kun uutta tutkittavaa ilmenee.

Oven ollessa pitkään auki uskaltautui Kassinenkin miniretkelle. Asiaa auttanee myös se, että kello on viisi aamulla ja käytävä hiljainen. 

Ai sinäkin olit täällä?

Alaston Kassinen pyydettiin sisään, vaikka hänellä olisi selvästi ollut nyt intoa käydä pidemmälläkin. Sepon kanssa suunnattiin alakerroksiin.

Portaita vain riittää ja riittää. Kun yhdet pääsee alas, on seuraavat jo näkyvissä.

Nurkka, vautsi! Kulunut lista, vautsi! Jännittävää!

Jokin ennennäkemätön ja ihmeellinen juttu. Vautsi!

Sepon ensimmäinen rappukäytäväulkoilu päättyi ensimmäiseen kerrokseen. Ehkä ensi kerralla pääsemme pohjakerrokseen saakka ja voimme jopa varovasti kurkistaa ulko-ovesta. Ulos asti ei verkkovaljaillakaan mennä, sillä kotiin päästyään Seppo vapautti itse itsensä henkilökunnan ollessa liian hidas valjaita irrottamaan.

Valjastelun vaikeudesta

Kassinen ei ole vieläkään päässyt ulos, eikä hän näillä näkyminen ihan pian sinne pääsekään. Projekti on kohdannut sekä odotettavissa olevia että käsittämättömiä ongelmia.

Valjastelukuvia ei yllättäen ole, joten kuvitamme tekstin Kassisen kadehdittavan ihastuttavalla pärstävärkillä.

Ensinnäkin valjaat. Vaikka Vänttiset ovat paremmat kuin aiemmin kokeillut valjasmallit, eivät ne Kassisesta kuitenkaan ole hyvät. Alussa hän suostui niillä kävelemään muutaman metrinkin ja oli parvekkeella ihan tyytyväisenä, mutta nykyään hän romahtaa melkein heti valjaat niskaan saatuaan. Mitä ihmettä täällä tapahtuu?

Onneksi hänestä saa joitain oikeastikin kauniita kuvia.

Toiseksi ulos pääseminen. Samassa rappukäytävässä asuu ainakin yksi koira, joten henkilökunnan mielestä Kassisen pitäisi ehdottomasti mennä ulos kantokopassa. Koppamatkustusharjoittelu kohtasi kuitenkin suuria vaikeuksia nimenomaan rappuunsiirtymisvaiheessa ja henkilökunta kokeili muitakin ulospääsytapoja.

1. Kassisen käyttäminen rapussa turvallisesti sylissä. Juonipaljastus: rimpuilu alkaa heti nenän ollessa oven ulkopuolella.

2. Kassisen päästäminen ovesta ulos valjaissa omat tassut allaan. Toinen juonipaljastus: hän ei yhdeksässä tapauksessa kymmenestä uskalla mennä rappuun. 

Kauneus on tietysti katsojan silmässä.

Tai sitten kauneus on Kassisen silmissä?

Kolmanneksi Seppo. Kun Kassinen olisi menossa rappuun tutkimusretkelle omasta halustaan (ulkoiluyritys 10/10), hän on kovin hidas. Oven pitäisi hänen mielestään olla auki monta minuuttia, että hän saisi rauhassa miettiä, uskaltaako mennä vai eikö, ja vielä hitaammin toteuttaa siirtymän käytävään. Tämä ei ole mahdollista enää, kun täällä asuu eräs nopea Seppo, joka vilahtaa ulos sekunneissa. Sepon voi tietysti sulkea kylpyhuoneeseen hetkeksi, mutta silloin Kassinen kuuntelee sieltä kantautuvia epätoivoisia rapisteluja ja päättää, että tilanteessa on jotain epäilyttävää, jolloin ulos ei tietenkään voi mennä.

Hän on niin huolissaan kaikesta.

Neljänneksi valjaat. Taas. Kassinen pääsee niistä nimittäin irti. Hän asettuu etupää kohti hihnasta pitelijää, nousee takajaloilleen, pistää etujalat suoriksi eteensä ja vetää pään taakse. Plops vain ja hän on taas vapaa. Onneksi tämä taidonnäyte havaittiin olohuoneessa eikä ulkona.

Minä olen niin taitava. Ja kaunis. En näytä koskaan typerältä.

Palaamme ulkoiluasiaan varmaan sitten, kun Kassinen täyttää viisitoista ja on niin kuuro, ettei säikähtele maailman ääniä, ja niin raihnainen, ettei noin vain kiemurtele ulos valjaista. Mikäpä kiire tässä on.

P.S. Kassinenhan on tosiaan ollut ensimmäisellä omistajallaan vapaasti ulkoileva. Ei ikinä uskoisi.

Tietokonelaukku

Kassinen keksi uuden ihanan nukkumispaikan, kun henkilökunta erehtyi laskemaan tietokonelaukun olohuoneen pöydälle. 

 Laukkua ei enää voi laittaa takaisin kaappiin, ettei Kassinen tule surulliseksi. Hän nimittäin kärsii jo valmiiksi, kun Seppo aina häiritsee hänen uniaan monin eri tavoin.

Hänen häntäänsä saalistetaan.

Hänen ennestäänkin rajalliseen tilaansa tungetaan nukkumaan.

Hänen pesulapalveluitaan hyväksikäytetään.

Kaiken tämän jälkeenkin Kassinen saa yleensä vain pienen hetken rauhaisaa torkkuaikaa, sillä Seppo ei kauaa viihdy hänen kainalossaan ja aloittaa pian ärsyttävän pyörimisen ja hyörimisen ja härkkimisen.

Tähän tapaan.

Valitettavan usein Kassinen onkin pakotettu siirtymään muille maille jatkamaan uniaan Sepon jäädessä tietokonelaukun kuninkaaksi. 

Joskus tilanne kuitenkin päättyy Kassisen hyväksi. Tässä hän on lamaannuttanut huonosti käyttäytyvän Sepon pureutumalla kiinni tämän niskaan. Loistava erävoitto!

Kahdenlaisia kauhunhetkiä

Puolet henkilökunnasta lähti ulos ja Seppo oli tapansa mukaan saattamassa ovella. Jonkin aikaa lähdön jälkeen alkoi kotiinjäänyt henkilökunta ihmetellä, missä Seppo on, kun hän ei pyörinytkään ympärillä.

Henkilökunta etsi ja etsi ja lopulta meni avaamaan jääkaapin ja kolistelemaan kissojen ruokalautasia. Kassinen ilmestyi paikalle mutta Seppo ei. Jostain kuului kuitenkin rapinaa. 

Rapina paikantui ulko-oven ja sisäoven väliseen noin viidentoista sentin levyiseen tilaan. Onneksi Seppo oli tullut suljetuksi siihen eikä rappukäytävään! Täytyy tästä lähtien yrittää olla tarkempi.

Kauhua koki henkilökunnan lisäksi myös Kassinen, kun rappukäytävässä oli puhdistus- ja vahausoperaatio. Sieltä kuului niin pelottavia ääniä, että hänen täytyi piiloutua vierassängyn alle. 

Seppo tuli lohduttamaan.

Ei tarvii pelätä, tule täti pois niin voidaan leikkiä.