Kassinen ja Seppo eivät juurikaan poistu kotoa. Juhannuksen aikaan heille tarjottiin siihen taas mahdollisuus: molemmille puettiin valjaat ja rappukäytävän ovi leväytettiin auki. Tuloksena oli, että Seppo kävi kääntymässä kerrosta alempana ja Kassinen kärvisteli koko ajan eteisen matolla.
Tämän blogin ulkoilu-tunnisteessa on jo vaikka kuinka monta postausta, mutta yhdessäkään ei ole oikeasti käyty pihalla. Ehkä vielä joskus edes toinen kissa käy valjastelemassa. Tai blogiin dokumentoidaan henkilökunnan kauppareissu todisteeksi siitä, että edes joku käy ulkona.
No, käyväthän kissat ulkona aina eläinlääkärireissuilla. Tosin kantokopan sisällä. Saahan siinä tujauksen raitista ilmaa, ennenkuin joutuu istutetuksi autoon.
Kopassa kököttämistä harjoiteltiin taas kertaalleen. Molemmilta se sujuu hyvin, koppaa saa nostaa ja kantaa, eikä kumpikaan panikoi. Asunnon sisällä siis, rappukäytävän oven avaaminen on sitten toinen juttu. Siellä koppailua pitäisikin harjoitella oikein urakalla.
 |
| Kassinen ja Seppo rientävät olohuoneeseen raksujen rapinaa kuullessaan. |
 |
| Hyväuskoisesti he menevät kantokoppiinsa herkullisten murenien perässä. |
 |
| Vangittuina oleminen ei kuitenkaan vaikuta kestämättömältä kärsimykseltä, kun raksutarjoilu pelaa. |
 |
| Ja ovetkin avautuvat pian. Kyseessä olikin kuivaharjoittelu! |
 |
| Ja onneksi ei käyty rappukäytävässä! |