perjantai 14. heinäkuuta 2017

Persiljaherkkuja kaikelle kansalle

Henkilökunta istutti kesäkuussa persiljan ja parin salaatin jäänteet.

Kassisen ja Sepon mielestä istutukset olivat tietenkin heille.

Persilja on nautinto kaikille aisteille. Ei kovinkaan hyvää syötävää, mutta lehtien nyhtäminen irti varsista on todella mukavaa.

Bonuksena tuli vielä iso ruukku täynnä multaa, jota eräät nimeltä mainitsemattomat Sepot voivat kaivella. 

Kassisen mielestä nyt voisi olla jo hänen vuoronsa.

Kassinenkin nauttii persiljasta, sen järsimisestä ja nyhtämisestä.

Seposta poiketen hän myös nielee persiljanvarsia.

Ja oksentaa ne sitten matolle kuten heinät yleensäkin.

Kylläpä taas kannatti tällainen yrtinkasvatus!

keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

Eettinen kysymys

Saako kissan pyydystää ja kantaa madotettavaksi, jos kissa ei ollenkaan halua? 

Olis hyvä, jos ei sais.

Matokuuri suoritettu onnistuneesti. Seppo jopa söi ensimmäisen pillerin vapaaehtoisesti, kun se murskattiin ja sekoitettiin hänen suureen herkkuunsa Nutri-plus-tahnaan. Hän on välillä niin hyväuskoinen. 

Valitettavasti seuraavat kaksi eivät enää kelvanneetkaan helpolla tavalla, vaan ne jouduttiin ihan syöttämällä syöttämään. Resepti on sekä Sepolle että Kassiselle sama: pillerit tarjoillaan puolitettuina, voilla voideltuina ja suoraan nieluun tungettuina. Tähän ihanaan ruokailukokemukseen tarvitaan mieluiten kaksi ihmistä, toinen pitelemään syöjää ja toinen syöttämään.

Uusintaottelua odottaen.

Bonuskysymys: saako vaatekaapissa olla aitoa turkista, jos turkis sinne itse tahtoo?

maanantai 10. heinäkuuta 2017

Meillä on matoja!

Henkilökunta tuli eilen kotiin ja huomasi, että joku oli oksentanut eteisen matolle hieman karvoja ja keskikokoisen suolinkaisen. Ällöttävää! Ja kummallista. Mistä niitä muka on saatu?


Suolinkainen feat. Kassisen karvoja. Mato saattaa kyllä olla peräisin Sepostakin, sillä hän nauttii Kassis-karvoja välipalaksi vähän väliä toveria pestessään tai muuten vain pureskellessaan.

Kassinen ja Seppo on madotettu viime vuonna syys/lokakuussa Sepon muutettua kotiin, ensin kerran ja kahden viikon päästä uudestaan. Sepolla epäiltiin silloin olevan matoja, sillä niitä oli kissatalollakin yhdeltä pennulta löytynyt, ja lisäksihän hänellä oli niitä mahavaivoja. Matolääkkeet menivät molemmilla melko hyvin alas ja henkilökunta ajatteli uusintamadotuksen olevan ajankohtainen aikaisintaan vuoden päästä, jos sittenkään. Nykyäänhän taidetaan suositella turhan madotuksen välttämistä.


Seppo ja kaverit.

Mitkä kaverit?

No, nyt tulevat kuurit tarpeeseen, kun kahdesta sisäkissasta toinen jo puklailee loisia ulos... Mitään selkeitä matotartunnan oireita ei henkilökunta havainnut kummallakaan, vaikka aika vainoharhaisesti kissoja kyylääkin. Sepon maha on ollut hieman löysällä jonkin aikaa, ja hän on nirsoillut, mutta ongelmien ajateltiin lähinnä johtuvan penturuoan osuuden pienentämisestä ja poisjättämisestä. Toivottavasti mahavaivat katoavat madotuksen myötä tai loppukesällä on edessä ruokavalion tarkistus. 

Kassinen ja kaverit ratkaisevat älypeliä.

Heinäkuun punnituksessa kumpikin kissa painoi 4,5 kg, joten molemmat saavat yhden kokonaisen 250 mg Axilur-tabletin kolmena peräkkäisenä päivänä. Kaikkien asianosaisten iloksi operaatio tullaan tietenkin uusimaan kuun vaihteessa. 

lauantai 8. heinäkuuta 2017

Parvekkeella

Seppo pääsi taas piipahtamaan parvekkeella.

Vähän tylsä paikka kyllä.

Auringonläikästä on hänelle sentään jotain iloa.

Henkilökunnalle puolestaan on iloa Sepon silmistä.

Auringossa ne hohtavat kauniisti.

Samaan aikaan Kassinen katselee kaihoisasti ulos avoimesta ovesta ja miettii, miksi Seppo pääsee parvekkeelle ja hän ei.

No siksi että Kassinen ei halua mennä parvekkeelle valjaissa. Hän haluaisi vain alasti siellä ilakoida ja yrittää hypätä kaiteelle.

torstai 6. heinäkuuta 2017

Kantokoppaharjoittelua

Kassinen ja Seppo eivät juurikaan poistu kotoa. Juhannuksen aikaan heille tarjottiin siihen taas mahdollisuus: molemmille puettiin valjaat ja rappukäytävän ovi leväytettiin auki. Tuloksena oli, että Seppo kävi kääntymässä kerrosta alempana ja Kassinen kärvisteli koko ajan eteisen matolla. 

Tämän blogin ulkoilu-tunnisteessa on jo vaikka kuinka monta postausta, mutta yhdessäkään ei ole oikeasti käyty pihalla. Ehkä vielä joskus edes toinen kissa käy valjastelemassa. Tai blogiin dokumentoidaan henkilökunnan kauppareissu todisteeksi siitä, että edes joku käy ulkona.

No, käyväthän kissat ulkona aina eläinlääkärireissuilla. Tosin kantokopan sisällä. Saahan siinä tujauksen raitista ilmaa, ennenkuin joutuu istutetuksi autoon.

Kopassa kököttämistä harjoiteltiin taas kertaalleen. Molemmilta se sujuu hyvin, koppaa saa nostaa ja kantaa, eikä kumpikaan panikoi. Asunnon sisällä siis, rappukäytävän oven avaaminen on sitten toinen juttu. Siellä koppailua pitäisikin harjoitella oikein urakalla.

Kassinen ja Seppo rientävät olohuoneeseen raksujen rapinaa kuullessaan. 

Hyväuskoisesti he menevät kantokoppiinsa herkullisten murenien perässä.

Vangittuina oleminen ei kuitenkaan vaikuta kestämättömältä kärsimykseltä, kun raksutarjoilu pelaa.

Ja ovetkin avautuvat pian. Kyseessä olikin kuivaharjoittelu!

Ja onneksi ei käyty rappukäytävässä!

tiistai 4. heinäkuuta 2017

10 faktaa meistä

Ellin ja Piin henkilökunta haastoi tämän blogin henkilökunnan kertomaan "10 faktaa meistä" (siis Kassisesta ja Seposta, luonnollisesti). Alussa iski pakokauhu, että miten näistä kissoista saa kerrottua tällaisia pikkujuttuja jopa 10 kappaletta, mutta löytyihän sitä jutunjuurta kun vähän aikaa mietti.


Alkuyhteiskuvassa pääosanesittäjät edustavat hännillään.

Fakta 1

Seppo itkee aikamoisella repertuaarilla, kun hänellä on tylsää. Hänestä lähtee kaikenlaisia vienoja, suruisia ii, iiii-hii ja hyiiii -ääniä, leikkiin pyytävää kurr ja kurrurrur -kurinaa sekä hieman syvempiä ja vaativampia kurr-nauu, nauuu ja nouu -naukumisia. Parhaimmillaan hänestä lähtee jopa huilumaisia kirkkaita ääniä, jollaisia yleensä kuulee lähinnä linturetkellä.

Itkua on vaikea saada videolle, mutta yrityksiä jatketaan.

Fakta 2

Kassinen ilmoittaa nälkänsä henkilökunnalle yleensä puskemalla, hyppimällä tietokoneen tai sanomalehden päälle tai tuijottamalla vaativasti. 

Mutta elleivät nämä keinot tepsi, hän ottaa kovat aseet käyttöön: hän alkaa nuoleskella asioita. Yleensä lattiaa, uunin ovea tai yöpöydän lamppua. Tai lieden päällystä. Tai mitä milloinkin.


Kivennuoliaisten kaukainen, karvainen serkku. Niin uljas mutta niin typerä.

Fakta 3


Seppo ei nostettuna viihdy sylissä kuin korkeintaan yhdessä tietyssä asennossa. Hän kierähtää ja nostaa tassut ihmisen olkapäälle, matkustaen selkä menosuuntaan.


Sylikiipijä.

Kiireellä pois.

Fakta 4

Seppo on kehittänyt kevään aikana melko typerän tavan odottaa ruokatarjoilun valmistumista. Mikäli hän on hyvin nälkäinen ja ruoka on mieluista, hän jää kyllä kiehnäämään ja pyörimään henkilökunnan jalkoihin ja hyökkää heti ruoan kimppuun. 

Mutta mikäli nälkä ei ole hirmuinen tai ruoka vain semi-kiinnostavaa, Seppo haahuilee eteisen matolle ja jää sieltä tuijottamaan henkilökunnan touhuiluja, ruoan annostelua ja/tai Kassisen ruokailua. Joko tarkkaavaisesti istuallaan tai mattoa vasten selällään nuohoutuen. Turha on henkilökunnan silloin huhuilla syömään. Seppo tulee kun tulee. Yleensä vasta sitten, kun Kassinen on syönyt oman annoksensa.

Fakta 5

Kassinen siivoaa hiekkalaatikolla käynnin jälkeen jälkensä hyvin rauhallisesti. Joskus harvoin saattaa muutama hiekanjyvä levitä lattialle.

Seppokin on siisti, yleensä. Joskus kakkoshädän jälkeen hiekka tosin lentää komeassa kaaressa, kun Seppo todella paneutuu siivoamiseen. Onpa pari kertaa jopa itse jätöksiä lentänyt laatikon ulkopuolelle...

Sepolla on valitettavasti kuitenkin myös tapana mennä hiekkalaatikkoon muuten vain leikkimään, mikäli hänellä on todella tylsää. Silloin hiekkaa lentää ihan älyttömiä määriä ja laatikon välittömässä läheisyydessä on joskus valtava aavikko.

Fakta 6

Ihmisten ruoka saa tässä taloudessa yleensä olla rauhassa, sillä se harvoin on kissoille sopivaa. Ainoastaan margariini ja ruokaöljy ovat Sepon erityiskiinnostuksen kohteina. Kassinen ei kohteliaisuuttaan niitä edes tavoittele, vaikka niistä pitääkin. 


Kahvia voisin ehkä myös ottaa.

Fakta 7

Kuitenkin: Juhannuksen aikaan ihmisten pöydässä oli poikkeuksellisesti palvikinkkuleikkeleitä. Kinkkuvoileipä jäi hetkeksi vartioimatta pöydälle, ja muuttui mystisesti taas tavalliseksi voileiväksi, kun kinkku oli siirtynyt Kassisen matkassa eteismatolle syötäväksi.


Syyllinen!

Fakta 8

Mikäli vain toinen henkilökunnasta on illalla nukkumaanmenoaikaan kotona, yrittää Kassinen yleensä tulla viereen torkkumaan. Yritykseksi se yleensä jää, vaikka hän kuinka aloittaa vieressä onnellisen leipomisen. Seppo nimittäin tulee paikalle, ja mielentilasta riippuen joko härkkii ilkeästi Kassista tai tulee muuten vaan nuuskimaan, että mitä mielenkiintoista täällä onkaan meneillään.

Kassinen häiriintyy moisesta tunkeilusta ja häipyy paikalta joko heti tai vähän ajan kuluttua.

Olohuoneen lattialla hän saa sentään nukkua täysin omassa rauhassaan.


Kassis-rukka ajautuneena astianpesukoneen alle.

Fakta 9

Henkilökunnan varpaita, nilkkoja ja pohkeita voi hieman näykkiä, jos ei huomioida tarpeeksi paljon tai usein.

Näin ainakin Sepon mielestä.

Fakta 10

Kassisella on tapana tehdä äkkinäisiä superhyppyjä. Joskus vain omaksi ilokseen, toisinaan taas Sepon hyökätessä. Joskus kesken juoksentelun, joskus paikaltaan ponnistaen. Hyppyjen korkeudet vaihtelevat puolesta kokonaiseen metriin.

Aina ne ovat henkilökunnasta yhtä hauskan näköisiä, varsinkin kun ottaa huomioon, kuinka rauhallinen ja jopa flegmaattinen Kassinen yleensä on.


Loppuyhteiskuvassa Kassinen kärsii nauttii sylittelystä ja Seppo edustaa edelleen hännällään.

Haastamme Amen ja Tuikkeen ja Kaskelan katit, jos aiemmin olette tältä haasteelta onnistuneet välttymään.

sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

Raksut pilalla

Seppo on syönyt herkkunaan Purenatural Adult Chicken -kissanraksuja. Pientä välivaihenirsoilua lukuunottamatta se on maistunut hyvin temppupalkkana ja aktivointileluista ongittuna. Yksi 400 g pussillinen kestää kahden kissan herkkuna melkein kolme kuukautta. Todella kätevää.

Henkilökunnan toinen puolisko kävi eilen Mustissa ja Mirrissä ostamassa uuden pussin vanhan loppuessa ja kiikutti sen kotiin huomaamatta mitään outoa. Allekirjoittanut kyllä heti bongasi jotain.


New kibble size? Mitä se tarkoittaa? Onko uusi koko siis entistä pienempi vai suurempi?

Voi jumalauta. Vieressä normaalikokoisia raksuja. 

Siis mitä helvettiä? Ensimmäinen ajatus oli, että on tainnut osua koiranruokaa tähän pussiin. Herra Pablo >30 kg syö tämänkokoista nappulaa.

Ei mikään nopeasti syötävä temppupalkka.

Ei mahdu kissojen aktivointileluihin.

Ei mahdu kissojen suuhun. Tai mahtuu, mutta vähän samalla tavalla, kuin ihmiselle mahtuu suuhun nyrkinkokoinen peruna. Miellyttävä ruokailuelämys!


Seppo ihmettelee.

Kassinen purjehtii suoraan Appplawsille.

Seppo nuoleskelee jättiraksuja saaden irti lähinnä makumolekyylejä.

Applawsit syötyään Kassinen nappaa yhden jättiraksun suuhunsa. Hän yrittää ilmeisesti liuottaa sitä, sillä hän pitää sitä hetken, sylkee sen pois ja ottaa taas imeskeltäväksi.

Tässä kuvassa Seppo on todennut syömisoperaation aivan liian inhottavaksi. Kassinen jatkaa liuotusta vielä vähän aikaa mutta päätyy myös hylkäämään jättiraksun.

Milloinhan tämä kokomuutos on tapahtunut? Mustin ja Mirrin nettisivuilla ei mainita mitään. Edellinen pussi on tosiaan ostettu joskus huhtikuun alussa. 

Kuvakaappaus Purenatural.fi-sivulta. "Isompi nappulakoko" on ainoa vihje siitä, että jotain on muuttunut. Kuvan pussista uusi teksti puuttuu...

Googletus toi yhden tuloksen: Suomen Ragdoll-kissat -facebookryhmän, jossa jo maaliskuussa oli kiitelty tätä raksukokoa ja sitä, että näiden kanssa ahmiminen on mahdotonta. On tosiaan.

Veitsellä pilkottaessa osa raksusta hajoaa atomeiksi. Seppo onneksi suostuu syömään murusia.

Kassinen ei syö. 

Ärsytyksen lisäksi heräsi liuta kysymyksiä.

Miksi ihmeessä toimiva raksukoko on pitänyt muuttaa, ja vielä mitä ilmeisimmin kaikessa hiljaisuudessa? Jos tämä on suunnattu erityisesti ahmijoille, niin sitä ei ainakaan mainosteta millään tavalla.

Miksi pussissa ei missään lue, että koko on ainakin neljä kertaa tavallista suurempi? Henkilökunta ei ainakaan löytänyt mitään muuta mainintaa kuin tuon etupuolen ah-niin-kuvaavan "New kibble size" -tekstin. 

Kunnollisella varoituksella olisi tämäkin pussi jäänyt ostamatta! Pitäisiköhän käydä valittamassa?