Kassinen puolestaan riehui ja repi auki kissanminttusukkalelunsa. Kamala siivo. Video loppuu lyhyeen henkilökunnan joutuessa pelastamaan sukanpalan pöllyssä olevan Kassisen suusta.
maanantai 29. helmikuuta 2016
Karkauspäivä
Karkauspäivänä paistoi aurinko ja Karvanaama nautti lämmöstä ikkunalaudalla.
Kassinen puolestaan riehui ja repi auki kissanminttusukkalelunsa. Kamala siivo. Video loppuu lyhyeen henkilökunnan joutuessa pelastamaan sukanpalan pöllyssä olevan Kassisen suusta.
Kassinen puolestaan riehui ja repi auki kissanminttusukkalelunsa. Kamala siivo. Video loppuu lyhyeen henkilökunnan joutuessa pelastamaan sukanpalan pöllyssä olevan Kassisen suusta.
perjantai 26. helmikuuta 2016
tiistai 23. helmikuuta 2016
sunnuntai 21. helmikuuta 2016
Heinänsyöjät
Kissat ovat lihansyöjiä, mutta se ei tarkoita, etteivätkö ne silloin tällöin tarvitsisi myös muuta mahantäytettä. Kissat nielevät omia karvojaan itseään pestessään ja ne kehittyvät ruoansulatuselimistössä karvapalloiksi. Karvapalloista eroon pääsemisessä auttaa heinien syöminen, sillä ne saavat kissan oksentamaan.
Ennen lumien tuloa henkilökunta hankki Karvanaamalle ja Kassiselle erilaisia heiniä aina ulkona käydessään. Talvella tämä ei luonnollisesti ole mahdollista, joten kissat ovat joutuneet hakemaan muunlaista vastaavaa ravintoa. Sen sai tuta myös eräs persiljarukka, jota ei suinkaan oltu tarkoitettu kissoille vaan ihmisravinnoksi. Jotta vastaavaa ei enää tapahtuisi, henkilökunta aloitti ohranviljelyn.
| Näin lyhyet oraat eivät vielä kiinnostaneet kissoja. |
Kasvaminen siemenistä n. 10 cm pituisiksi oraiksi tapahtui suhteellisen nopeasti ja kasvit näyttävät maistuvan kissoille hyvin. Varsinkin Kassinen söisi niitä vaikka jatkuvasti ja sitä myötä oksentelisi pelkkää heinää vähän väliä. Tämä ei kuitenkaan ole henkilökunnan mielestä suotavaa, ja viljelmää säilytetäänkin suurimman osan ajasta keittiön hyllyn ylimmällä tasolla kissojen ulottumattomissa. Tämä on Kassisesta erittäin epäreilua ja hän vinkuu äänekkäästi, mikäli oraat ovat näkyvissä mutta eivät syötävissä, vaikka hän on yleensä hiljainen otus. Kassinen yrittää myös kurkotella kasvien luokse kovin huvittavalla tavalla.
Naama ei ole kovinkaan kiinnostunut tästä lisäravinnosta, vaikka pureskeleekin oraita aina silloin tällöin, jos ne ovat helposti saatavilla.
![]() |
| Kassinen ja laidunnettu viljelmä. |
![]() |
| Järsitty. |
Naama ei ole kovinkaan kiinnostunut tästä lisäravinnosta, vaikka pureskeleekin oraita aina silloin tällöin, jos ne ovat helposti saatavilla.
![]() |
| Naama vähän on maistellut. |
maanantai 15. helmikuuta 2016
Kissojen leluja
Tässä esitellään Naaman ja Kassisen lelut, joita käytetään heitä leikitettäessä tai joilla he leikkivät joskus itsekseenkin. Yleensä osa leluista on lelukopassa (josta Karvanaama osaa niitä itse ottaa, Kassinen ei) ja osa pitkin lattioita henkilökunnan jalkojen alla. Onko mikään ihanampaa kuin polkea pimeässä jonkin hiirulaisen päälle?
| Leikkihiiriä on useaa eri sorttia ja väriä. Huomaa tyylikäs diskohiiri. Kaikki kuvan hiiret ovat hyvin kuluneita ja enemmän tai vähemmän hajonneita, ne on pian uusittava. Sulkakettulelu on upouusi. |
| Yksi Kassisen suosikeista, pinkki huopapossu. Possulla on yhtä älykäs katse kuin Kassisella itsellään. |
| Kaapissa piilossa oleva leluarmeija, käyttöönottoa odottamassa. Hiiriä on tullut hamstrattua. |
lauantai 13. helmikuuta 2016
Persiljatarina
Henkilökunta hankki persiljan ja istutti sen toivoen, että se alkaisi kasvattamaan uusia versoja. Persilja asui kivassa ruukussa ikkunalaudalla ja tuli kastelluksi ja oli varmaan iloinen, tai ainakin niin iloinen kuin persiljat voivat olla.
Yöllä persilja oli kuitenkin rampautunut surkeasti. Lehtiä oli kadonnut ja varsia katkaistu ja persilja itki. Jonkin sortin yölliset hirviöt sitä mutustelevat, tuumi henkilökunta, ja siirsi persiljan keittiön hyllyn ylimmälle tasolle.
Hirviöt eivät päässeet käsiksi korkeuksiin muuttaneeseen persiljaan. Persilja oli kuitenkin niin ylhäällä, että henkilökunta unohti sen olemassaolon ja kastelupalvelu loppui.
Persilja kuoli.
Yöllä persilja oli kuitenkin rampautunut surkeasti. Lehtiä oli kadonnut ja varsia katkaistu ja persilja itki. Jonkin sortin yölliset hirviöt sitä mutustelevat, tuumi henkilökunta, ja siirsi persiljan keittiön hyllyn ylimmälle tasolle.
Hirviöt eivät päässeet käsiksi korkeuksiin muuttaneeseen persiljaan. Persilja oli kuitenkin niin ylhäällä, että henkilökunta unohti sen olemassaolon ja kastelupalvelu loppui.
Persilja kuoli.
| Edesmennyt persiljarukka ja hirviö. |
keskiviikko 10. helmikuuta 2016
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






