Kassinen eläinlääkärillä

Kassinen kävi toissapäivänä eläinlääkärin pakeilla. Henkilökunta joutui taas sietämään molempien kissojen 12 tunnin paaston ennen lääkärikäyntiä, mutta yllättävän kivuttomasti siitä selvittiin. Karvanaama kylläkin ehti esittää kuolevansa nälkään: maukui, tuijotti silmiin ja kehräsi vaativasti, kaapi ruokakaapin ovea ja lopuksi rääkyi kuin tapettava. 

Syynä käyntiin oli Kassisen toinen yläkulmahammas, jonka henkilökunta oli havainnut katkenneen kärjestään melko paljon. Kassinen oli kyllä syönyt koko ajan normaalisti eikä muutakaan poikkeavaa käytöstä oltu havaittu, mutta oli silti paikallaan käydä se tarkistuttamassa.

Hajonnut hammas kuvassa vasemmalla ylhäällä. Oikeanpuoleinen on paljon pidempi, vaikka senkin kärjestä puuttuu pieni pala.

Kävi ilmi, ettei tapaturma antanut aihetta mihinkään suurempaan operaatioon. Hampaasta puuttuu kyllä osa, mutta se ei välttämättä koskaan tulehdu tai tule muuten haittaamaan Kassista. Eläinlääkärin mielestä sitä on turha lähteä poistamaan vain varmuuden vuoksi, kun kissa kuitenkin käyttää sitä tarttuessaan ruokaan ja leluihin. Jos hammas joskus sattuu tulehtumaan, niin kiskotaan se sitten pois. 

Kassinen sai tästä reissusta kiitokseksi vain nukutuspiikin takapuoleensa, kun lääkäri sen heti kättelyssä ehti tökkäämään. Visiitin jälkeen henkilökunta joutuikin todistamaan monta tuntia Kassisen sekavaa hortoilua ympäri kämppää. Illalla hän oli kuitenkin palannut normaaliksi itsekseen ja leikki iloisesti kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Henkilökunta huolehtii.

Nukkuu silmät auki.

Karvanaama oli tästä episodista hämmennyksissään. Hän kävi nuuhkimassa tajutonta Kassista pari kertaa ja jopa nuoli tämän päätä. Tällä kertaa näin päin!


Eläinlääkärikuvista ja -kyydistä kiitos Marille!

Kassinen seikkailee

Henkilökunnalle jäi alussa vähän epäselväksi, mistä Kassinen oli saanut nimensä. Katto-Kassiselta? Kassinen kieltämättä viihtyi korkeilla paikoilla, esimerkiksi kävi kirjahyllyjen päällä oleilemassa tai nukkumassa. Nykyään tämä käytös on kuitenkin vähentynyt.

Mutta kyllähän se tässä ajan mittaan on selvinnyt. Kassinen nimittäin tykkää piiloutua kasseihin ja pusseihin, jos ne ovat sen verran isoja, että sinne mahtuu menemään. Siellä sitten hän piileksii aikansa. Kerran on asunnossa käynyt ihmisvieras säikähtänyt, kun on pitänyt ottaa tyhjä kassi eteisestä mukaan ja siellä onkin Kassinen!

Karvanaama ei aina pidä tästä piiloleikistä. Joskus hän menee rämpyttämään kassia, jossa Kassinen on piilossa, ja sitten sähistään ja Kassinen pakenee. Mutta jos Karvanaaman silmä välttää, taas on Kassinen menossa kassiin.

Seuraavassa kuvasarja Kassisen piilottelusta. Henkilökunta pahoittelee huonoa laatua, mutta kännykkäkamera oli ainoa joka oli saatavilla, ja sillä ei hämärässä kovin hyvää kuvaa saa.

Kassinen piileskelee ovelasti kassissa.

Pahaa-aavistamaton Karvanaama kulkee ohi.

Kassinen LASEROI Karvanaaman takaapäin!

Joulun tunnelmaa

Karvanaama ja Kassinen ovat hiljentyneet tällä viikolla joulun viettoon. Tai no, eivät ole hiljentyneet, sama hulinointi jatkuu edelleenkin. Eiväthän kissat mistään joulusta välitä, vaan ovat kissamaisia 365 vuorokautta vuodessa. Ja hyvä niin.

Jouluaterialla Karvanaamalle ja Kassiselle kuitenkin tarjoiltiin maukasta sian sisäelinseosta. Hyvin maistui, kuten kuvasta näkyy.

Lautasella jouluisen punaista sisäelinseosta. Maisk!

Joululahjoiksi kissat saivat erilaisia herkkuja, leluja ja yllätyksen, joka kuitenkin saapuu vasta joulun jälkeen. Näistä kerrotaan joulunpyhien jälkeen enemmän.

Hyvää joulua kaikille blogin lukijoille! Myös Karvanaamalta, vaikkei hän suostunut yhteenkään hyvään kuvaan.

Lautapelaajat

Karvanaama ja Kassinen saivat lainaan älypelin. Pelin ideana on nostaa pieniä puupalikoita laudassa olevista koloista, että palikan alla olevaan herkkuun pääsee käsiksi. Älypeli (Karlie doggy brain train) on tarkoitettu pienille koirille, mutta henkilökunta arveli, että Karvanaama ja Kassinen voivat ainakin kokeilla.

Ensimmäisellä yrittämällä kumpikaan kissa ei keksinyt pelin ideaa. He tuijottivat vuorotellen pelilautaa ja vuorotelen henkilökuntaa, nuuhkivat lautaa ja selvästi tajusivat, että jossain on nyt herkkuja. Niihin ei vain päässyt mitenkään käsiksi. He luovuttivat melko nopeasti ja peli piilotettiin.

Käsittämätöntä.

Peli annettiin kissoille uudelleen muutamaa tuntia myöhemmin, jolloin Karvanaama kävi sen kimppuun uudella raivolla. Hän onnistuikin repimään palikoita ylös, joskin enemmän tuurilla kuin taidolla, Kassisen katsellessa vieressä apeana. Myöhemmin Karvanaama on kuitenkin selvästi ymmärtänyt pelin idean.

Karvanaama osaa, Kassinen makoilee oikeassa alakulmassa.

Karvanaama pelailee nykyään parin päivän välein, ainakin kunnes pelin omistaja kaipailee sitä takaisin. Laudan tyhjentämiseen menee muutama minuutti, sillä hän pitää usein pieniä miettimistaukoja. Kassinen osoittaa lievää kiinnostusta peliä kohtaan, käy tutkimassa, nuuhkimassa ja seuraamassa Karvanaaman pelailua, mutta ei oikeastaan edes yritä ratkaista sitä.

Kassinen on täysin tyytyväinen narunsa kanssa kiitos vaan.

Joululahjoja

Karvanaama ja Kassinen avustivat kiitettävästi joululahjojen paketoinnissa. Heitä sai koko ajan olla nostamassa alas pöydältä, kun he olivat tunkemassa pakettiin, pureskelemassa paperia, leikkimässä teipillä tai järsimässä koristenarua. Etenkin Karvanaama oli hulluna naruun ja olisi todellakin syönyt sitä, jos henkilökunnan silmä olisi välttänyt hetkeksikään.

Kassinen auttaa ystävällisesti.

Kassinen osaa hienosti hillitä itsensä, vaikka ihanaa narua käsitellään suoraan hänen edessään.

Karvanaamasta ei pystynyt ottamaan kunnollista kuvaa, sillä hänen vahtimisessaan oli niin paljon tekemistä.

Painonhallintaa

Painonhallinta on osa terveen ja hyvinvoivan kissan elämää. Henkilökunta on punninnut Karvanaaman ja Kassisen tähän mennessä kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla (4. marraskuuta) Karvanaama painoi 3,5 kg ja Kassinen 4,8 kg. Toisella kerralla (15. joulukuuta) Karvanaama painoi 3,7 kg ja Kassinen 4,7 kg.

Paino tuntuu olevan molemmilla ihan mukavissa lukemissa. Karvanaama on alun nirsoilun jälkeen syönyt paremmin kuin Kassinen, joten painoakin on tullut lisää. Tästä se ei kyllä enää saisi nousta. Kassinen puolestaan liikkuu enemmän, niin leikitettäessä kuin muutenkin (yksin hepuloidessaan), joten hänen linjansa kyllä pysyvät kunnossa.

Karvanaama tuli varastamaan rypsiöljyjäämiä, kun henkilökunta oli viemässä pullataikinaa kohoamaan.

Kassinen leikkii vauhdikkaasti.

Henkilökunta suunnittelee kissojen kuukausittaista punnitsemista ja jonkinlaisen graafisen esityksen väsäämistä.

Viikset

Karvanaaman pitkät naamakarvat.

Postipaketti

Karvanaama sietää Kassista nykyään kohtuullisen hyvin. Yleensä suhtautuminen on tyyliä "siinäpä olet, aivan sama, kunhan et tule liian lähelle." Sähinää, murinaa ja käpälöintiä esiintyy nykyään vain Kassisen pahimpien juoksuriehumisleikkien aikaan, tai jos Kassinen yrittää leikillään saalistaa Karvanaamaa. Kassis-raukka ei kuitenkaan lopeta leikkiyrityksiään, ja lähes päivittäin hän yrittää fyysistä kontaktia äksyyn vanhaan Naamaan.

Henkilökunta tilasi Zooplus-nettikaupasta Feliway-feromonivalmistetta toivoen, että sen avulla kissojen välinen suhde paranisi lisää. Samalla tilattiin myös iso satsi kissanruokaa, että ihmispalvelijoiden ei tarvitsisi sitä selkä vääränä kaupasta raahata. Posti kiikutti siis eräänä päivänä pahvilaatikon, jossa oli Feliwayn lisäksi 24 tölkkiä Animonda Carnya (nauta-siipikarja) ja 12 pahvitetraa Bozitaa (kana-kalkkuna). Tämän pitäisi riittää yli kuukaudeksi.

Kassista kiinnostaa, Karvanaama istuu mieluummin kuvaajan sylissä.

Karvanaama hyppäsi pöydälle heti purkin auetessa ja totesi uuden ruoan olevan hyvää.

Kassinenkin tunki mukaan ja henkilökunta totesi helpoimmaksi ruokkia heidät pöydällä.

Feliwayn käyttöönotossa oli odottamaton ongelma, sillä sopivaa sähköpistoketta ei meinannut löytyä. Nestepullon pitäisi olla tietenkin vaakatasossa, mutta suurin osa asunnon pistokkeista on vinossa olevaa mallia. Sopivia on vain kylpyhuoneessa ja keittiössä, ja nekin puolentoista metrin korkeudella. Näistä kahdesta vaihtoehdosta feromonihaihdutin päädyttiin laittamaan keittiöön. Toivottavasti pahimmat äksyilyt jäävät pois ja Karvanaamakin alkaa sietää Kassisen edesottamuksia paremmin.

Pahvilaatikko otettiin myös hyötykäyttöön. Siitä tehtiin kissoille pieni maja, ja Kassinen on nukkunut siinä pari kertaa makoisat nokkaunet.

Nukkuvasta Kassisesta ei saa kuvaa, sillä kameran äänen kuullessaan hän havahtuu ja tulee hakemaan silityksiä.

Joulukoriste

Keittiön ikkunalla on nyt kynttelikkö, joka peittää suuren osan parhaasta tarkkailutilasta. Kissat eivät arvosta.

Typerä tilanviejä.

Toiveikas

Nuo lindströminpihvit ovat varmasti minulle.

Järjen jättiläiset

Joskus täytyy ihmetellä noiden kissaeläinten toimintaa. Välillä ollaan ihan normaalisti, ja sitten juostaan päättömästi ympäri kämppää. Välillä pysytään kiltisti omissa puuhissa, ja sitten vaanitaan ja ajetaan toista takaa. Välillä syödään ensin omalta lautaselta ja vähän myöhemmin yritetään hivuttautua toisen aterialle, vaikka ihan samaa ruokaa siellä on tarjolla. Ja jos toista leikitetään, niin tottakai oma naama pitää tunkea leikkeihin mukaan. 

Pääasiassa tuollaisia ääliömäisyyksiä harrastaa Kassinen, vaikka luulisi hänen jo tajuavan, ettei Karvanaama arvosta. Kassinen ei tarkoita pahaa. Hän ei vain syömisen, leikkimisen ja yleisen hölmöilyn tuoksinassa tule muistaneeksi, millainen Karvanaama on luonteeltaan. Vaanimiset ja takaa-ajotkin ovat Kassisen osalta vain leikkiä, kunnes Karvanaama sähisee ja nappaa käpälällä. Tai rääkyy kuin tapettava, jos Kassinen on uskaltanut koskea Hänen Korkeuteensa. 

Kassinen keksi maailman ovelimman piilon.

Kassinen osaa jossain määrin avata ovia, jos ne ovat vähänkin raollaan, mutta Karvanaama tyytyy yleensä vain kaapimaan niitä etutassuillaan. Tosin voi myös kysyä, onko Karvanaama tässä tapauksessa sittenkin fiksumpi? Henkilökunta kuitenkin auttaa loppupeleissä ja ovi aukeaa. 

Karvanaama kaapii ovia myös silloin, kun hänellä on tylsää. Mikään ei herätä paremmin henkilökunnan mielenkiintoa ja kerro heille, että nyt pitää tulla leikkimään, kuin kunnon kaapiminen. Vaikka keskellä yötä. Karvanaama ei onneksi käytä kaapimisessa kynsiään, joten hänet voi jättää huomiotta klo 03:15 ilman, että tarvitsee pelätä ovien tuhoutumista. 

Kassinen on kätevä käyttämään tassujaan, ja ovien avaamisen lisäksi hän osaakin esimerkiksi kaivaa raksuja aktivointilaitteesta. Karvanaama taas rämpyttää jokaista laitetta käpälällään, eikä edes yritä koukkia raksuja kynsillä. Yleensä tämä rämpytys toimii, mutta ei aina, ja niissä tilanteissa Karvanaamalla jää raksut saamatta.

Karvanaama rämpyttää sulamassa olevaa sydäntä.

Erilaisia papereita ja lehden sivuja pitää myös rämpyttää, koska totta kai. Erityisesti silloin, kun joku niitä koettaa lukea.

Ruokaääliöintiä. Joskus lihanpalasia ei voi syödä lautaselta, vaan ne pitää siirtää lattialle. Sitten ne voi syödä. Kassinen nostaa lihan lautasen viereen, Karvanaama voi kantaa sen kauaksikin. Lattia jää veriseksi, mutta sehän on henkilökunnan ongelma. Keittiöön ei tulla laittamaan mattoa.

Karvanaama söi sydäntä pöydän alla, mutta ei jaksanutkaan kaikkea.

Karvanaama ja Kassinen ovat kyllä hienoja kissoja.