Illan valo

Paikallinen harvahammas on jotenkin erityisen mukavan värinen tässä kuvassa!

Verottaja

Kassisen täti yritti verottaa hampurilaista, mutta siitä ei irronnut hänelle mitään.

Herkkusienileivät olikin sitten korkeampi veroprosentti.

Vieressä

Seppo huomasi tätinsä nukkuvan ja toivoi pääsevänsä viereen.

Siinä olisi mukava olla. Pehmeä ja lämmin.

Toivottavasti täti ei vain herää Sepon hurinaan ja leipomiseen ja aja häntä pois...

Tällä kertaa tilanne päättyi Sepon kannalta hyvin. Toivottavasti hän osasi nauttia siitä!

Tuote-esittely

Tietäväthän kaikki lukijat tämän nuhaisen syksyn pelastavan nenäsuihkeen?

Henkilökunta on uskollinen käyttäjä, ja Seppo myös. Hän on nyt jostain syystä innostunut tästä pullosta

Jos pullo on yöpöydällä, hän käy monta kertaa yössä räpeltämässä sen lattialle. Kerran hän kaivoi sen myös repusta, jonne se oli laitettu häneltä turvaan!

Niin että ei. Ei Seppo, nenäsuihke ei ole sinulle vaikka kuinka siinä liehut ja tanssit.

Melkein täydellistä

Karvainen herrasväki on päässyt taas keittiön yläkaappiin virkistyslomalle!

Tyytymättömyyden aiheitakin löytyy: ylemmäs ei pääse ja miksi ei saa olla yksin kaapissa.

Kymmenen vuotta Kassista

Viikonloppuna vietettiin Kassisen kotiutumisen kymmenvuotisjuhlaa! 

Vaikka täti jo iäkäs onkin, hän ei vaikuta vanhentuneen päivääkään siitä, kun viisivuotiaana muutti henkilökunnan huomaan. Rohkeampi hän on, ja jääräpäisempi, mutta hieno olento yhtä kaikki.

Kiitos Kassinen!

Juhlapäivän kunniaksi täti sai monta tuntia kauppakassiaikaa.

Lisäksi hän yritti omatoimisesti juhlia varastamalla paksoita, mutta ilkeä henkilökunta halusi syödä sen itse.

Kalastaja

Kassisen tädillä on uusi lelu.

Lelu on kalahuiska, joka on ollut talossa jo varmaan kaksi vuotta, mutta vasta nyt se alkoi kiinnostaa.

Täti leikkii sillä sekä yksin että henkilökunnan kanssa, joskin leikitettynä on tietenkin kivempaa.

Henkilökunta, tästä loppui virta! Laita heilumaan!

Vapaa pikkueläin

Seppo on päässyt eroon kaulurista, lääkkeistä ja vellistä.  Mikä ilon päivä!

Kyllä hän välillä vielä nuoleskelee ikeniään liioitellun näköisesti ja vaikuttaa miettivän, missä hänen hampaansa ovat.

Onneksi hän pian varmasti unohtaa, että hänellä on niitä nykyistä enempää koskaan ollutkaan.

Loppuun vielä sievä kuva siitä, kun tötterö täteineen torkkui.

Tötterön kuulumisia

Tötterö on katsellut maailman menoa.

Tötterö on katsellut lintuja.

Tötterö on katsellut lelua.

Tötterö on halunnut ratsastaa.

Tötterö on ratsastanut.

Tötterö on saanut tötterötöntä aikaa ja sitten ollut sitä mieltä, että ei halua sitä takaisin. Mutta laitettiin kuitenkin, voi voi.

Pikkiriikkinen takaisku

Seppo alkoi eilen haroa suutaan. Hän on ennenkin tehnyt niin näin muutama päivä operaation jälkeen, kun tikit alkavat ilmeisesti parantua ja siksi kutisevat.

Niin Seppo, jos jätät tikit rauhaan, ei tarvitse olla lamppu. Saat valita ihan itse.

Sepon parempi vointi

Paikallinen vellipohjainen elämänmuoto voi jo niin hyvin, että toivoo pääsevänsä terassille.

Hän on lopettanut ontumisen, mahavaiva meni ohi ja hän kävelee taas normaalisti. Vessahommat ovat onnistuneet ja ruokaakin menee alas.

Nyt aamulla hänelle annettiin viimeinen gabapentiini, jota hän siis sai yhden päivän suunniteltua pidempään. Metacam jatkuu ja niin myös ruoan soseuttaminen.

Ehkä tämä tästä vielä iloksi muuttuu.

Sepon huono vointi

Sepon sairaskertomusta lisää muistiin ja selvennystä siihen. 

Edellisestä postauksesta jäi pois, vaikka videoilts vähän ehkä näkyykin, että keskiviikkona illalla ja yöllä ja siitä eteenpäin Sepon kävelytyyli oli ontumisen lisäksi erikoisen näköistä: hän eteni selkä hieman köyryssä ja vain lyhyitä matkoja kerrallaan. Hänen vatsansa oli pullean ja pyöreän näköinen, mutta hän ei tunnustellessa aristanut sitä. 

Vellitarjoilu surkeille eläimille suoraan pesään.

Eilen torstaina aamulla Seppo oli kipeämpi kuin aiemmin ja todella köyryselkäinen. Yöllä hänellä oli hyvin löysä maha, kuten jo edellisessä postauksessa kerrottiin, ja ripulia löytyi mm. sängystä, mutta aiemmilla levolac-yliannostuksilla hän ei ole koskaan ollut varsinaisesti kipeä. Nyt aamulla hän liikkui paikasta toiseen vauvalloisesti ontuen, meni sängyn alle ja myös makaamaan hiekkalaatikkoon surkean näköisenä. Ruoka ei maistunut, paitsi ahkerasti tyrkyttämällä suostui syömään.

Henkilökunnan allekirjoittanut puoli soitti eläinlääkäriin uudelleen heti sen auettua. Köyryssä kulkeminen ja ruokahaluttomuus vaikuttivat kipeältä mahalta, mutta mahakivun ei pitäisi johtua levolacista, vaikka sitä olisikin liikaa saanut. Seppo sai puhelimitse yhden vuorokauden annoksen lisää gabapentiiniä ja lisäksi kahden päivän annoksen cerenia-pahoinvointilääkettä, jonka pitäisi auttaa vatsavaivoihinkin. Metacamin antamista on jatkettava. Metacamia on sietänyt hyvin aiemmilla kerroilla ja gabapentiinin ei pitäisi aiheuttaa mahakipua. 

Näytillä ei torstaina kuulemma kannattaisi käydä sen aiheuttaman lisästressin takia, mutta perjantaina heti aamusta soitto uudelleen, jos kuitenkin on aika varattava tai muuta ilmenee. Jotain opioidipohjaista kipulääkettä voisi periaatteessa eläinlääkärissä käydä pistättämässä, mutta ilmeisesti ei nyt, kun saa jo kahta muuta lääkettä.

Torstaina päivällä, henkilökunnan ei-allekirjoittaneen puolen vahtiessa, Seppo oli syönyt itse puoli lautasellista ruokaa. Hän oli käynyt pissillä ja kaivautunut nukkumaan peiton alle, jonne tarjoiltu metacam oli maistunut hyvin välipalana. Unien jälkeen hän oli neljän jälkeen syönyt taas gabapentiinin ruokaan sekoitettuna ja vähän innostunut räpeltämään lelua.

Paremminvoiville eläimille velliä voidaan tarjoilla vaikka pahvilaatikkoon.

Henkilökunnan allekirjoittaneen puolen palatessa kotiin vastassa oli aamusta paljon piristynyt Seppo! Hän ontui selvästi vähemmän eikä kulkenut samalla tavalla köyristyneenä. Hän oli kiinnostunut ihmisistä ja tapahtumista. Hän halusi ruokaa ja söi sitä. Hän yritti kiivetä kiipeilypuuhun. Hän tuli syliin nukkumaan.

Piristymisestä johtuen hänelle ei annettukaan heti cereniaa. Onpahan tallessa vastaisuuden varalle.

Puu piti kaataa, että Seppo ei satuta itseään yrittämällä liikaa. Niin pirteä hän oli!

Kassisen täti muuten nautti tästä virikkeestä.

Ehkä se elämä tästä voittaa.

Seppo ontuu

Ylimääräinen päivitys muistiin ylimääräisen huolenaiheen takia.

Voi kipeää otusrukkaa.

Seppo alkoi eläinlääkärikäynnin jälkeen ontumaan oikeaa takajalkaansa. Jo illalla henkilökunta mietti, että hän tuli vähän niiaten alas tuolilta, vaikka oli jo muutoin hyvin liikkuva. Hän ei päässyt putoamaan mistään ja yölläkin hän kuului vain kävelevän ja lotraavan vedellä, eikä mitään epäilyttäviä mahdollisen tippumisen ääniä kuulunut. Aamulla hän kuitenkin ontui selvästi.

Alla muutama lyhyt video talteen.

Seppo ei tunnu mitenkään erityisesti aristavan jalan niveliä tai selkää, mitä henkilökunta koetti tunnustella. Hän syö hyvin, mutta on vaisun oloinen. Toki operaation aikana annetut lääkkeet ovat nyt menettäneet tehonsa, eli hänellä on varmasti suukin kipeä. Gabapentiiniä hän sai ensimmäisen kerran keskiviikkona aamulla kahdeksalta ja metacamia keskipäivän aikaan, mutta yhteisvaikutuksesta huolimatta hän ontui. Gabaa lisäksi neljältä ja yhdeltätoista yöllä. 

Henkilökunta soitti eläinlääkäriin. Sieltä sanottiin, että syynä voi olla nukutuksessa annetut kaksi piikkiä, ja jalka voi olla arka ihan vain lihaksesta. Siinä on siis mustelma. Kipulääkkeitä on annettava ohjeen mukaan ja pidettävä jalka lämpimänä, ja jos lääkkeistä huolimatta ei enää varaa jalalle painoa, lopettaa syömisen tai ei pissi, niin pitää olla yhteydessä lääkäriin.

No, Seppo kyllä syö ja käyttää jalkaa. Pissi tuli ensimmäisen kerran yöllä operaation jälkeen ja toisen kerran noin 20 h myöhemmin eilen illalla, mutta nyt on pissinyt sitten jo yöllä uudelleen ja lisäksi juuri äsken klo 6 aamulla.

Kakkaakin tuli, ensin oli ilmeisesti ummetusvaikeuksia mutta levolac auttoi. Ja sitten oli liian löysä maha jo, kun henkilökunta huolissaan annosteli levolacia liikaa. Seppo antoi pyyhkiä pyllyn liian hyvin, eli lienee väsynyt ja kipeä, ja varmaan gabapentiinikin rauhoittaa.

Viime yön Seppo nukkui sängyssä, eli on siinä mielessä normaalimpi. Hänellä oli vaikeuksia hypätä sänkyyn.

Lääkäriin pitää kuitenkin soitella, sillä gabapentiiniä saatiin mukaan kuusi tablettia, ja ne loppuvat tänään. Pitää kysyä, voiko ontumiseen saada sitä lisää, vai olisiko joku muu valmiste hyvä, kun pelkkä metacam ei varmasti riitä.

Sepon iso hampaanpoisto-operaatio

Seppo kävi eilen poistattamassa monta isoa hammasta. Hän meni lääkäriin kymmeneksi ja hänet sai noutaa puoli neljän aikaan, ja laskussa varsinaisen poiston kestoksi oli merkitty kaksi ja puoli tuntia. Pitkä ja hankala homma on ollut!

Potilas ennen lähtöä.

Potilas kotona. Häntä yritettiin pitää kylpyhuoneessa mutta hän vain hinkkasi epätoivoisesti naamaansa oveen, joten hänet oli pakko päästää ulos aika pian.

Hän oli kyllä todella sekavan oloinen kotiintullessaan: automatkalla hän pyöri kopassa ympyrää ja sisällä maiskutteli, unohti suunsa auki ja kielen roikkumaan. Kolmen kulmahampaan häviäminen varmaan tuntuu oudoimmalta ikinä.

Aiemmilla kerroilla Seppo on oikeastaan heti kotiutuessaan ollut hyväntuulinen, huriseva, silityksiä pyytävä ja iloinen. Nyt hän oli enemmän omissa maailmoissaan.

Kyllä hän henkilökuntaa katseli, mutta enimmäkseen hän käveli yksin ympäriinsä, istui katselemaan ei-mitään, haroi tassulla ilmaa edessään, kurahteli ja korahteli tyhjille huoneille ja juoksi moneen kertaan eteiseen ikäänkuin joku olisi sieltä ollut tulossa.

Siinä hän odottaa eteisessä kuvitteellisia vieraitaan. Niinhän hän toki odotti edelliskerrallakin.

Seppo sai ruokaa ensimmäisen kerran illalla yhdeksän jälkeen. Tuttujen kotiutusohjeiden mukaan hän sai "sileää, pehmeää puuroa" eli hänelle surautettiin sauvasekoittimella Miamor-velliä. Se maistui oikein hyvin. Kipulääkkeeksi hän saa Metacamia 5-8 vuorokauden ajan ja lisäksi hän sai gabapentiini-tabletteja, joita voi tarvittaessa antaa lisäksi. 

Suun tikkejä pitäisi huuhdella jokaisen syöntikerran jälkeen, mikä on Sepolla sula mahdottomuus. Henkilökunta osti silti myös suuhuuhteen, siltä varalta, että se nyt vaikka joskus edes onnistuisi, kun osa tikeistä sentään on ihan leuan edessä.

Vasta aika myöhään illalla ja yöllä Seppo tuntui oikeasti noteeraavan henkilökunnan läsnäolon, otti vastaan silityksiä, kehräsi ja pyörähteli lattialla.

Iltamyöhään potilas aloitteli myös vesikupissa loiskuttelun ja tässä kuvassa hän on juuri huomannut kattolampun. Siis oho vau!

Tätä kirjoittaessa henkilökunta on aika varma, että Seppo ei taaskaan ole nukkunut koko yönä. Hän on kuitenkin hieman hidastunut ja jopa makoilee sen sijaan, että partioisi vain. Silmät ovat edelleen kuin lautaset ja kävely on outoa. Toinen takajalta tuntuu jopa vähän laahaavan toisen perässä, mutta juoksu on symmetrisen näköistä. Toivottavasti hän normalisoituu tästä pian.

Ja ainiin! Sepon hammaskeikan kustannus oli 847,77 euroa.

Huomisen ohjelma

Huomenna Seppo-rukka menee hammaslääkäriin pitkän kaavan mukaan.

Hän itse ei tiedä vielä mitään, mutta henkilökuntaa jännittää kovasti. Toivottakaa hänelle onnea!