Karvanaaman lääkärireissu vol. 3

Karvanaama kävi eilen eläinlääkärillä jo kolmannen kerran kahden viikon sisään. Silmätulehduslääkkeeksi viime viikolla määrätystä silmävoiteesta oli enemmän haittaa kuin hyötyä ja henkilökunta lopettikin sen laittamisen lauantaina, sillä se aiheutti mm. silmän siristelyä ja karvanlähtöä silmäluomista! Muutenkin silmälääke tuntui saavan Naama-paran apaattisemmaksi ja syrjäänvetäytyvämmäksi kuin yleensä.

Naaman ruokahalukaan ei ole ollut viime aikoina kovin kummoinen. Märkäruoka on kelvannut ainostaan muussattuna ja liha vain pilkottuna niin pieneksi, että palat saattaa niellä kokonaisena. Naama ei siis ole halunnut pureskella ruokaansa. Henkilökunta on arvellut tämän johtuvan hammaskivestä, joka oli alun perin tarkoitus poistaa joskus kesäkuun aikana. 

Hammaskivenpoistoreissua aikaisti viikonloppuna tehty hälyttävä löydös: Naaman oikeassa poskessa oli kova patti. Patti oli siis samalla puolella kuin ärtynyt silmä, poskiluun alapuolella suunnilleen yläposkihampaiden kohdalla. Henkilökunta arveli sitä joko kasvaimeksi tai jonkinlaiseksi hammaspaiseeksi ja lääkäriinhän sitä oli mentävä. 

Naama ei voi ymmärtää, miksi eläinlääkäriaamuina ei saa ruokaa.

Eläinlääkärillä Karvanaama nukutettiin. Hammaskiveä oli paljon ja sen poistaminen oli "työlästä." Lisäksi suu oli sisältä selkeästi turvoksissa oikelta puolelta, ja turvotuksen todennäköinen syykin löytyi: oikeanpuoleisen yläposkihampaan kohdalla, kielen puolella, oli ikeneen uponnut luunsiru. Siru kuulemma näytti ihan ylimääräiseltä hampaalta ennen irti kiskomista! Ei ihmekään, jos suu on tulehtunut. Myös silmätulehdus ja jopa nuha ja verenvuoto nenästä ovat saattaneet johtua juuri tästä suun tulehduksesta.

Suuoperaation jälkeiseen hoitoon määrättiin antibioottitabletteja (10 päivän kuuri) sekä kipulääkettä (vähintään kolmen vuorokauden ajan). Posken turvotuksen pitäisi laskea viimeistään viidessä päivässä. Ruoaksi on annettava pari seuraavaa päivää ainoastaan jotain pehmeää kuten muussattua märkäruokaa. Toivon mukaan Naama toipuu entiselleen ja samalla silmän ärtyneisyys ja muut oireet paranevat itsestään.

Karvanaama otti eläinlääkärireissun hiljaa ja rauhallisesti kuin vanha tekijä. Illalla Naama toipui nukutuksesta hiljalleen, hoiperteli ympäriinsä ja syljeksi verta. Verta valui todella paljon, vielä useita tunteja operaation jälkeen. Naama-parka. Ihan tokkurassa, suu varmasti kipeä ja nälkäkin olisi. Mutta eiköhän tämä tästä nyt paremmaksi muutu. 

Taju kankaalla.

Kassinen ihmettelee nukkuvaa Naamaa.

Heräämistä seuraava humalainen toikkarointi oli vielä suurempi ihmetyksen aihe.

Kolmisen tuntia kotiinpaluun jälkeen koettelemuksista on hyvä toipua henkilökunnan sylissä. Vielä tässäkin vaiheessa suusta valui paljon verta ja sitä sai pyyhkiä vähän väliä suupielistä (ja kaulalta ja tassusta ja lattialta ja henkilökunnan käsistä ja vaatteista ja vilteistä). 

Illan ensiateriakseen Naama nautti kermaviiliä, johon oli sekoitettu jauheeksi murskattuja pakastekuivattuja kana- ja kananmaksapaloja. Hyvää oli.

Pitkä kissa?

Leikkiessä Naama ja Kassinen saattavat vahingossa päätyä saman tuolin alle, ihan nätisti, ainakin hetkellisesti.

Kassinen hölmöilee

Kassinen on viime aikoina saanut irti paljon hupia erilaisista pahvilaatikoista. Henkilökunta on taas saanut kärsiä nauttia Kassisen hölmöistä ilmeistä, kun näistä ääliöinneistä on otettu kuvia. 

Naama aistii jotain epäilyttävää.

Tai ehkä oikea sana on "järkyttävä."

Tai "typerä."

Naama peseytyy.

Kassinen ääliöi.

Naama toivoo, että Kassinen lopettaisi typerehtimisen ja poistuisi laatikosta.

Turha toivo.

Myös laatikko laatikon sisällä oli mielenkiintoinen.

Luulisi epämukavaksi mutta ei, Kassinen viihtyy.

Kassinen hengaa muuallakin kuin lattialla olevissa laatikoissa. Tässä kaikki mahdollinen on nostettu olohuoneen vierassängylle imurointia helpottamaan.

Karvanaamaa ei silloinkaan voisi vähempää kiinnostaa Kassisen dorkailut.

Negatiivinen Naama

Eläinlääkäri soitti jo tänään Karvanaaman eilisen verikokeen tuloksista. Verestä oli testattu kissan leukemiaviruksen (FeLV) lisäksi kissan immuunikatovirus (FIV). Lääkärillä oli hyviä uutisia, sillä testi oli näyttänyt negatiivista molempien sairauksien kohdalla. Henkilökunta voi huokaista helpotuksesta näitten osalta.

Kaikki ei kuitenkaan ole hyvin, koska Naaman uusi silmävoide tuntuu vaivaavan häntä. Hän aloitti silmän siristelyn eilen ja jatkaa sitä tänään. Silmävoiteen ohjeessa luki, että se saattaa aiheuttaa hetkellistä kirvelyä, mutta ei mahdollisen epämukavuuden tunteja pitäisi kestää. Henkilökunta taitaa taas soitella eläinlääkäriin, jollei siristely pian lopu.

Voi Naama.

Nuhanaaman lääkärireissu vol. 2

Karvanaaman nuhassa ja silmätulehduksessa ei lääkinnästä huolimatta tapahtunut muutosta yli viikkoon, joten hänet vietiin uudelleen eläinlääkäriin. Lääkärikäyntiä varten Naama punnittiin ja hänen havaittiin myös laihtuneen sairastelunsa aikana: kaksi kuukautta sitten hän painoi 3,6 kg ja nyt 3,2 kg. 

Lääkärissä. Kiitos kuvasta ja lääkärikyydistä Heidi.

Lääkäriin Naama matkusti taas ilman suurempaa hämminkiä ja oli tutkittavana nätisti. Ja lääkärihän tosiaan tutki, tutki, ja tutki. Ensiksi Naamalta värjättiin molemmat silmät jollakin vihrellä aineella mahdollisten sarveiskalvon haavaumien tutkimiseksi. Haavaumia ei ollut. Oikea silmä on kuitenkin yhä ärtynyt, sillä vilkkuluomi on esillä ja valkuaisen verisuonet näkyvissä. Hoidoksi määrättiin uusi antibioottivoide, jota laitetaan silmään 3-4 kertaa päivässä kymmenen päivän ajan.

Vihreää valuvat silmät.

Naamalta tutkittiin läheisesti myös sieraimia, jotka lääkärin mielestä olivat ihan siistit, vaikka aivastelua ja vuotoa esiintyy yhä. Lisäksi lääkäri mittasi lämmön (normaali), kuunteli sydämen (normaali), kuunteli keuhkot (normaalit), tunnusteli imusolmukkeet (normaalit) ja kopeloi vatsaa (ei mitään tuntuvia muutoksia). Turkin kunto oli myös ihan ookoo. Lopuksi Naamalta otettiin verikoe, josta testataan ainakin kissan leukemiavirus, ja jonka tulokset tulevat viikon sisällä. Jos tulos on positiivinen, niin diagnoosi kissaleukoosista vaatii vielä toisenkin verikokeen noin kuukauden kuluttua sairauden varmistamiseksi. Jos tulos on negatiivinen, saadaan nuhan syytä yhä etsiä.

Kotona voi miettiä mitä tapahtui kun vertakin varastivat.

Painonlaskuunkaan siis ei löytynyt selkeää syytä. Henkilökunnan mielestä laihtuminen on ollut kovin nopeaa, mutta eläinlääkärin mukaan tilannetta kannattaa seurata vielä ainakin kuukausi. Se voi nimittäin olla aivan normaalia muutosta johtuen ties mistä, sairautta tai iäkkään kissan ns. tavallista laihtumista. Laihtuminen voi mahdollisesti johtua myös hammaskiven aiheuttamasta nirsoilusta ruokakupin äärellä. 

Kuukauden päästä Karvanaama pääsee siis uudestaan eläinlääkäriin. 

Ennen uutta lääkäriä ehtii vielä nauttia alkukesästä.

Kosketuskeppi

Kassiselle on opetettu uusi temppu, kosketuskeppi. Henkilökunta on askarrellut kepin itse oksasta ja teipistä.

Ideana on ollut saada Kassinen koskemaan kepin päähän.

Hän ymmärsi jutun juonen nopeasti ja temppu sujuu hyvin.

Palkkioksi Kassinen saa raksun.

Hän ei aina malttaisi pysyä istuallaan ja joskus hän myös koettaa pureskella keppiä.

Lopulta temppu taas sujuu oikeaoppisesti.

Kassinen vaihtelee tempussa käyttämäänsä tassua, vaikka näissä kuvissa hän vaikuttaakin vasenkäpäläiseltä.

Miksi lopetettiin jo? 

Päiväunilla

Alkuviikon eläinlääkärivierailua varten Naama jouduttiin tietenkin tunkemaan kantokoppaan. Se varmaan nyrjäytti jotain hänen päässään, sillä hän on sen jälkeen nukkunut kopassa joka päivä.

Joku toinen halusi huomiota kesken kuvausten...

Kassinen nukahti touhulaatikon viereen käpälä silmillä. 

Pilkkomisavustajat

Kivipiira on vielä jäässä.

Veitsikin on tylsin mitä taloudesta löytyy, ei tällä saa mitään aikaiseksi. Tulee pitkä odotus.

Ajankulua löytyi muovipussin muodossa.

Kuinka jännittävää.

Olisiko täällä jotain?

Jos oikein syvälle työntäisi pään.

Kassinen pelastettiin tukehtumiskuolemalta ja Karvanaama tuli vuorostaan tarkistamaan tilanteen.

Varovasti voi nuolla pinnasta.

Lopulta piira suli ja se tarjoiltiin. Naama kantoi omansa pois lautaselta ja tunnustelevan mutustelun jälkeen totesi, että ei tämä olekaan hyvää, jättäen palan lattialle. Ruoka kelpasi vasta pieniksi suupaloiksi pilkottuna niin, ettei pureskelua juuri tarvittu. Vaikuttaakohan hampaiden kunto sitkeän lihan syönti-intoon? Toivottavasti tilanne paranee hammaskivenpoiston jälkeen.

Nuhanaaman lääkärireissu

Karvanaamalla on jo pitkään ollut nuha. Hän on yli kuukauden ajan niiskuttanut ja välillä myös aivastellut. Henkilökunta on joutunut useasti pyyhkimään Naaman nenän ja välillä nenästä valuvaan kirkkaaseen nesteeseen on ollut sekoittuneena hieman verta, ei kuitenkaan aina. Henkilökunta arveli aluksi nuhailun johtuvan siite -tai katupölystä, koska oireet ilmenivät epäilyttävästi samaan aikaan kun ilmat lämpenivät, lumet sulivat ja siitepölykausi alkoi.

Nuhaoireet eivät kevään kuluessa hellittäneet joskaan eivät pahentuneetkaan, ja Karvanaamaa itseään ei tauti tuntunut haittaavan. Hän kehitti kuitenkin myös silmätulehduksen, joten henkilökunta käytti hänet eläinlääkärillä tarkastettavana. 

Aika saatiin maanantai-iltapäiväksi. Naama pidettiin varmuuden vuoksi aamusta asti paastolla, jos hänet pitäisi syystä tai toisesta nukuttaa.

Pahaa-aavistamaton maanantaiaamu-Naama tulehtuneen silmänsä kanssa.

Kantokoppaan laittaminen sujui todella helposti. Automatkaa eläinlääkärille Naama hieman protestoi naukumalla, mutta muuten retki sujui ilman sen suurempia kommelluksia. 

Nuhasta eläinlääkäri oli sitä mieltä, että kyseessä ei ole viruksen aiheuttama tauti. Naama on siis todennäköisesti allerginen tai ainakin herkistynyt jollekin asialla ympäristössään. Kyseeseen voi tulla myös vanhoilla kissoilla joskus tavattava autoimmuunisairaus, jossa kissa tavallaan herkistyy itselleen. Oireiden lievittämiseksi Karvanaamalle annettiin pitkävaikutteinen kortisonipiikki heti paikan päällä sekä kymmenen päivän antibioottikuuri. Silmätulehdukseen Naama sai silmätippoja, joiden laitosta hän saa nauttia viikon verran.

Lääkäri tarkisti myös Karvanaaman hampaat, ja totesi, että hänellä on hammaskiveä ja siitä johtuvaa ientulehdustakin, vaikka hammaskivi oli poistettu viimeksi marraskuussa. Antibioottitablettien pitäisi tehota myös ientulehdukseen ja hammaskivi voitaisiin käydä poistattamassa kesäkuussa. Lisäksi kannattaisi myös alkaa harjata Naaman hampaita säännöllisesti, jotta hammaskiven jatkuva uudelleenmuodostuminen ehkäistäisiin ennalta.

Nukutusta ei tällaiseen lääkärintarkastukseen tarvittu, joten potilas Naamanen tuotiin takaisin kotiin täysin tajuissaan, ja ilmeisesti myös kaikissa ruumiin ja sielun voimissa. Lievä järkytys yhtäkkinen lääkärireissu ehkä silti oli, sillä Karvanaama orientoitui kotioloihin makoilemalla aluksi eteisen matolla, mitä hän ei yleensä koskaan tee. Jonkin ajan kuluttua hän huomasi, että nälkähän tässä on, ja etsiytyi ruokakupille. 

Ja niin oli palattu takaisin normaaliin päiväjärjestykseen.

Kiitos lääkärikyydistä Heidi. :)

Euroviisupäivitys

Hengaillaan.

Tunnistamaton nukkuva olio

Vähintäänkin omituinen eliö.

Hännätön töppöjalka pystykorva = corgi?

Eipäs kun olikin Kassinen!

Karvanaama ja pusu

Kissojen aktivointi temppukoulutuksella jatkuu. Karvanaamalla on työn alla peräti kahden eri tempun opettelu, sillä hänellä riittää intoa koulutustuokioihin. Yhdessä tekeminen on niin kivaa, että Naama alkaa usein kehrätä, ja palkkaraksut ovat tietenkin aina herkullisia.

Ensimmäinen harjoitelluista tempuista on "pusu", jonka henkilökunta bongasi koiratemppukirjasta. Ideaa olisi saada Naama nuolaisemaan temputtajaa poskesta tai nenästä eli antamaan pusu. Koirakirja sai tempun vaikuttamaan kovin helpolta...

Alussa henkilökunta testasi, mitä Naama tekisi, jos temputtaja tarjoaisi kasvonsa hänen eteensä. Ties vaikka hän olisi ollut luonnonlahjakkuus! Naama ei kuitenkaan ole perusluonteeltaan mikään pussailija (enemmänkin vihaaja), joten hän tarjosi vitonen ja tassu -tempuista tuttua käpälänkäyttöä. Henkilökunta sai korjailla silmälasiensa asentoa ja keksiä jonkin kiertotien tempun opettamiseen.

Tällä hetkellä pusu-tempun opettelu on siinä vaiheessa, että Naama osaa nuolaista temputtajan kättä. Käsi on tempussa vaakatasossa, minkä henkilökunta toivoi olevan tarpeeksi erilainen merkki vitonen ja tassu -temppuihin nähden. Naamalle ero ei ole niin suuri kuin luulisi ja hän koettaa yhä saada välillä palkkaa tassukosketuksella. Vähintään hän nostaa tassun ilmaan ja pitää sitä vähän koholla nuolaistessaan. Kasvojen tarjoamista pusukohteeksi uskaltaa taas kokeilla, kunhan kaikki tassunkäyttö jää pois.

Toinen opeteltava temppu on "seiso", josta tulee oma tekstinsä. 

Kassinen tutkii V

Kassinen investigoi munakoisoa.

Kenties toinen näkökulma avaisi paremmin munakoison mysteeriä? 

Karvanaamakin investigoi.

Yök.

Nämä tutkimukset ovat tapahtuneet jo ennen joulua, kuten ikkunalaudan kyntteliköstä ja suklaapukeista voi päätellä, mutta kuvat jäivät silloin julkaisematta.