Ensimmäinen harjoitelluista tempuista on "pusu", jonka henkilökunta bongasi koiratemppukirjasta. Ideaa olisi saada Naama nuolaisemaan temputtajaa poskesta tai nenästä eli antamaan pusu. Koirakirja sai tempun vaikuttamaan kovin helpolta...
Alussa henkilökunta testasi, mitä Naama tekisi, jos temputtaja tarjoaisi kasvonsa hänen eteensä. Ties vaikka hän olisi ollut luonnonlahjakkuus! Naama ei kuitenkaan ole perusluonteeltaan mikään pussailija (enemmänkin vihaaja), joten hän tarjosi vitonen ja tassu -tempuista tuttua käpälänkäyttöä. Henkilökunta sai korjailla silmälasiensa asentoa ja keksiä jonkin kiertotien tempun opettamiseen.
Tällä hetkellä pusu-tempun opettelu on siinä vaiheessa, että Naama osaa nuolaista temputtajan kättä. Käsi on tempussa vaakatasossa, minkä henkilökunta toivoi olevan tarpeeksi erilainen merkki vitonen ja tassu -temppuihin nähden. Naamalle ero ei ole niin suuri kuin luulisi ja hän koettaa yhä saada välillä palkkaa tassukosketuksella. Vähintään hän nostaa tassun ilmaan ja pitää sitä vähän koholla nuolaistessaan. Kasvojen tarjoamista pusukohteeksi uskaltaa taas kokeilla, kunhan kaikki tassunkäyttö jää pois.
Toinen opeteltava temppu on "seiso", josta tulee oma tekstinsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti