sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Kaksi kissaa ja kahdet ruoat

Kassinen syö aikuisen kissan ruokaa ja Seppo syö penturuokaa. Niin se menee. Alussa oli helppoa, kun kissat asuivat eri huoneissa. Seppo söi appeensa olohuoneessa, Kassinen omansa keittiössä, ja ovi välissä oli kiinni. Mutta kun kissat tutustuivat ja lopulta tottuivat toisiinsa, myös Sepon ruokailu päätettiin sujuvuuden vuoksi siirtää keittiöön. 

Tätä pidettiin epäsujuvana! Eipä paljon tulevasta tiedetty...

Kassinen syö aikuisen kissan ruokaa ja Seppo syö penturuokaa. Niin sen yhä pitäisi mennä. Mutta, yllätys, ei se olekaan niin helppoa. Tai ehkei se mikään yllätys ole. Molemmat söisivät tietenkin toistensa ruokaa ihan tuosta vain, mikäli saisivat itse päättää. Ja Seppo söisi oman ruokansa lisäksi myös Kassisen ruoan. Näin on tapahtunut ja järkyttävästä ylensyönnistä seurasi ripuli. Seppo ei oppinut mitään, tietenkään, ja tunkisi yhä Kassisen kupille. 

Kissojen toiveiden vastaisesti henkilökunta on kuitenkin päättänyt, että kumpikin kissa saa syödä tasan oman annoksensa. Alkoi kylmä sota.

Seppo on nopea syömään ja vetää ateriansa kolmessakymmenessä sekunnissa siinä missä Kassinen nautiskelee ainakin viisi minuuttia. Tässä ajassa Seppo ehtii yrittää hänen lautaselleen monen monta kertaa, joten henkilökunta järjesti Kassisen ruokatarjoilun ikkunalaudalle, jonne Seppo ei mitättömänä rääpäleenä yltänyt loikkaamaan. 

Hyvä järjestely. 

Seppo kasvoi aikaa myöten isommaksi ja lopulta aivoissakin alkoi ilmeisesti raksuttamaan. Hän nimittäin aikansa katseltuaan ja mittailtuaan viimein hyppäsi ikkunalaudalle ja Kassis-raukan ruoka olisi mennyt parempiin suihin, ellei henkilökunta olisi pelastanut sitä lieden päälle. Kassisen oli jonkin aikaa syötävä siis keittiön työtasolla, joka on hieman ikkunalautaa korkeammalla.

Mutta haa, Seppo tajusi pikapikaa, että ikkunalaudalta yltää loikkamaan työtasolle ja Kassisen ateriat eivät saa enää missään olla rauhassa Sepon kyltymättömältä nälältä. Henkilökunta joutuu siis valvomaan ruokailua koko ajan sivusta.

Ahmimisenestokuppi vähentää vahtimisaikaa pidentäessään Sepon ruokailuaikaa. Kuppilahjoituksesta kiitos Amen emännälle!

Märkäruoan syöminen kupista on kamalan sotkuista ja siksi se ei ole koko aikaa käytössä. Melkein kyllä pitäisi olla!

Sepon sotkiessa pidemmän kaavan mukaan Kassinen saa kallisarvoista rauhassasyöntiaikaa.

Vielä joitakin hippusia täällä.

Kuppia on kuitenkin mahdotonta nuolla yhtä hohtavan puhtaaksi kuin lautasta. Sepon täytyy lopulta nöyrtyä ja putsata varpaansa.

Voisin kyllä ottaa lisää jos jossain on!

Seuraavassa pätkässä Seppo on ihan oikeasti kuolemassa nälkään. Yleensä Kassinen ruokitaan ensimmäiseksi mutta tässä kunnia lankeaa Sepolle, koska videota tähdittävä henkilökunnan puolikas ei kestä hänen huutoaan.




12 kommenttia:

  1. Minä kuuntelin tässä että oikeasti annatte kuolla Sepon just nälkään? - Max

    Hyviä kikkoja olette yrittäneet, mutta Seppo on fiksu :D. Joillakin on koppiruokinta siitä syystä; oletteko lukeneet siitä vaihtoehdosta jostain blogista? - Emäntä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo hei, muistan törmänneeni jossain blogissa koppiruokintaan. :) Vaikutti ihan toimivalta, se ois varmaan meilläkin seuraava askel jos ei kohta ala meininki rauhoittumaan. Pitäisi vain päättää kumpi sulkea koppiin. :D

      Poista
  2. Kissa rukka, nälkä kuoleman porteilla toinen ! Ei enää edes suuntavaisto toimi, pyörii ihan nälästä heikkona ympäriinsä ;D

    Meillä aikoinaan Nisun tulessa Börje lihoi reilusti, kun pentunappula voitti omat ruuat...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mekin vähän odoteltiin että Kassinen yrittäisi Sepon eväille, mutta ei se olekaan hirveän kiinnostunut Sepon ruoista (...hyvä jos omansa saa syötyä). :D

      Poista
  3. Onneksi meillä molemmat syö samaa ruokaa. Voin niin kuvitella kuinka hankalaa on kun se kaverin ruoka olisi parempaa. Meillä Eemeli syö ruokaa aika nopeasti, mutta pienissä osissa kerrallaan. Anselmi taas vähän rauhallisemmin mutta lautanen kerralla tyhjäksi. Ehkä meilläkin tulee tuo syömisen tarkkailu vielä eteen, toistaiseksi molemmilla on pysynyt paino kurissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Naama ja Kassinenhan pysyivät aika hyvin omilla lautasillaan, varmaan just niinkuin Eemeli ja Anselmikin. Oli niin mukavan huoletonta. :) Mutta ehkä ensi kesänä siirrytään täälläkin jo samaan ruokaan, ja ehkä siihen mennessä Seppo olisi vähemmän innokas syömään kaiken vastaantulevan! Sitä odotellessa...

      Poista
  4. Hyvä että sille kupille on käyttöä. :D Se kun oli Amen muutoinkin huonolla syömisellä täysin turha.

    VastaaPoista
  5. Kahden kissan taloudessa ainut ongelma on ruokailu, ruokailu, ruokailu :D Vaikka olis kaks aikuistakin niin aina niillä on jotenkin erilainen ruokarytmi. Toinen napostelija ja toinen suursyömäri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lienee totta, taidetaan kärsiä tästä tilanteesta aika monta vuotta vielä! :D

      Poista
  6. Kyllä Seppo on niin sintti siimahäntä! Jestas mikä söpöläinen, hihii! <3

    VastaaPoista