maanantai 21. elokuuta 2017

Maahanmeno

Sepon kanssa harjoiteltiin lopputalvella ja alkukeväällä noutamista. Hän ei innostunut siitä ja noutotreenit ovatkin olleet määrittelemättömän pituisella tauolla, mutta tekemistä on silti riittänyt. Noutamisliikkeiden sijasta Seppo nimittäin tarjosi mielestään parempaa tekemistä, makaamista.

Maahanmenon, tai Sepon tapauksessa kyljelleen kellahtamisen, harjoitteluun onkin kulunut koko kesä. Temppua on työstetty hitaasti niin, että häntä ei houkuteltu eikä esimerkiksi autettu hellällä painamisella, vaan maahanmenon odoteltiin esiintyvän itsestään muiden temppujen, leikkimisen ja yleisen elämän lomassa. Maahanmenosta sai palkkaa, vaikka sitä tarjosikin jonkin toisen pyydetyn tempun sijasta (eli teki periaatteessa virheen) ja kehuja ja silityksiä, jos kylkimakuulle mentiin vaikkapa eteisessä henkilökunnan kotiintuloja tai -lähtöjä tuijottaessa.

Huhti-touko-kesäkuun satunnaisen sieppailun jälkeen Seppo keksi jutun juonen ja alkoi tarjota maahanmenoa yhä useammin. Heinäkuussa liikkeeseen yhdistettiin käsimerkki, lattian taputus, ja sanallinen pyyntö, ja temppu alkoi saada lopullista muotoaan.

Seuraavalla videolla (n. 50 s) Seppo esittelee maahanmenotaitojaan. Henkilökunta on niin ylpeä hänestä! 



Maahanmenotemppua jatkojalostetaan parhaillaan: tavoitteena on saada Seppo lopulta joko käymään selälleen tai kierähtämään ympäri! 

Kylkimakuulta selälleen ja siitä kierimiseen ei ole kovinkaan pitkä matka, joten ehkä sellaisen tempun opetteluun kuluu hieman vähemmän aikaa kuin tähän perusmakuuseen. Seppo myös hakee usein huomiota kellimällä selällään lattialla ja näyttämällä vastustamattoman suloiselta, mistä häntä yritetään kehua kovasti, sillä onhan se parempi vaihtoehto kuin huomion hakeminen huonekasveja härkkimällä. Tämä auttanee myös jatkotempun opettelussa.

19 kommenttia:

  1. Hienosti!! Meillä Pepsi menee noin, muttei mielellään. Selälleen menoa tai pyörähdystä on turha edes toivoa; erittäin harvinaista edes omatahtoisesti :D - emäntä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se jännä, miten jotkut viettää puolet päivästä selällään ja jotkut ei sitä ollenkaan harrasta. Kassisellekaan se ei oo luonnollinen asento. :D

      Poista
  2. Hienosti Seppo menee kyljelleen! Meilläkin harjoitellaan maahanmenoa, mutta Leonardin kärsivällisyys ei oikein vielä riitä tähän temppuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maahanmeno on varmaan yksi vaikeimmista tempuista! Aika useinhan kissat jää vain kököttämään, jos niitä houkuttelee vaikka herkulla, niin siksi meilläkin tehtiin tällä tavalla pidemmän kaavan mukaan ja odoteltiin käytöksen vaan ilmestyvän. :D

      Poista
  3. Hienosti! Näkee taas, että älynlahjoilla on siunattu :) Selällään makaaminen olisikin ihanan suloinen temppu :) Jos siis pystyisi pitämään omat näppinsä erossa tyrkyllä olevasta pehmeästä mahasta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Selällään makaaminen olisi niin suloista! Ja Seppo kyllä pienen määrän mahansilitystä sallii, niin ehkä sormet eivät olisi aina vaakalaudalla. :D

      Tätäkin kirjoittaessa Seppo tuli keittiöön itkeskelemään tylsyyttä ja kääntyi selälleen, että josko joku huomaisi. :D

      Poista
    2. Oi ihanan tyylin Seppo on ottanut. Meillä saisi heti huomiota :) Tyrkyllä olevaa kissan mahaa ei voi vastustaa :D

      Poista
  4. Hieno Seppo! Tämä temppu meidänkin pitäisi vihdoin opetella :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä teillä sujuu opettelu nopeammin kuin meillä. :D

      Poista
  5. Sepe, sä oot NERO! Meillä Ilona pyörii väkkäränä lattialla, mut arvaa meniskö jos joku pyytäisi. Ei menis. Mut sä tajuut, että vähän kun tottelee, niin saa namia. Meil se menee niin päin, että kun ihminen on tarpeeksi kiltti ja kiva, niin sit se saa helliä meitä ja ehkä kehrätään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä onkin parempi järjestely, täällä vaan ihmiset panttaa herkkuja ja pitää aina tehä jotain ennen ku niitä saa. Tai melkein aina pitää tehä. Ja syliinkin saatetaan napata vaikka ei oltaiskaan hellintätuulella vaan esim. tappamassa huonekasvia, se se vasta typerää onkin! - Seppo

      Poista
  6. Vau! Hyvin sä vedät, Seppo! :) Mut eiks toi oo kauheen raskasta aina nousta jaloilleen ja taas pötkähtää maahan? -Alfred-laiskimus

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On raskasta! Ei sitä oikein jaksais noustakaan, tai ei ainakaan alussa jaksanu. Sit sain useemman raksun silleen, että palkka oli aina nenän eessä ja pari muuta raksua kauempana, niin piti nousta syömään ne... -Seppo

      Poista
  7. Hienoa Seppo! Olet kerrassaan jalo kissayksilö, kun jaksat järjestää aktiviteetteja henkilökunnalle. Ja kärsivällinen, kun jaksoit koko kesän tuota naisihmistä opettaa - hidasta puuhaahan se on, mutta vihdoin oppi antamaan raksun, kun kyljellesi rojahdit.
    Antaiskohan se kaksi raksua, jos vielä roikottaisit kieltä ulos tyyliin "anna ruokaa, minua ihan heikottaa..."?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Antais varmasti kaksi raksua, tai vielä useemmankin! Mutta kielen roikottamisesta saattais lopulta joutua eläinlääkärille vikatarkistukseen jos liian pitkään jatkaa. Ei uskalla silleen tehdä. :/ - Seppo

      Poista
  8. Vastaukset
    1. Osaa hienosti ja tietää osaavansa hienosti, eli tarjoaa sitä yhä vähän väliä, vaikka harjoiteltaisiin jo uusia asioita. :D

      Poista