Joulukuvia IV

Viimeinen satsi joulukuvia sisältää taas yhteiskuvavirityksiä, jotka ovat ehkä niitä onnistuneimpia. Kukapa olisi uskonut. Kannattaa näköjään venyttää kuvauksia, kun tulos vain paranee! 

Tässä vaiheessa kuvaamisen kohteena oleminen kiinnostaa enemmän kuin ketään on ikinä kiinnostanut mikään kiinnostamisen koko historiassa.

Aloitellaan kuvasarjalla kulissien takaa, aiheesta "kuinka saada kaksi kissaa katsomaan kameraan yhtä aikaa." Nappaa tästä itse keksityt ja ilmeisen toimimattomat suorastaan ammattilaismaiset vinkit talteen ensi vuotta varten!

Ensimmäisessä vaiheessa yritetään saada molempien naamat suunnilleen vierekkäin esittelemällä jotain herkkumurenaa niin kauan, että kumpikin varmasti huomaa sen.

Sitten nostetaan herkku nopeasti suoraan ylöspäin. Kättä ei saa vetää vaakatasossa kohti kuvaajaa, sillä silloin ainakin toinen lähtee perässä ja vierekkäisyys on menetetty.

Tässä kuvassa porukka on juuri tajunnut, että tuonne ylös se herkku meni. Teoriassa seuraavassa kuvassa molempien naamat on käännetty yläviistoon ja ilmeet ovat kauniit, avoimet, odottavat ja innokkaat.

Seppo toimi juuri kuten haluttiin! Kassinen taas ei toiminut...

Uudet yritykset samalla tekniikalla tuottavat vaihtelevia lopputuloksia.

Tässä Seppo kuitenkin lähtee liikkeelle herkun perään.

Hän jättää Kassis-rukan varjoonsa.

Seppo nyt jotain rajaa.

Ja kuvausyritys numero 195...

No hei, näistähän taitaa tulla aika kivoja kuvia!

Tai sitten ei. Kassinen näyttää jonkinsortin sammakolta: leveä pää ja typäkkä kroppa, olematon leuka ja suuret hohtavat silmät.

Tässä Kassinen näyttää harvinaisen aivottomalta mopsilta. 

Oikein hyvä Seppo! Mutta ehkä on parempi lopettaa jos Kassinen ei kerran tämän kummoisempiin poseerauksiin kykene. 

Loppupalkkiota tarjoillessa Kassinen kyllä pönötti vielä onnistuneesti, mutta valitettavasti Sepon takapuoli peittää hänen hienon esityksensä.