Sepon iso hampaanpoisto-operaatio

Seppo kävi eilen poistattamassa monta isoa hammasta. Hän meni lääkäriin kymmeneksi ja hänet sai noutaa puoli neljän aikaan, ja laskussa varsinaisen poiston kestoksi oli merkitty kaksi ja puoli tuntia. Pitkä ja hankala homma on ollut!

Potilas ennen lähtöä.

Potilas kotona. Häntä yritettiin pitää kylpyhuoneessa mutta hän vain hinkkasi epätoivoisesti naamaansa oveen, joten hänet oli pakko päästää ulos aika pian.

Hän oli kyllä todella sekavan oloinen kotiintullessaan: automatkalla hän pyöri kopassa ympyrää ja sisällä maiskutteli, unohti suunsa auki ja kielen roikkumaan. Kolmen kulmahampaan häviäminen varmaan tuntuu oudoimmalta ikinä.

Aiemmilla kerroilla Seppo on oikeastaan heti kotiutuessaan ollut hyväntuulinen, huriseva, silityksiä pyytävä ja iloinen. Nyt hän oli enemmän omissa maailmoissaan.

Kyllä hän henkilökuntaa katseli, mutta enimmäkseen hän käveli yksin ympäriinsä, istui katselemaan ei-mitään, haroi tassulla ilmaa edessään, kurahteli ja korahteli tyhjille huoneille ja juoksi moneen kertaan eteiseen ikäänkuin joku olisi sieltä ollut tulossa.

Siinä hän odottaa eteisessä kuvitteellisia vieraitaan. Niinhän hän toki odotti edelliskerrallakin.

Seppo sai ruokaa ensimmäisen kerran illalla yhdeksän jälkeen. Tuttujen kotiutusohjeiden mukaan hän sai "sileää, pehmeää puuroa" eli hänelle surautettiin sauvasekoittimella Miamor-velliä. Se maistui oikein hyvin. Kipulääkkeeksi hän saa Metacamia 5-8 vuorokauden ajan ja lisäksi hän sai gabapentiini-tabletteja, joita voi tarvittaessa antaa lisäksi. 

Suun tikkejä pitäisi huuhdella jokaisen syöntikerran jälkeen, mikä on Sepolla sula mahdottomuus. Henkilökunta osti silti myös suuhuuhteen, siltä varalta, että se nyt vaikka joskus edes onnistuisi, kun osa tikeistä sentään on ihan leuan edessä.

Vasta aika myöhään illalla ja yöllä Seppo tuntui oikeasti noteeraavan henkilökunnan läsnäolon, otti vastaan silityksiä, kehräsi ja pyörähteli lattialla.

Iltamyöhään potilas aloitteli myös vesikupissa loiskuttelun ja tässä kuvassa hän on juuri huomannut kattolampun. Siis oho vau!

Tätä kirjoittaessa henkilökunta on aika varma, että Seppo ei taaskaan ole nukkunut koko yönä. Hän on kuitenkin hieman hidastunut ja jopa makoilee sen sijaan, että partioisi vain. Silmät ovat edelleen kuin lautaset ja kävely on outoa. Toinen takajalta tuntuu jopa vähän laahaavan toisen perässä, mutta juoksu on symmetrisen näköistä. Toivottavasti hän normalisoituu tästä pian.

Ja ainiin! Sepon hammaskeikan kustannus oli 847,77 euroa.