Nirso nirsompi nirsoin Seppo

Henkilökunta tilasi taas ruokia Zooplussalta. Sepon suosima Mac's Cat kana-kalkkuna-ankka oli tilapäisesti loppunut, ja sen sijaan hänelle valittiin maku nauta-kanansydän. Eihän se nyt voi olla niin kovin erilaista!

Sepon mielestä uusi ruoka on tietenkin uskomattoman ällöttävää.

Seppuli Nirsolainen piileskelee maton alla ja toivoo, ettei ruoka löydä häntä.

Henkilökuntaa ärsytti moinen typerä nirso-olio. Seppo saisi luvan syödä ruokaansa. Tästä voitaisiin vaikka taistella.

No jaa.

Nauta-kanansydäntä on nyt tarjoiltu yksi 400 g purkillinen. Tarjoilu kesti kaksi päivää, jona aikana Sepon sisään päätyi ruoasta ehkä kymmenesosa. Kassinen söi tyytyväisenä Seponkin annokset ja nautti yltäkylläisyyden ajasta. 

Henkilökunta ruokki Seppoa pääasiassa käsin, sillä se usein rohkaisee kissaa syömään. Hänelle tarjottiin ensin yksitellen kaksi-kolme herkullista raksua (ns. amuse bouche), jotka hän hotkaisi menemään. Sitten annettiin raksu, jonka seurana oli pieni nokare uutta ruokaa. Joskus oveluus toimi ja hän söi nokareen ja ehkä toisenkin, mutta useimmiten suuhun valikoitui vain raksu. Tällöin tarjoilu lopetettiin nopeasti ja uusintaa kokeiltiin joko parin tunnin päästä tai seuraavan ruoka-ajan koittaessa. 

Toisen päivän iltana nälkä voitti ja Seppo söi ison annoksen. Henkilökunta koki voittaneensa jotain.

Sitten purkki loppuikin ja kissoille avattiin tetra Bozitan kanaa, jota Seppo rakastaa. Hän nuoli lautasensa putipuhtaaksi. 

Katsotaan, mitä seuraavan ällöruokapurkin aukaisu tuo tullessaan. 

Katso Kassista

Muistatteko sen tapauksen, kun espanjalainen eläkeläisrouva harmitteli kotikirkkonsa kosteudesta kärsinyttä Kristus-maalausta ja entisöi sen? Ecce Homo eli Katso ihmistä -fresko nousi kerralla keskinkertaisesta alkuperäiskuvasta maailmankuuluksi teokseksi.

Joulusta kärsivä Kassis-kuva kaipaisi myös pientä parantelua.

Henkilökunta omaa onneksi taiteellisia lahjoja vaikka muille jakaa.

Täydellinen! Mikä iloa uhkuva eläin!

Huomenna on muuten merkkipäivä: blogi täyttää kaksi vuotta. Juhlikaamme.

Joulukuu 2018, harjoitus III

Joulukuvaharjoituksia jatkettiin hiljalleen. Yhtenä päivänä keittiön lattialle toimitettiin kori.

Toisena päivänä kori muutti pöydälle. Ei yhtään epäilyttävää!

Kassinenkin kelpuutti sen torkkupaikaksi, vaikka näyttikin nyrpeää naamaa.

Kolmantena päivänä ilmestyivät joulurekvisiitat. Tai oikeastaan punaisessa viltissä on seeproja, mutta henkilökunta ei omista mitään muuta, mikä edes vivahtaisi jouluun.

Suurin osa koristuksista on lainassa herra Pablon henkilökunnalta.

Rekvisiitta pidettiin kuitenkin näissä harjoituksissa vielä minimissä: pannat ja härpäkkeet sekä vähän jouluista kangasta. Ehkä seuraavalla kerralla voisi kokeilla joulupalloja.

Kassinen pärjäsi paljon paremmin tällaisen kellon kanssa, mutta yhteiskuvat osoittautuivat haastaviksi. 

Hyvin haastaviksi.

Tässä taitaa olla koko satsin onnistunein kuva! 

Kameraan voi katsoa vain yksi kissa kerrallaan. Huoh.

Sepon menetettyä mielenkiintonsa ja henkilökunnan jo raivatessa rekvisiittaa pois jäi Kassinen vielä paikalle.

Hän piristi kuvausepäonnistumisista masentunutta henkilökuntaa näyttämällä ei-kärsivältä edes hetken.

Ehkä hän vielä oppii loistamaan kameran edessä.

Tai sitten ei. Tässä vaiheessa hän taisi tajuta, että "eih, täällähän kuvataan yhä."

Kassinen huijattiin poseeraamaan!

Äkkiä katse pois kamerasta ja masennus päälle.

Muistilista seuraavaan harjoitukseen:

- Kassisen pannassa on liikaa kasvunvaraa. Leikkaa lyhyemmäksi.

- Pese taustaviltti. Jos siitä vaikka tulisi oikeasti valkoinen.

- Siirrä pöytä niin, että se on taustan keskellä. Nyt taustan oikea laita tulee vastaan liian nopeasti.

- Harkitse taustaviltin jättämistä kokonaan pois. Olisiko pelkkä seinä hyvä, vai onko viltin kanssa kuitenkin parempi?

- Suuntaa kattolamppu osoittamaan kuvauspaikkaa kohti, tai kokeile jotain muuta lisävaloa.

Kuvausvinkkejä halutaan epätoivoisina otetaan vastaan.  

Myöhäiset Halloween-kauhistukset

Seppo naamioituu käsnäjalkaiseksi, hirvittäväksi pedoksi. Hänellä on lyhyet koukkukyntiset jalat, hieno karvoitus ja hän voi käydä monia kertoja itseään suuremman saaliin kimppuun. 

Toinen kevyen jännityksen aihe: tuleeko Kassisen ja Sepon blogista leivontablogi?

Ei, ei tule. Henkilökunta vain sattuu pitämään lonkerohirviöistä ja Seposta ei sellaiseksi ole. Hänellä on vain yksi lonkero ja sekin on kiinni hänen takapuolessaan.

Seuraavassa lyhyessä videossa (n. 15 s) monsteri-Seppo yrittää saada herkun. Henkiökunnan onneksi hän ei hyökkää kimppuun vaan yrittää ilmeisesti hypnotisointia.

Heikko valo

Kassinen auringonlaskun aikaan.

Kaunis valo.

Kauniita lintuja tuolla kaukana ulkona!

Talon ympärillä on paljon pihlajia, jotka suorastaan notkuvat marjoista. Paikalla hengaa siis paljon marjalintuja, ja niin kissoille kuin henkilökunnallekin riittää tarkkailtavaa.

Seppo ja tilhet. Tilhien lisäksi on bongailtu rastaita ja taviokuurnia.

Joulukuu 2018, harjoitus II

Siinä missä Sepon ensimmäiset joulukuvaharjoitukset onnistuivat suorastaan loistavasti, ilmentävät Kassisen kuvat lähinnä kärsimyksen eri asteita.

Herkkutarjoilu pelastaa tilannetta hieman, mutta hän ei pidä pannasta eikä varsinkaan sen koristeesta.

Totuuden nimessä on sanottava, että ehkä hänelle valikoitui hieman liian suuri ja painava jouluhärpäke.

Pitänee kokeilla seuraavaksi jotain pienempää.

Tai antaa hänelle vapautus kaikenlaisesta puettavasta rekvisiitasta.

Paraskin hänen kuvistaan nimittäin omaa hienoisen kärsimysvivahteen.

Tilannetta ei auta yhtään se, että eräs lude-Seppo tunkee linssiin.

Miksi ei kuvata Seppoa?

Miksi ei Seppo saa herkkua?!? Sepolle herkku nyt!

Joulutunnelma kohdillaan joo.

Joulukuu 2018, harjoitus I

Kassinen ja Seppo osallistuvat blogikissakalenteriin 2018. Heidät arvottiin tähdittämään joulukuuta.

Harjoittelut onnistuneiden kuvien saamiseksi täytyi aloittaa heti, sillä henkilökunnasta tuntuu, että se ei tule olemaan helppoa.

Resepti joulukuvaan voisi olla "jotain punaista, jotain vihreää, jotain kultaista ja joku kissa. Mielellään kaksi kissaa. Mielellään ei-kärsivän näköisiä."

Ei-kärsivyyden aikaansaamiseksi joulurekvisiittaan pukeutumista harjoiteltiin tietenkin jo ennen kuvauksia. 

Ensimmäisessä harjoituksessa Sepolla oli kaulassaan pelkkä panta, jonka hän sieti oikein hyvin. Toisessa harjoituksessa hänellä oli panta ja jouluhärpäke, joka myös kulki matkassa mukavasti ensipureskelujen jälkeen.

Kuvaustilanteessa panta ja härpäke eivät haitanneet häntä lainkaan. Alustalla pysymistä kyllä pitäisi harjoitella, mutta ehkä hän pysyy paremmin sitten oikealla joululiinalla. Kuka nyt käsipyyhkeellä haluaisi kököttää? 

Taustaa täytyy vielä miettiä. Ehkä jonkinlainen lakana olisi hyvä? Tai verho?   

Kyllä Seposta vielä kaunis joulukuva tulee, hän on suorastaa syntynyt poseeraamaan!
(Kassinen on sitten ihan toinen tarina...)