Villapaita

Sepolle neulottiin villapaita, että häntä voisi mahdollisesti käyttää ulkona näin säiden viiletessäkin.

Henkilökunta ei halua hänen paleltuvan ja vilustuvan.

Villapaitaan haettiin inspiraatiota ja ohjetta Maxin paidasta, täältä Kissakkaan sivuilta ja lisäksi tästä kissapaidasta.  

Ylläolevilla ohjeilla paita oli melko helppo tehdä ja siihen sai upotettua kahta erilaista violettia jämälankaa. Harmaa lanka tuli herra Pablon henkilökunnalta, kiitos vain.

Villapaita sopii Sepolle hyvin ja hän suostuu sitä pitämään. Hänestä tulee varmasti koko naapuruston naurunaihe kateuden kohde.

Paitaa tietenkin sovitettiin pariin otteeseen neulomisen aikana.

Toisessa sovitusvaiheessa tuli huomattua, että valjaiden kiinnityskohdalle ei tullut tehtyä aukkoa. Kahta silmukkaa piti sitten purkaa vaikka kuinka monta riviä, ja ottaa ne kiinni ja lisätä silmukoita ja neuloa takaisin ylös. Nyt valjaille on aukko, vaikkei se kovin nätti olekaan (no jaa, kyseessä on villapaita kissalle, ei tarvise olla maailman kauneinta ja virheettömintä jälkeä).

Takareuna nousee vähän Sepon liikkuessa, mutta eipä se haittaa. Tärkeintä on, että hän ylipäätänsä pystyy kävelemään, juoksemaan ja hyppimään paidan kanssa.

Kassinen oli muuten todella järkyttynyt Sepon paidasta. Hän seurasi Seppoa koko ajan ympäri asuntoa, kun paita oli päällä.

Villapaita tositoimissa kylmällä parvekkeella.

Kassinen tutkii XVII

Kassinen investigoi suolatikkuja.

Seppo investigoi kuvaajaa.

"Ääliö", sanoo Kassinen.

Kuin kaksi marjaa

Mallomonas crassisquama, eräs kasviplanktonlaji. Yksi siima ja useita pitkiä sukasia.

Seppo, kissa.

Paramecium caudatum, tohvelieläin. Pitkulainen, tohvelinmuotoinen, ripsikarvapeitteinen.

Kassinen, kissa.

Naapurisovun ylläpitoa

Tämä on Seppo.

Hän huomasi, että aamuöisin, jos on tylsää, voi pureskella olohuoneen patterin metallisia vesijohtoja. Vesijohdot kulkevat seinällä ikkunalaudan vieressä, olohuoneen kauimmaisessa nurkassa. Niiden pureskelusta kuuluu hieno ääni ja se on hauskaa ajanvietettä. Ennemmin tai myöhemmin tulee ihminen kieltämään eli huomio on taattu.

Pureskelua ehti jatkua joidenkin päivien ajan, satunnaisesti, kunnes henkilökunta tajusi, että ääni varmasti kantautuu patteria pitkin muihin asuntoihin. Yläkertaan on kyllä muuttanut melko äänekäs lapsiperhe, jonka äänet välillä jännittävät Seppoa, mutta ei Sepon silti tarvitse kiusata heitä takaisin.

Hätäensiavuksi naapurisovun tähden putkiin siveltiin pureskelua estävää ainetta.

Oivallinen tuote, henkilökunta suosittelee! Sopii sekä asioihin, joita ihmiset haluavat syödä (esimerkiksi tofu) että asioihin, joita kissan ei haluta syövän (esimerkiksi metalliset putket seinällä).

Seppo ei suosittele, mutta hänen mielipidettään ei tässä asiassa kysytäkään.

Kaikki on aivan tavallista

Kassinen katselee alas puusta. Ihan normaalia.

Kassinen tarkkailee kirjahyllyn päältä. Ei mitään tavallisuudesta poikkeavaa.

Seppo kyyläilee pahvilaatikon takaa. Normimeininki.

Koira ratkoo aktivointipeliä. Ei ehkä ihan jokapäiväistä arkea...

...mutta voisi olla!

Tässä kuvassa on jokin perspektiivivirhe ja Seppo näyttää valtavalta, mikä onkin ainoa kummallinen asia tässä kuvassa. Kaikki muu on ihan tavallista ja normaalia ja seesteistä.

Niin, tämä postaus on henkilökunnan allekirjoittaneen puoliskon yritys vakuuttaa henkilökunnan toiselle puoliskolle, että ihan hyvin täällä menisi omakin 30 kg ruskeatäpläkoira.

Seppo tuijottaa -teossarja

Herra Pablo kävi ystävällisesti lenkittämässä Kassisen ja Sepon henkilökuntaa. Lenkin jälkeen vetäydyttiin päivätorkuille. Tai ainakin yritettiin.

Seppo tuijottaa herra Pabloa makuuhuoneen ovisuusta.

Seppo tuijottaa herra Pabloa sängyn vierestä.

Herra Pabloa alkoi ahdistaa moinen tapittaminen ja hän halusi vaihtaa paikkaa. Mentiin olohuoneen sohvalle kokeilemaan torkkuja.

Seppo tuijottaa herra Pabloa sohvan vierestä.

Seppo tuijottaa herra Pabloa hyllyn päältä.

Onneksi Seppo vain tuijotti eikä lyönyt tai yrittänyt yllätyshyökkäyksellä kimppuun, kuten joskus ennen. Ehkä hän on muuttunut kiltimmäksi?

Kassinen ei yleensä välitä herra Pablosta niin paljoa, että jaksaisi seurata tätä paikasta toiseen. Hän elää omaa elämäänsä, joskus samassa ja joskus eri huoneessa, mitä nyt kassisasiat milloinkin vaativat. Tällä kertaa hän kuitenkin yllätti tulemalla itse makuuhuoneeseen.

Kassinen tuli, oksensi ja lähti pois. Toivottavasti hän vain halusi eroon syömistään huonekasvinpalasista eikä tullut varta vasten kertomaan mielipidettään herra Pablosta.

Herra Pablo tuijottaa Kassista sängyltä.

Onneksi herra Pablo osasi pysyä hyvin sängyllä ("paikka paikka hyvä ei tule paikka hienosti paikka vautsi paikka") eikä yrittänyt tulla auttamaan siivoamisessa. Kätevä taito tuollainen paikallaanolo. Miksei kukaan ole opettanut sitä Kassiselle ja Sepolle?

Paluu puuhun

Kassinen on muuttanut takaisin tähän puuhun.

Parvekkeella ei voi kylmyyden vuoksi enää nukkua, joten hän päätyi tähän puuhun, jossa hän nukkui usein viime talvenakin. Mukavaa, että puu on käytössä edes puolet vuodesta.