Kierähdys

Sepon kanssa opeteltiin loppukesällä maahanmenoa ja siitä lähdettiin jalostamaan kierimistä. Seppo oppi tempun aika hitaasti mutta kärsivällisellä naksuttelulla hän esitteli kerta kerralta enemmän mahaansa. Lopulta hän alkoi joskus kierimään ympäri.

Hän ei vieläkään aina esitä temppua pyydettäessä, vaan saattaa jättää sen puolitiehen ja yrittää saada palkkaa pelkästään kellottamalla selällään. Seuraavalle videolle (n. 20 s) saatiin kuitenkin tallennettua yksi kokonainen kierähdys.

Hiirulainen

Allekirjoittanut kokeili neulomista. Edellisestä kerrasta taitaa olla yli kymmenen vuotta ja jälki on sen mukaista (joskin jälki oli silloinkin kamalaa, jos totta puhutaan).

Seppoa ei hiirulaisen hirvittävyys haittaa. Tässä hän yrittää saada sitä esittämällä selälleenkierähdystempun.

Tässä hän yrittää saada sitä voimalla.

Seppo tahtoo.

Tahtoo!

Jessss Seppo sai.

Hiiren saatuaan hän totesi sen kuitenkin erittäin tylsäksi (videon kesto n. 20 s). Olisi pitänyt olla itsestään liikkuva, tai vinkuva, tai haiseva, tai jotain.

Ei tule joulupukkia

Kassisen ja Sepon kanssa on sovittu, että raapimapuita saa raapia, mattoja saa raapia ja jopa huonekaluja saa raapia, kunhan olohuoneen tapettiin ei kosketa. Järjestely on toiminut täydellisesti ja tapettiin ei ole kohdistunut sen suurempaa mielenkiintoa. 

Korjaus: järjestely toimi täydellisesti ensimmäiset kolme ja puoli kuukautta.

Kassi Tuhmanen.

Olohuoneen tapettia eivät ole ammattilaiset tainneet olla laittamassa: katonrajassa on pari kohtaa, joissa tapetti on yläreunastaan vähän irti. Repsottaa sellaisen sentin verran. Yksi näistä repsotuskohdista oli kirjahyllyjen kohdalla niin, että kissan tarvitsisi vain vähän kurkottaa tassulla ja siihen yltäisi. Kukaan ei kuitenkaan kurkottanut ja henkilökunta arveli, että ei se tässä vaiheessa ketään varmaan kiinnostakaan. Tuhot olisi varmaan tehty heti muuton jälkeen, jos niitä tehtäisiin.

Joo ei. 

Eräänä iltana marraskuun lopppupuolella kuului olohuoneesta "riiips." Kassinen oli lopultakin tajunnut ihmetellä repsottavaa kohtaa ja vähän kokeillut, saisiko sitä repsottamaan lisää. Ja kyllähän sitä sai.

Henkilökunta puuhasi sitten tunnin-pari pienimuotoisen korjausliisteröinnin ja kirjahyllyjen uudelleensijoittelun parissa.

Onneksi Kassinen ehti saada lisärepsotusta aikaan vain nelisen senttiä, mikä oli helposti korjattu: uusintaliisteröity kohta on keskellä kuvaa eikä näy, ellei tiedä tarkasti, mihin katsoa. Korjatusta kohdasta hieman vasemmalle näkyy kahden tapetin välinen sauma, joka pistää enemmän silmään.

Tässä kuvassa korjattu kohta on siinä, missä katonraja kohtaa kuvan yläreunan. Ja ei näy! (Eihän?)

Korjatun kohdan varjelemiseksi kirjahyllyjä siirrettiin yhden hyllyn verran oikealle ja matala lipasto muutti rivin ensimmäiseksi. Uusi järjestely on vähän omituisen näköinen mutta kelpaa ainakin toistaiseksi. 

Yksi vaihtoehto olisi tietenkin ollut estää kissoilta pääsy hyllyjen päälle siirtämällä kiipeilypuu ja lipasto pois niiden vierestä, mutta siihen ei nyt yhden repimisen perusteella haluttu mennä. Ja Kassista ei sekään kyllä pidättelisi: hän yltää hyppäämään hyllyn päälle lattialta (Seppo ei). 

Iltavillireitti muutti siis muotoaan tällaiseksi: lipasto-hylly-hylly-hylly-puu-arkku ja tunnelin kautta jatkoon.

Korjaus ja siirtelyt tuntuvat auttaneen ja Kassinen ei ole edes katsonut tapettia tuon yhden illan jälkeen. Henkilökunta alkaa taas tuudittautua turvallisuuden tunteeseen...

Kassi Tuhmanen ei ole saamassa yhtään joululahjaa.

Kantapäät

Sepon kantapääkulumat ovat nyt paljon näkyvämmät kuin ne olivat toukokuussa.

Vaaleanpunainen iho paistaa selvästi. Eräs vieras on jo kysynyt, että tekeekö Seppo tämän itse, pureskeleeko karvaansa.

Mutta ei, ei hän pureskele, ei kalva eikä nuole. Hän vain istuu ja laiha karva kuluu pois. Pitäisiköhän hänelle neuloa jonkinlaiset villasukat suojavarusteeksi? 

Nyt loppuu Sepon sorkkiminen!

Seppo poistuu.

Kassisenkin tiuhakarvaisissa kantapäissä on kulumaa, mutta efekti ei ole läheskään yhtä dramaattinen kuin Sepolla.

Karva on vain litistynyt ja ehkä hieman lyhentynyt.

Ei aihetta huoleen, ei tarvetta sukille.

Ongella

Onnistuneeseen onkimiseen tarvitaan onki, syötti ja kalat. Syöttinä toimii vessapaperirulla, jossa on sisällä raksuja.

Tässä ongitaan Kassiskalaa.

Syötti voi liikkua sekä houkuttavasti että ärsyttävästi.

Molemmilla tavoilla voidaan edetä: nyt nykii jo.

Kassiskala tarttuu syöttiin! Päivälliseksi tarjoillaan siis Kassiskalakeittoa.

Seppokalat eivät kelpaa syötäväksi.

Nuoliainen

Heinäkuun 10 faktaa -haasteessa kerrottiin Kassisen joskus nuoleskelevan ympäristöään, kun hän odottaa ruokaa. Hän tekee sitä yhä ja se tuntuu vain lisääntyneen, sillä se on henkilökunnasta niin ärsyttävää, että nuolemalla saa ruokaa nopeammin kuin vain puskemalla tai tuijottamalla.

Yletön nuoleminenhan saattaa johtua närästyksestäkin, mutta Kassisen tapauksessa se ei tunnu todennäköiseltä. Korkeintaan se on jonkinlainen virhetoiminto ruokaa odotellessa. 

Eräänä aamuna Kassinen tuli taas keittiöön vaatimaa ruokaa. Yleensä kissojen aamiaisaika on viiden maissa, mutta nyt hän tuli heti neljän jälkeen. Tuijotti hetken allekirjoittanutta aamukahvilla ja meni sitten nuolemaan hellaa.

Jumalauta, ajatteli allekirjoittanut. Jos täällä kerran asuu tuollainen nuoliainen niin... 

Kaapissa oli tällaista ruokaa. Nuoliainen pitää siitä. Rasia on matala ja siihen ei tule teräviä reunoja avattaessa.

Nuoliainen saa nyt ihan luvan kanssa nuolla.

Nuoliainen teki kovasti töitä ja sai lopulta ravintopartikkeleita irtoamaan. Ruokailuun kului pitkä aika. Hyvä.

Nuoliainen tulee aina silloin tällöin saamaan ruokansa näin. Jos vaikka ympäristön nuoleskelu vähenisi. Ja vaikkei vähenisikään niin onpahan edes vähän aktivoivaa tämä ruokailu.

Lude

Seposta saa usein paljon parempia kuvia kuin Kassisesta.

Hän tuntuu suorastaan pitävän huomion keskipisteenä olemisesta ja keskeyttää vaikka päivätorkut voidakseen tuijotella kohti kameraa.

Hän on niin omituisen muhkurainen kuvauksellinen!

Kun häntä alkaa väsyttää, henkilökunta kääntyy Kassisen puoleen lisäkuvien toivossa.

Kassinen kehottaisi kuvaajaa suksimaan kuuseen.