Parvekeremonttipäivitys

Olohuoneessa on taas valoa! 

Ikkunaa kesän peittänyt vaneri on otettu pois ja maisema ulottuu jo noin kahden metrin päähän. Maisemassa liikkuu myös remontti-ihmisiä, joita voi päivien ratoksi tarkkailla.

Ulos ei kuitenkaan taida päästä vielä pitkään aikaan.

Aimitenniin?

Kiipeilypuun paikalle siirretty keittiön kissahuonekalu on muuten saanut hyvän vastaanoton.

Siitä pääsee rallittelemaan kirjahyllyjen päälle ja se kelpaa yhä myös nukkumispaikaksi.

Tai siis kelpaa Kassiselle. Seppo hengaa nykyään  useimmiten puussa keittiössä, sillä hän haluaa aina olla samassa huoneessa henkilökunnan kanssa.

Uusia ulottuvuuksia

Seppo keksi, että kiipeilypuusta yltää salaattia sisältävään tee-se-itse-amppeliin. Huoh.

Amppeli on turvassa vain silloin, kun Kassinen makoilee tasolla.

Onneksi edes hän pitää Seppoa kurissa ja nuhteessa, kun henkilökunta antaa hänen vain mellastaa.

Juuri niin. Mellastaa! Mel-las-taa!

Mallintöitä

Kassinen panee parastaan (eräässä syntymäpäivätoivotuskuvassa): kiva asento, nätti ilme ja iso rusetti.

Seppo käsitys täydellisestä poseerauksesta on riskaabelimpi - hän haluaa edelleenkin tulla piirretyksi kuin "ne ranskalaiset tyttösi."

Väärin hengitetty

Kiipeilypuussa on se vika, että Kassinen ja Seppo eivät oikein mahdu siihen nätisti vierekkäin. Ei mahdollisuutta samanlaisiin toverikuviin kuin kissojen huonekalun kanssa. 

Kassinen tuntuu jäävän usein taka-alalle Sepon patsastellessa parrasvaloissa kaikenlaisten naurettavien ongelmiensa kanssa. Tässä kuitenkin yksi sarja aiemmin julkaisemattomia kuvia, jonka pääosassa on Kassinen ja hänen satunnaisesti esiintyvä Seppolähtöinen asenneongelmansa.

Kassinen torkkui ja Seppo tuli läheisyyttä hakemaan.

Kassista ärsyttää.

Hänen tehtävänsä maailmassa ei ole Seppojen paapominen se on henkilökunnan tehtävä.

Seppo vaihtaa asentoa, tai hengittää liian kuuluvasti, tai ajattelee jotain typerää, ja Kassisen ärsytys ylittää toimintakynnyksen ja hän pureutuu Sepon niskaan.

Krunts. 

Henkilökunta koettaa puuttua tällaisiin selviin syyttä suotta puremisiin ja mennä väliin, sillä ei Seponkaan nyt kaikkea tarvitse kestää. Vaikka oikeastaan hän tässä tapauksessa ei tuntunut edes huomaavan joutuneensa kurinpitotoimien kohteeksi.

Kassista kiellettiin (kyllä Sepollakin on oikeus olla olemassa), hänet irrotettiin Seposta ja siliteltiin vähän paremmalle mielelle. 

Pientä ärtymystä taisi silti jäädä ilmaan...

Kiipeilypuu keittiössä

Edellisessä postauksessa, henkilökunnan kerjätessä lisäehdotuksia hännänimeskelyhommaan, Tassulinnan emäntä mietti, että Sepon suosiman huonekalun voisi kokeilla siirtää pois keittiöstä. Henkilökunta teki työtä käskettyä ja vaihtoi sen paikkaa olohuoneessa sijainneen kiipeilypuun kanssa. Voisiko se olla näin helppoa?

Vaihto huoneesta toiseen sai puun näyttämään aivan uudelta ja jännittävältä kapistukselta Kassisen ja Sepon silmissä.

Seppo pääsee yläpesään melko helposti, Kassinen ei.

Hän siis joutuu tyytymään muihin tasoihin, mutta onneksi niistäkin näkee hyvin ulos.

Vastasiirretty puu sai aikaan pienet riehaantumiset.

Kassinen intoutui metsästämään Seppoa.

Seppo pakeni...

...mutta palasi pian uudella innolla.

Kassisen ilme kertoo kaiken tarpeellisen.

Oliko vaihto sitten ihmelääke? No ei. Kiipeilypuun toiseksi ylimmäinen taso sopii Sepon mielestä erinomaisesti hännänimeskelyyn. Mutta ehkä tämä tästä.

Parasta elämässä on oma häntä.

Häntäpäivitystä

Henkilökunta on kohta puoli vuotta miettinyt, mitä tehdä Sepon hännänimeskelyn kanssa. Siitä päivitettiin maaliskuussa, kun käytös oli satunnaista. Valitettavasti huolestunut henkilökunta alkoi tällöin kiinnittää käytökseen ja Seppoon enemmän huomiota, jolloin imeskely tietenkin lisääntyi. 

Himputti.

Tämä on sitten aika pitkä teksti.

Voi ei...

Hännänimeskely oli pahimmillaan huhti-toukokuussa, ja siinä oli havaittavissa selviä säännönmukaisuuksia. Henkilökunta yritti analysoida tiilannetta parhaansa mukaan.

- Käytöstä esiintyy pääasiassa keittiössä, aamuisin kolmen  ja viiden välillä, kun henkilökunta (allekirjoittanut) istui juomassa aamukahvia.
- Käytöstä esiintyy pääasiassa keittiön kissahuonekalun päällä, henkilökunnan suorassa näkökentässä
- Käytöstä edeltää (15-5 min) esimerkiksi kaapinovien availu, tavaroiden pudottelu keittiön tasoilta, huutelu olohuoneessa/eteisessä, sallituilla leluilla yksin leikkiminen ja/tai henkilökunnan pyytäminen leikkiin (ei toimi, kahvinjuonti kesken)
- Käytöstä edeltää (5-1 min) huonekalun päälle hyppääminen ja verhojen raapiminen/heiluttelu.
- Käytöstä edeltää (välittömästi) se, että Seppo istuu huonekalulla, katselee ympärilleen, bongaa oman häntänsä ja pyörii ympäri kerran tai pari sen perässä. Hän istuu taas ja käpälöi häntäänsä, ja nostaa sen tassullaan nuoltavaksi muutaman lipaisun ajaksi. 
- Itse hännänimeskely koostuu sitä, että hän ottaa hieman nuoleskellun hännänpään poskihampaidensa väliin imeskeltäväksi/kaluttavaksi, kuolaa sen märäksi ja lopulta nuolee kuolasta puhtaaksi. Tämän jälkeen häntä unohtuu.

Hännänimeskely siis liittyi aika selvästi huomionhakuun ja tylsyyteen, ehkä osittain myös nälkään (aamupalaa ei vielä tullut). Käytös tuntuu itsessäänkin olevan palkitsevaa (häntä leluna?), sillä miksi muuten hän olisi sitä alunperin aloittanutkaan, mutta se lisääntyi vasta henkilökunnan huomion myötä. Ja lisääntyi ja lisääntyi melkein järkyttäviin mittoihin, sillä fiksuna tyyppinä Seppo tajusi, että hänellä on vain voitettavaa: jos käytöksestä ohjataan pois/kielletään = huomiota, ja jos ei kielletä = kivaa.

Henkilökunta pyrki kirjaamaan huhtikuussa ylös häntäkäyttäytymistä pahimmillaan: tässä viikon kellonajat, mikä hännänimeskely-yritystä edelsi ja miten henkilökunta yritti sitä lopettaa. Kamalaa luettavaa!

15.4. klo 03:00 Ensin verhot, sitten häntä. Lopetti kun alettiin tehdä vähän temppuja. Klo 03:20 ensin verhot, sitten häntä, lopetti kun nostettiin alas huonekalulta ja laitettiin pyyhkeeseen muutama raksu etsittäväksi. Klo 3:25-4:00 4 krt ensin verhot, sitten häntä, sitten poistettu huonekalulta. Ei nimittäin yleensä imeskele, jos ei saa olla huonekalulla ihmisen silmien alla.

16.4. klo 04:30-05:00 3 krt ensin verhot, sitten häntä, lopetti kun nostettiin pois huonekalulta ja leikittiin.

17.4. klo 04:40 ensin verhot, sitten häntä, lopetti kun pyydettiin. Vähän myöhemmin ensin verhot, sitten häntä, lopetti kun laitettiin raksuja purkkeihin kaiveltavaksi.

18.4. klo 04:00-05:00 ensin verhot, sitten häntä. Kolme kertaa yritti, lopetti kaksi kertaa (hetkeksi) pyydettäessä ja lopullisesti sitten, kun samaan aikaan huonekalulla ollut Kassinen ärsyyntyi ja ajoi hänet alas. Päivällä oli imeksinyt häntäänsä olohuoneessa, kun henkilökunnan ei-allekirjoittanut osapuoli ei ollut leikittänyt Sepon sitä halutessa.

19.4. klo 04:15 2 krt ensin verhot, sitten häntä.

20.4. 03:45 ensin verhot, sitten häntä, poistettiin huonekalulta ja sitten leikki Kassisen kanssa. Vähän ajan päästä kokeili uudelleen, ensin verhot, sitten häntä, kielto auttoi.

21.4. nukkui yönsä vaatekaapissa ja tuli sieltä häntä imeksittynä.

Tähän väliin pari videota (hännänimeskelytilanne 50 s ja loppukuivausvaihe 15 s). Ei näytä hyvältä! Ensimmäisellä videolla näkyy alkupyöriminen, hännäjahtaus, ensimmäiset lipaisut ja se, miten Seppo katsoo henkilökuntaa päin kesken kaiken, ennen kuin siirtyy eteenpäin prosessissa. Loppukuivausvaihe on vain kuolasta märän hännänpään nuolemista, eikä lainkaan "maanista" samalla tavalla kuin itse hännänimeskelytilanne - itse asiassa Sepolle käy hyvin myös se, että henkilökunta kuivaa kuolahännän vaikka talouspaperilla, jolloin hän ei itse nuole sitä lainkaan.

Ja miten Sepon hännänimeskely sitten on maalis-huhtikuun jälkeen jatkunut? Tilanne parantui, onneksi! Henkilökunta mietti vaihtoehtoja tilanteeseen (kiitos edellisen blogipostauksen kommentoijat, Aadan emäntä ja muut) ja keksi ainakin seuraavia

1. Imeskelyn jättäminen huomiotta. Käytös usein sammuu, mikäli se ei johda haluttuun lopputulokseen. Tässä sitä ei kuitenkaan uskaltanut käyttää, sillä imeskely oli jo itsessään palkitsevaa, ja lisäksi jo niin vakiintunut tapa, että se todennäköisesti olisi kuitenkin jatkunut. 
2. Muun aktiviteetin tarjoaminen. Toimi erittäin hyvin, jos aktiviteettia  tarjottiin tarpeeksi, mutta liian lyhyt aktivointi auttoi vain hetkeksi ja hännän pariin palattiin myöhemmin. 
3. Kieltäminen. Sepolle "ei" tarkoittaa lähinnä "lopeta mitä olet tekemässä", silloin kun se toimii. Tosin samalla tavalla tuntuu toimivan mikä tahansa muu sana, kun sen vain sanoo tarpeeksi painokkaasti... Toimi joskus ja katkaisi käytöksen lyhyeksi ajaksi (muutama sekunti-minuutti), mutta vain harvoin oli lopullinen ratkaisu. 
4. Sepon poistaminen huonekalulta sen suuremmitta seremonioitta. Joskus toimi mutta usein vain antoi hänelle tilaisuuden esimerkiksi mennä olohuoneeseen ja juosta sitten täysillä keittiöön ja hypätä taas ylös. Hänen mielestään kyseessä oli niin hyvä leikki, että sitä saattoi leikkiä vaikka kymmenen kertaa aamussa.
5. Paremmista, rauhallisemmista huomionhakutavoista kehuminen ja huomion antaminen niistä. Eli lähinnä siitä, että hän tulee kierimään selälleen keittiön lattialle: kehuja ja silityksiä tulee. Tämä vaati tietenkin sen, että Seppo ensin itse tarjosi käytöstä, mitä ei tapahtunut samoina aamuina kuin hännänimeskelyä. Häntäkäytös liittyy enemmän "tekemishuomion" hakemiseen (haluan huomiota koska minulla on tylsää), ja lattialla kieriminen "silityshuomion" hakemiseen (haluan huomiota koska minulla on halipula). Mutta ehkä tämäkin vähän auttaa/auttoi?

Kohdilla 2, 3 ja 4 (ja 5) mentiin ja ne toimivat, niin kauan kuin niitä käytettiin hännänimeskelykäytöksen ensimmäisissä vaiheissa (alustava huomionhaku muissa paikoissa kuin huonekalulla-verhojen heiluttelu-hännän käpälöinti-ympäri pyöriminen), jolloin käytös oli vielä katkaistavissa. Sepon edetessä hännän nuolemiseen käytöstä oli miltei mahdotonta saada loppumaan ja oli helpointa vain antaa hänen imeskellä. Menetetty tapaus.

Hännänimeskely väheni hiljalleen muttei loppunut kokonaan. Joka aamu monta kertaa käytävä tahtojen taistelu harveni muutaman kerran viikossa ja kerran aamussa tapahtuvaksi. Kesän alussa oltiin oikeastaan samassa tilanteessa kuin talvella, eli Seppo oikeasti imeskeli häntäänsä lähinnä satunnaisesti. Yrityksiä oli yhä vähän enemmän, mutta henkilökunta sai yleensä katkaistua prosessin ennen varsinaista imeskelyvaihetta. 

Hellejaksolla imeskely-yritykset loppuivat kuin seinään. Kuumuus teki tehtävänsä ja Seppo oli ilmeisesti niin väsynyt, ettei jaksanut puuhailla mitään ylimääräistä. Muutama viikko meni todella hyvin! Hännänpäässä ollut vähäkarvaisempi lovi katosi.

Valitettavasti nyt helteiden loputtua Seppo on taas muutaman kerran yrittänyt. Viileys on tuonut energiaa eli aamut tuntuvat hänestä varmaankin loputtoman tylsiltä: hän käy läpi keittiötä, käpälöi patalappuja ja tutkii tiskiallasta, huutelee olohuoneessa ja kantaa lelujaan, nousee huonekalulle, heiluttelee verhoja ja pyörii ympäri ja viimeistään tässä vaiheessa henkilökunta jättää kahvinsa ja keskeyttää puuhat. Hännänimeskelykäytös ei ole vielä kertaakaan päässyt etenemään loppuun asti. Pidetään peukkuja, ettei pääsekään, ja että yrityksetkin jäisivät pois.

Ajatuksia, kommentteja?

Olen Seppo ja olen omasta mielestäni täydellisen normaali.

Vaaksiainen

Seppo on havainnut tunkeilijan.

Hän haluaisi saalistaa sen mutta tunkeilija on hänelle liian ovela ja pysyttelee korkeuksissa.

Pitkäraajainen, hyväntahtoinen vaaksiainen oli henkilökunnan mielestä liian suloinen syötäväksi. Se pyydystettiin ja päästettiin vapauteen.