Silmäpäivitys

Kassisen täti siristeli eilen taas silmäänsä. Hän on saanut tippojaan säännöllisesti mutta ehkä ne eivät ole oikotie onneen, jos hänellä todella on herpes tätä aiheuttamassa.

Täti on onneksi muuten oman itsensä oloinen: hyvinsyövä, seuraanhakeutuva ja sulkalelua raivolla tappava. Antibioottikuurikin on hänen ilokseen loppunut.

Huomennahan hän pääsee taas kontrolliin. Henkilökuntaa ihan jännittää, mitä silmästä sanotaan.

Loppukuvassa paikallinen erikoishenkilö hakemassa aamusilityksiä.

Paikallisen erikoishenkilön kuulumiset

Kassisen tädin toipuessa voi Seppo taas päästä blogiin.

Tämä kuvasarja on torstailta: Kassiselle alkoi maistua ruoka, varsinkin kun se tarjoillaan sohvalle. 

Valitettavasti ruoan nauttimista häiritsi Seppo, jonka oli ihan pakko juuri silloin samalla hetkellä päästä kaivautumaan sohvalla olleen ns. virikepyyhkeen alle.

Tädin syöntipuuhat keskeytyivät. Henkilökunnan mielestä Seppo olisi voinut harrastaa tällaista typeryyttä joskus toiste ja jossain muualla.

Kassinen on onneksi syönyt nyt hyvin ja eilen hän jo tappeli leikki toverinsa kanssa vanhaan malliin (video n. 40 s). Videolla kuuluu myös kaksi kertaa Kassisen kiljaisuja, jollaisia hänestä on näin vanhemmiten alkanut lähteä.

Ihan niin Seppo, ryömi vain sinne alle.

Etpähän ainakaan tätiä häiritse siellä.

Kassisen parempia kuulumisia

Kassinen kävi tosiaan torstaina eläinlääkärissä kontrollissa. Keskiviikkona hän oli olemukseltaan vaisumpi ja huonosyömäisempi, mutta keskiviikko-torstaiyönä taas alkoi onneksi aktivoitua. Henkilökunta oli kuitenkin huolissaan siitä, että hän ei ollut kakkinut sitten viikonlopun ripulin. Neljä päivää tuntui pitkältä ajalta.

Henkilökunnan syödessä aamiaista täti tuli hakemaan margariinia ensimmäistä kertaa moneen päivään! Ehkä hän yritti vakuuttaa henkilökuntaa siitä, että hän tervehtyy eikä eläinlääkäriä tarvittaisi.

Valitettavasti sinne kuitenkin mentiin. Potilasta otti suuresti aivoon.

Henkilökunnalle muistiin tähän se, että ennen matkaa kantokoppaan suihkutettiin Feliwayta ja matkalla täti huusi vähemmän kuin yleensä: johtuuko suihkeesta vai matkusteluun tottumisesta?

Kassisesta otettiin verikoe, tehtiin yleistutkimus ja silmä syynättiin perusteellisesti läpi. Eläinlääkärinä oli jo kolmas eri ihminen ja hänellä oli hyviä uutisia.

Silmän haavauma on pienentynyt ja verikokeet ok. Kakkaa olisi hyvä tulla loppuviikon aikana, mutta siitä ei tarvitse olla huolissaan. Hän saa syödä antibioottikuurin loppuun, Oftan Akvakol -silmätippoja annetaan seuraavaan kontrolliin asti ja lisäksi silmiin tulee kosteuttava Bepanthen Eye. Ruokahalun huonontuessa laitettava matalalla kynnyksellä Miratazia. Kontrolli viikon kuluttua.

Lisäksi vielä munuais- ja muita arvoja, sillä henkilökunta pitää niiden esittelystä. Tässä tosiaan kaikki munuaisarvot ovat näiden viiterajojen sisällä! 

Toipumiseen viittaavien hyvien uutisten lisäksi eläinlääkärillä oli antaa Kassisen silmähaavaan mahdollinen syy: herpes. Herpestä kuulemma esiintyy kissoilla hyvin yleisesti ja usein huomaamattomana. Se voi aiheuttaa vain pieniä oireita, satunnaista yhden-kahden päivän silmävuotoa tai siristelyä, mutta joskus se saattaa äityä aiheuttamaan sarveiskalvohaavan, jos on kissalla muita sairauksia tai immuunipuolustus muuten koetuksella.

Herpestä ei kannata Kassiselta tutkia, sillä testissä on aika iso väärien negatiivisten riski. Häntä voi kuitenkin kotihoitaa sen mukaan. Herpes huonontaa kyynelnesteen laatua ja tulevaisuudessa hänelle on herkästi laitettava kosteuttavaa silmätippaa, vaikka joka päivä koko loppuelämän. 

Kassiselle varattiin kontrolliaika viikon päähän torstaille ja täti kotiutui. Henkilökunnan suureksi iloksi hän kävi kakkimassa pian kotiintulon jälkeen! Ehkä automatkan jännitys auttoi. 

Tädin toveri meni arestiin makuuhuoneeseen.

 

Seppo, jolla on muuten tänään nimipäivä, on viime aikoina viettänyt paljon aikaa makuuhuoneessa. Tässä häntä viihdytetään korvaukseksi upouudella sulkalelulla.

Yleensä Seppoa joutuu pitämään eristyksissä vähintään yhden yön, mutta tällä kertaa hänen päänsisäiset prosessinsa toimivat nopeammin ja hänet saattoi päästää Kassisen luo jo alle puolessa vuorokaudessa. Tässä he nukkuvat perjantaiaamuna. 

Olohuoneen lattialle on muuten laitettu patja ja henkilökunnan allekirjoittanut puoli on osittain viettänyt yöt siinä, sillä pitäähän potilaalla olla ympärivuorokautinen valvonta ja oma yökkö. Hänen silmätippa-aikataulunsa on 04-08-12-16-20-24. Onni on henkilökunnan erilaiset unirytmit.

Perjantaina täti oli jo aika aktiivinen ja iloinen.

Uusi sulkalelu ei kelvannut vielä keskellä viikkoa, mutta nyt se alkoi onneksi kiinnostamaan.

Kassiselle kuuluu siis paljon parempaa ja hänen elämässään mättää enää antibioottien tuputtaminen (aamulla kahdeksalta ja illalla kahdeksalta).

Kassisen kuulumisia

Tiistaina Kassinen tuntui toipuvan viikonlopun koettelemuksistaan. Hän alkoi syömään, kävi pissillä ja otti silmätipat kiltisti vastaan. Ainoat miinukset olivat antibioottien syönti ja se, että henkilökunta vahti häntä taukomatta, ettei tarvitsisi laittaa tötteröä päähän.

Miksi tuijotat Kassista lähietäisyydeltä? Ja antibioottia en syö, paitsi jos pakotat ja henkilökuntahan pakottaa.

Hän nukkui aiempaa rennommin ja vaikutti onnellisemmalta.

Seppokin alkoi tiistaina varovasti uskoa, että Kassinen ei ole tuntematon vihollinen täti, ja pääsi pois arestista.

Onko tämä minun täti? Se oli taas kateissa yhden yön.

Kyllä se ehkä muuten on.

Tiistai-keskiviikkoyönä Kassinen söi edelleen ja halusi itse aloittaa leikin. Vielä paremmalta vaikutti. Silmässäkään ei tuntunut olevan juuri mitään vikaa enää ja hankausyritykset olivat harvassa.

Keskiviikkoaamuyöllä Kassinen hakeutui pitämään henkilökunnalle seuraa ja hyrisi.

Mutta aamulla ja päivällä hän ei enää syönytkään mitään, paitsi vähän herkkuja.

Henkilökunta soitteli eläinlääkäriin aamupäivän syömättömyydestä ja siitä, että Kassinen ei vielä ollut kakkinut. Jälkimmäisestä ei kuulemma vielä tarvinnut olla huolissaan mutta ensimmäiseen Kassiselle kirjoitettiin Cerenia-pahoinvointilääke.

Henkilökunta haki iltapäivällä lääkkeen, antoi tädille pillerin, täti puklasi pillerin ylös ja vietti jonkin aikaa juoksennellen ympäri asuntoa ja kuolaten valtoimenaan. Cerenia ei ilmeisesti sopinut hänelle.

Cerenia-episodin jälkeen täti kävi kuitenkin parvekkeella ensimmäistä kertaa hetkeen. Henkilökunta antoi hänelle Metacamia, vaikka sitä olisikin ollut hyvä välttää vatsaoireiden vuoksi, sillä hänen ilmeessään oli jotain kivuliaan oloista.

Parvekkeelta tulon jälkeen Kassinen kävi yllättäen vähän närppimässä ruokaa. Tämän jälkeen hänelle käytiin ostamassa herkkuruoaksi Latzia ja Shebaa. Ihme, jos ne eivät kelpaisi.

Illalla ja yöllä täti söi jonkin verran Latzia ja herkkuja, hengaili parvekkeella, leikki kun oikein yllytettiin ja vähän seurusteli henkilökunnankin kanssa.

Yöllä Kassinen vähän leikki hiirelläkin.

Hiiressä taisi olla jotain minttuhöyryjä.

Tänään torstaina tädillä on taas eläinlääkäri. Saa nähdä, mitä siellä tapahtuu ja ainakin kakka-asiasta pitää kysellä. 

Tai ainahan voi toivoa, että Kassinen kakkii autoon.

Kiitos vielä kaikille blogikavereille myötäelämisestä, viestittelystä ja neuvoista. Erityiskiitos Tiinalle, Tuijalle ja Päiville. <3

Kassinen nesteytyksessä

Kassisen lauantai-sunnuntaiyön ripuli jatkui sunnuntaina oksentelulla. Kauluri otettiin pois. Hän ei halunnut syödä mutta tyrkytettynä nuoleskeli hieman lientä ruokalautasilta. Sunnuntai-iltana hän tuntui voivan hieman paremmin ja söi itse vähän ruokaa, leikki ja hakeutui seuraan, mutta sunnuntai-maanantaiyönä jatkui oksentelu ja ripulointi ja hän lopetti kaiken syömisen ja makasi vain apaattisena. Henkilökunta antoi hänelle ruiskulla pieniä määriä vettä, kanalientä ja muussattua ruokaa ja Nutriplussaa.

Heti kahdeksalta soitettiin eläinlääkäriin ja saatiin aika samalle iltapäivälle.

Voi tätiparkaa. Tässä kuvassa hän sentään näyttää melko hyvältä, suurimman osan ajasta hän nukkui kivuliaan näköisenä limppuna.

Tällä tavalla.

Seppo kävi hoitamassa häntä.

Kassinen oli niin väsynyt, että hän ei edes ajanut Seppoa pois vaan kerrankin Seppo sai hoitaa häntä niin kauan kuin halusi.

Lääkärissä Kassinen oli vaisu ja selvin näkyvä ongelma oli silmän haava, joka oli suurentunut. Hän jäi eläinlääkäriin tippaan neljäksi tunniksi ja sai siellä kipulääkkeitä, antibioottia ja pahoinvoinninestolääkettä. 

Haettaessa Kassinen oli pirteämmän oloinen kuin jätettäessä! Mukaan kotiin tuli Kesium Vet -antibiootti, lisää Oftan Akvakol -silmätippaa, Miratazia ruokahalua parantamaan tarvittaessa ja lisäksi henkilökunta uusi Nutriplus- ja maitohappobakteerivarastonsa.

Eläinlääkärin lausunto. Tädille toivotettiin pikaista paranemista, mitä henkilökunta toivoo myös.

Kotona Kassinen oli melkein heti nälkäinen eli Miratazia ei ainakaan heti tarvittu. Toivottavasti ei tarvitakaan! Hän söi illan ja yön mittaan enemmän kuin edelliseen vuorokauteen ja kävi kahdesti pissilläkin.

Potilaan ensimmäinen ateria.

Potilas tältä aamulta. Silmä vaivaa mutta muutoin elämä tuntuu voittavan. Kauluri koetetaan pitää minimissä, että se ei stressaisi lisää.

Henkilökunta soittelee kahdeksan jälkeen eläinlääkäriin Kassisen yön kuulumiset. Jos hänet todetaan tarpeeksi hyvävointiseksi kotihoitoon, menee hän seuraavan kerran lääkäriin torstaiaamuna silmä- ja muuhun kontrolliin. Tänään olisi ollut se kauan odotettu hammaskivenpoisto ja hammasröntgen, mutta sattuneesta syystä se peruttiin.

Toivottakaa tädille tsemppiä jatkoon!

Tötterötäti

Kassisen silmävaiva näytti viikon alkupuolella menevän jo parempaan, mutta sitten se pahenikin taas. Henkilökunta soitti perjantaina eläinlääkäriin ja sieltä annettiin pelätty käsky käyttää kauluria. Voi tätiä! 

Toisaalta Seppohan pärjäsi tämän saman kaulurin kanssa todella hyvin, niin ehkä Kassinenkin oppisi selviämään... Tai sitten ei.

Kassinen ei kykene ollenkaan elämään kaulurin kanssa. Ei ollenkaan. Hän ei juurikaan liiku, ja jos liikkuu niin hän hiipii matalana niin, että kaulurin alareuna viistää lattiaa.

Hän luikertelee sängyn alle, jossa hän viettää yönsä. Hänelle on laitettu sängyn viereen ihana karvaviltti, mutta ei, sängyn alla lattialla se olla pitää. Kärsimys on maksimoitava. 

Toisaalta on ehkä hyvä, että hän viettää paljon aikaa paikoillaan, sillä kävellessään hän jumittuu kaikkiin maailman asioihin. Tässä hän on kiinni keittiön penkissä.

Ampan ja Muikun emäntä sanoi, että onpa pitkä tötterö. 12,5 cm on ehkä hätävarjelun liioittelua, sillä Muikulla oli kahdeksan sentin versio.

Henkilökunta saksi tötterön reunasta ronskisti pari-kolme senttiä pois. Auttoiko se? No ei.

Tässä leikattu-teipattu tötterö, jonka kanssa täti on jumissa keskellä tyhjää lattiaa.

Elämä kaulurin kanssa on elämää äärirajoilla. Ensimmäiset puolitoista päivää syöminen, hiekkalaatikolla käynti ja leikkiminen olivat tötterön kanssa mahdottomia, joten Kassiselle tarjottiin vapaa-aikaa moisia puuhia varten. 

Ruoka ei kunnolla maistu ja stressi tuntuu olevan aika kova. Viime yönä Kassinen oli kuitenkin onnistunut käymään hiekkalaatikolla tötterö päässään, kun todellinen hätä oli yllättänyt: kaiken muun lisäksi hänellä on nyt maha sekaisin.

Kassinen kykenee kuitenkin leikkimään lempinippusiteensä kanssa, niin joitain valonpilkahduksia elämässä on.

Ai mitenniin tulee tötterö takaisin jos rapsutan. Mielestäni vois poistaa koko tämän silmän, kun kerran jää vielä toinen.

Tötterön kanssa kokeillaan elää nyt ainakin tiistaihin asti, jolloin on seuraava eläinlääkärireissu. Henkilökunnan mielestä silmä näyttää nyt kyllä paremmalta, niin ollaan varovaisen optimistisia.

Eikä siinä vielä kaikki: Kassisen kaulurielämä on ollut tosi paha juttu myös Sepolle.

Onko tämä minun täti?

Ei ehkä oo, muistaakseni minun tädillä ei oo lautasantennia. On ehkä joku vieras täti! 

Pesuapu

Seuraavassa videossa kuvataan hempeä kanssakäyminen karvaisen herrasväen kesken (n. 25 s). Ihailkaa söpöyttä!

Miksei täti Seppoa arvosta?