Makkara

Juhannuksena henkilökunnan ei-allekirjoittanut puoli söi juhlaherkkuna lihaa sisältävän makkaran.

Täti paheksui sitä suuresti, sillä makkara olisi kuulunut tietenkin hänen lautaselleen.

Juhannuksen jälkiraportti

Seppo sai syntymäpäivänään lahjaksi pienen pahvilaatikon.

Hän mahtuu siihen oikein mukavasti. Melkein kokonaan. Hyvä lahja.

Lahjan Seppo joutuu jakamaan Kassisen tädin kanssa, sillä henkilökunta ei jaksanut syödä kahta laatikollista cocktailpiirakoita.

Onneksi Seppo on antelias näissä lahjanjakamisasioissa, tai sitten täti vain osaa vaatia osuuttaan sopivalla määrällä hampaita.

Tässä vielä toinen juhannuksen suurista juhlinnan aiheista: Kassisen silmä parantui ahkeralla kotihoidolla, eikä hänelle tarvinnut aloittaa antibioottitippoja.

Juhlinnan ensimmäinen aihe oli hyvin väsynyt eilen illalla. Kai hänellä oli rankka viikonloppu!

Seppo 7 vuotta

On jälleen se aika vuodesta, jolloin vietetään Seppo Johannes Virolaisen syntymäpäivää! Iloitkaa ja riemuitkaa!

Tällä kertaa plakkarissa on kokonaista seitsemän vuotta. Näistä kaikista vuosista on kyllä ihan jokainen eletty täysin seppomaista elämää, siitä ei ole epäilystäkään. Katsokaa vaikka näitä tilanneraportteja:

Seppo käsittelee kukkakaalia

Seppo käsittelee herkkupurkkia

Seppo ulkoilee parvekkeella

Seppo ravistellaan laatikosta

Seppo on kaapissa

Pentu-Seppo käsittelee vessapaperirullaa

Pentu-Seppo avustaa

Ja tietenkin se klassikko

Kyllä elämä Sepon kanssa on sitä täyttä elämää!

Virallinen syntymäpäiväpotretti antaa vielä odottaa itseään, mutta tässä olisi tarjolla onnellisen parveke-eliön kiemurtelukimara.

Silmiä pidellyt

Kassisen täti vietti taas eilispäivän siristellen oikeaa silmäänsä. Se myös vuotaa ja hän haluaisi hangata sitä välillä.

Hän ehti olla viikon terveeksi julistettuna. Tänään hänen silmänsä on ensimmäisen tunnin tarkkailun perusteella taas parempi ja viime viikon eläinlääkärin mukaan satunnaiset silmäoireet eivät välttämättä ole huolenaihe, mutta ehkä henkilökunta silti soittaa taas tohtorille.

Ilmoja pidellyt

Onko vähän kuuma kun tuolleen roikut lötkönä?

Normimeininki

Ihanaa, että täti on taas täydessä sepontappoterässä!

Kassisen silmäkontrolli (tältä erää viimeinen)

Kassisen tädille kuuluu taas hyvää. Hän kävi eilen eläinlääkärissä näyttämässä vaivaista silmäänsä, joka ei enää ollutkaan vaivainen! Sarveiskalvohaava oli mennyt umpeen. Pientä sameutta ja uudisverisuonitusta on, mutta niiden pitäisi ajan kanssa hävitä ja silmän kirkastua.

Hoitava silmätippa jäi siis pois, mutta Kassisen molempiin silmiin on yhä jatkettava kosteuttavaa tippaa vähintään kaksi kertaa päivässä. Lisäksi immuniteettia tukemaan ja mahdollisen herpesviruksen varalta hänen olisi hyvä syödä Herpless- tai Flumax-valmisteita vähintään kahden kuukauden kuuri tai toistaiseksi. 

Taas samassa paikassa: neljäs kerta kuukauden sisään. Kassinen ei oikein jaksa innostua.

Henkilökunnalle tähän muistiin se, että kantokoppa käsiteltiin taas Feliwaylla ennen matkaa ja siitä huolimatta täti huuteli autossa, ei ehkä niin paljoa kuin yleensä mutta enemmän kuin edellisreissulla.

Kotona on mukava olla, kun on terve. 

Silmätipat pari kertaa päivässä eivät tunnu missään.

Paitsi että kotona joutuu nyt syömään epäilyttäviä lisäravinteita. Herpless saatiin ilmaisena tuotenäytteenä. Se on olevinaan nami, joskin täti on eri mieltä. Toivottavasti Flumax maistuu, sillä se on itse ostettu eikä ollut halpa purkki.

Muita uutisia: Seppo Johannes joutui viettämään arestissa ennätyksellisen vähän aikaa! Vain noin neljän tunnin kuluttua hän halusi ulos ja henkilökunta päästi hänet varovasti tutkimaan.

Onko tämä minun täti?

Kyllä se ehkä on.

Joo-o, voin siis elellä suurinpiirtein normaalisti.