Aamukuvaus

Eräät pitkän yön aikana nääntyneet kissaraukat odottelevat aamiaista ja ala-arvoinen henkilökunta vain kuvaa.

Saisihan sitä apetta jo ilmestyä.

Ei ruokaa, ei poseerauksia. 

Uusi leikkikala

Kassista ja Seppoa ilostuttaa nykyään muutama uusi lelu. Tämä uiva kalalelu saatiin lahjaksi (kiitos taas Kantri ja emäntä!) ja sitä on muutamaan kertaan kissoille esitelty. Vastaanotto on ollut varovaisen hämmentynyt ja utelias.

Mitä ihmettä tämä on?

Erittäin hämmentävää. Se liikkuu vedessä ja pitää jonkinlaista kovaa ääntäkin.

Jos yrittäisin pyydystää sen käpälällä...

YÄK. Märkää!

Tämä olisi muuten kivaa, mutten tykkää tuosta vedestä.

Seuraavalla lyhyellä videolla Seppo tutustuu leluun. Ensin nähdään varovaista tarkkailua ja sitten pientä härkkimistä inhottavasta vedestä huolimatta. Lopuksi hän päätyy läiskyttelemään veden pintaa ja kastelemaan lattiaa, vaikka lelu on jo otettu pois uimasta. Niin fiksu!

Kassinenkin on kiinnostunut kalasta: hän menee vesiastialle ja onkii sen taitavasti ylös. Henkilökunta ei taida hankkia akvaariota.

Akne-eläin

Kassisen leuka kukkii yhä. Mustaa murua pukkaava alue on välillä suurempi ja välillä pienempi, pari finniäkin on suupielestä bongattu. Akne ei kuitenkaan vieläkään tunnu häiritsevän Kassista mitenkään, joten henkilökunta ei ole ollut ylen huolestunut. 

Leukaa on hoidettu muutamalla erilaisella menetelmällä, joista mistään Kassinen ei pidä. Hän on oppinut juoksemaan karkuun, kun näkee henkilökunnan tarttuvan hoitotarvikkeisiin. Puhdistusaineet haisevat pahalta, ainakin kun niitä heti nenän alle levitellään.

Kärsimystä.

Ensimmäiseksi leukaa puhdistettiin Septidinillä. Ei vaikutusta. 

Toiseksi leukaa puhdistettiin Septidinillä ja aknemurusia rapsuteltiin pois lasten hammasharjalla. Hammasharjavinkki bongattiin jostain kissablogista, mutta täällä ei vaikutusta. (Kassisen hammaspesut ovat muuten olleet tauolla, ettei hän vain yhdistäisi epämiellyttävää leukaputsausta suht' kivaan hammasputsaukseen.)

Kolmanneksi leuka jätettiin rauhaan siltä varalta, että putsaus ärsyttää ihoa ja vain lisää aknea. Ei vaikutusta. Aknealue laajeni.

Leuan vasen puoli aknen ollessa laajimmillaan.

Neljänneksi leukaa puhdistettiin uudelleen Septidinillä. Aknealue pieneni takaisin alkuperäiseen kokoonsa, muttei kadonnut minnekään.

Ei näytä pahalta, muttei hyvältäkään. Tosin kuvakin on niin huono, ettei näytä oikein miltään.

Sama tilanne salamalla: leuka on harmahtava sieltä, missä karvan pitäisi olla valkoista.

Viidenneksi vaihdettiin puhdistusaine Betadineen, joka ei vain desinfioi vaan myös "tuhoaa bakteereja ja mikro-organismeja." Aine värjää kaiken oranssiksi, joten Kassisen leuka on läheltä katsottuna hyvin mielenkiintoisen näköinen. Sitä ei saa mennä suuhun, mikä on hieman haastavaa itseään pesevän eläimen leuan ollessa kyseessä. 

Betadine on ehkä hieman parantanut tilannetta, kun sitä nyt pari viikkoa on käytetty. Akne ei kuitenkaan ole poistunut kokonaan. Mitähän seuraavaksi yrittäisi?

Valunta

Seppo tukeutuu unisena tuoliin.

Yksi tassu valahtaa ulos.

Tätä menoa hän on pian lattialla.

Kassisen kirjat ja viitoset

Kassinen on kaikessa hiljaisuudessa opetellut lisää temppuja. Häntä opetettiin menemään kirjalle herkulla houkuttelemalla, ja etujalkojen laittaminen kirjan päälle sujuikin helposti. Takajalkojen olemassaoloa mietittiin hetkisen, mutta lopulta nekin alkoivat osumaan opukselle ja jopa yhtä aikaa etujalkojen kanssa. Ainakin suurimman osan aikaa. 

Nyt Kassinen jo harjoittelee kirjalta toiselle siirtymistä, jota on kuvattu allaolevan videon ensimmäisessä osassa. Liike tapahtuu Seppoa paljon hitaammin, mutta tapahtuu kuitenkin.

Toisena uutena temppuna, videon jälkimmäisellä puoliskolla, Kassinen on harjoitellut yläviitosta kahdella tassulla. Temppu on vielä kovin haparoiva mutta alkaa jo hitaasti onnistumaan, etenkin silloin, jos henkilökunta pyytää ensin toisen tassun ja sitten toisen. Molempien ojentamista yhtä aikaa on vielä treenattava: videollakin näkyy, kuinka hän ei oikein osaa toimia sellaisessa tilanteessa.

Kassinen pitää temppuiluhetkistä todella paljon. Usein hän alkaa kehrätä!

Anopinhammaslääkäri

Osa pudotetusta anopinhampaasta saatiin pelastettua. Se istutettiin uuteen ruukkuun ja sijoitettiin keittiöön siinä toivossa, että Seppo jättäisi sen siellä rauhaan.

 Turha toivo!

Oli typerää kuvitellakaan niin.

Kasvirukkaa yritetäänkin nyt pitää turvassa suojavyöhykkeen avulla.

Yritetään. Ei onnistu.

Minttukala

Kassinen ja Seppo saivat taannoin lahjoituksena suuren, keltaisen kissanminttukalan (Yeowww! Yellow Fish). Kala on ihan loistava, paras minttulelu tähän asti! 

Kassinen liimautui kiinni henkilökuntaan heti pakettia avatessa ja nousi sitten syliin nauttimaan ensihenkoset mintusta. Hän kiehnäsi ja kuolasi ja oli aivan sekaisin. Seppokin oli kiinnostunut, muttei kuitenkaan koettanut omia kalaa itselleen. Kerrankin.

Seuraavalle noin minuutin videolle on taltioitu kissojen ensireaktiot minttukalaan. Kassinen kiemurtelee sylissä, nojailee jalkaan ja pyörii lattialla lelun kimpussa. Seppo kummastelee tilannetta ja jopa näykkäisee epäilyttävästi käyttäytyvää Kassista! Lopuksi molemmat hinkkautuvat lattiaa vasten enemmän tai vähemmän minttuhöyryissä, vaikka lelu oli jo otettu parempaan talteen.

Kalan minttu oli todella voimakasta. Kassinen oli omissa maailmoissaan vielä parikymmentä minuuttia lelun poisottamisen jälkeen, ja hän paini Sepon kanssa paljon tavallista rajummin. Lopulta kissat täytyi jopa erottaa hetkeksi, kun he eivät jättäneet toisiaan toipumaan rauhassa huumetripistään. 

Kala meni leikin jälkeen eteisen kaappiin säilytykseen. Minttupöllyistä toivuttuaan Seppo siirsi ritilähyllyn pois oven edestä ja Kassinen tuli repimään sitä auki. Kadehdittavaa yhteistyötä!

Lahjoituksesta suuret kiitokset kauniille, ihanalle, söpölle ja niin pörröiselle Kantri-neidille ja emännälleen.