Syli-Seppo

Olen Seppo ja viihdyn sylissä ihan miten päin vain.

Henkilökunnan on istuttava epäergonomisesti ja pidettävä huolta, etten putoa vaikka kuinka luikeroin. Tärkeä työ, tehtävät eivät koskaan lopu.

Huolehdi! Kamera pois!

No nyt on hyvä, ei voi tippua kun joku pitää kiinni.

Seuraavassa lyhyessä videossa Seppoa kiusataan törkeästi ja hän vain hurisee. 

Nukkumatit

Elämä on alkanut asettua uomiinsa Kassisen ja Sepon valtakunnassa. Tämä elämä koostuu leikkimisestä, syömisestä, hulluttelusta, rallittelusta, painiotteluista, kehräämisestä, tutkimisesta ja tietenkin nukkumisesta.

Seppo on tottunut päivisin nukkumaan enimmäkseen kiipeilypuun yläpesässä. Sinne hän pienenä ja keveänä kiipeää helposti, ja alaskin hän tulee ripeästi runkoa myöten. Yläpesästä näkee kätevästi koko olohuoneen ja eteiseen ulko-ovelle asti. Keittiöön ei näe mutta äänet kantautuvat helposti, joten jaossa oleva ruoka ei jää Sepolta huomaamatta.

Henkilökunta kurkottaa ottamaan kuvaa, Seppo ei arvosta leijuvaa kameraa.

Muitakin nukkumapaikkoja Sepolla toki on. Päivisin hän nukkuu sylissä niin paljon kuin mahdollista ja öisinkin hän haluaa läheisyyttä. Hän tulee makuuhuoneeseen ja änkeää henkilökunnan väliin. Henkilökunnan uni on kuitenkin hyvin katkonaista, kun saa pelätä koko ajan Seppo-raukan litistämistä. Sepon nukkuessa jalkopäässä tätä ongelmaa ei ole, mutta välillä hän härkkii henkilökunnan varpaita. 

Onnistuneempien öiden toivossa Seppoa on yritetty kärsivällisesti nostella nukkumaan yöpöydällä olevaan koriin. Viimeisenä kahtena yönä hän onkin
viettänyt siellä suurimman osan ajasta, joten ehkä tämä tästä. 

Nojatuolissa voi ensin leikkiä ja sitten torkkua.

Erinomainen auringonläikkä.

Kassinen nukkuu missä milloinkin. Olohuoneessa kirjahyllyjen päällä, jonne Seppo ei pääse, olohuoneen matolla ja vierassängyllä, makuuhuoneessa ikkunalaudalla ja niin edespäin. Hänelle ei tunnu olevan suurta väliä, mihin päänsä kallistaa, kunhan saa nukkua rauhassa. Turha sanoakaan, että Sepon kanssa tämä ei aina onnistu... 

Kassisen tämän hetken suosikkitorkkupaikka on pieni laatikko. Tai eihän tämä ole pieni vaan juuri sopivan kokoinen unilaatikko! Ei ole ollenkaan pieni, Kassista ärsyttävät moiset vihjailut. Aivan mittojen mukaan on tehty. 

Typerä Seppo tuli häiritsemään nukkujaa.

Seuraa raivokas kamppailu laatikon herruudesta.

Joskus on kyllä niin rauhallista, että sankarit pystyvät nukkumaan jopa suurin piirtein samassa paikassa.

Lakananvaihtopäivässä on sitä jotain.

Vuosipäivä

Tänään tulee kuluneeksi tasan yksi vuosi siitä, kun Karvanaama ja Kassinen saapuivat uuteen kotiinsa henkilökunnan hellään huomaan. Vanhasta Naamasta aika on valitettavasti jo jättänyt, mutta Kassinen on edelleen täällä ilonamme!

Joskus tuntuu siltä, että Kassinen on asunut henkilökunnan luona jo iät ja ajat, mutta vuosi siitä tosiaan vasta on. Edelliseen reiluun vuoteen on kieltämättä mahtunut paljon muutoksia Kassisen elämässä: Muutto vanhasta kodista Öllölän kissataloon, muutto Öllölästä uuteen kotiin, Karvanaaman alkuäksyilyt, seesteinen talviaika (jolloin Kassiselle muun muassa opetettiin paljon temppuja), Naaman sairastelut ja kuolema, kesä itsekseen henkilökunnan kanssa, sekä nyt syksyllä uusi asukas ja kissakaveri, Seppo.

Vaikka Kassinen on joskus aluksi arka ja vetäytyvä, loppujen lopuksi hän on kuitenkin aina sopeutunut näihin uusiin tilanteisiin. Niin kävi Seponkin kanssa. Henkilökunnan on vain muistettava huomioida hänet muutosten tapahtuessa ja myös arkena, vaikka esimerkiksi energisen Sepon rinnalla Kassinen tuntuu jäävän vähän seinäruusuksi. Kassinen jos kuka ansaitsisi päästä etualalle!

Kuva Kassisesta hänen saapumispäivältään. Heti jo leikkimässä vierassängyllä kuin olisi pitempäänkin asunut täällä. (Henkilökunta pahoittelee kännykkäkuvan "hieman" heikkoa laatua.)

Pörheänä torkkumassa syysauringossa.

Katsomassa pulu-teeveetä Seppo-teeveen latautuessa.

Lepäämässä leikkien jälkeen.

Täplätuttavuus

Eilen Kassisen ja Sepon luona vieraili herra Pablo, jota Kassinen ei koskaan oikein arvosta, mutta jonka täytyi päästä tutustumaan Seppoon.

Uusi ystävyys on hyvä aloittaa vieraan tassupyyhkeen haistelusta. 

Pablo syö rauhallisesti omia herkkujaan, mutta on silloinkin erikoinen ja suuri ja hyvin hyvin hyvin jännittävä.

Seppo on kuitenkin tyhmä rohkea! Kenties hän tuntee sukulaisuutta, onhan hänelläkin samanlaiset täplät molemmissa takajaloissaan.

Pablon äkilliset liikkeet saivat Sepon aina pakenemaan kauemmaksi ja sähisemäänkin, mutta hän palautui nopeasti. Sepon äkilliset liikkeet puolestaan huolestuttivat Pabloa, saihan hän pentuna muutaman kerran tuta Naama-vainaan vihan.

Vaaratonta päätä on hyvä lähestyä salaa.

Miksi lähdet jo pois? Molemmat tutustujaosapuolet olivat sekä kiinnostuneita toisistaan että vähän pelkäsivät toisiaan. Vierailu oli oikein onnistunut ja uusintaa toivotaan, ainakaan jos Kassisen mielipidettä ei kysytä.

Sepon mahavaivoista

Seppoa saapumisestaan asti vaivannut löysä maha on nyt talttumassa. Hänelle on tarjoiltu sekä vuorotellen että yht'aikaa Biobak-maitohappobakteeria, Avital Flora -täydennysrehua suoliston hyvinvointiin, matolääkettä ja Royal Caninin Veterinary-sarjaan kuuluvia Gastro Intestinal -raksuja. Jokin tässä yhdistelmässä tuntuu toimivan.

Viime maanantaista tämän viikon maanantaihin Sepon ainoana ruokana pidettiin noita raksuja. Ne maistuivat hänelle hyvin, ja Kassinenkin himoitsi niitä suuresti. (Henkilökuntakin melkein maistoi, raksut nimittäin tuoksuivat grillisipseiltä...) Kakka muuttui vähän kiinteämmäksi ja sitä alkoi tulla harvemmin, kahdesta kolmeen kertaan päivässä. Juhlittiin.

Kassinen odottaa raksujen ilmestymistä suojakuvun alta.

Tiistaina Sepolle tarjoiltiin raksujen lisäksi vähän keitettyä kanaa. Raukka ei meinannut ensin syödä sitä mutta lopulta maistettuaan totesi hyväksi. Kanaa tarjoiltiin raksujen ohella kolme päivää ja kakka oli lopultakin oikeanlaista ja sitä tuli vain kahdesti päivässä. Juhlittiin lisää. 

Ensimmäinen kanatarjoilu epäilyttää.

Kanan ja raksujen rinnalle tuli keskiviikkona oikea pennun märkäruoka, tällä kertaa Animonda Carny. Se maistuu Sepolle niin hyvin, että hän aivan huutaa ja juoksee ympäriinsä odottaessaan raksu-carnyannostaan. Hän myös yrittää huijata henkilökuntaa syömällä annoksestaan ensin märkäruoan ja sitten huutamalla lisää, vaikka raksuja on vielä lautasella.  

Märkäruoan tarjoilun myötä Sepon ruokapaikka siirtyi olohuoneesta keittiöön. Nykyisessä järjestelyssä hän syö lattialla ja Kassinen ikkunalaudalla, jottei Seppo ylety syömään aikuisruokia. 

Päätämme kakkatiedotuksen asiaan liittymättömällä kuvalla Seppoeläimestä valloittamassa uutta kirjahyllyä.

Arvoisensa vastustaja

Taloudessa on jo jonkin aikaa asunut tällainen käärme.

Kassinen ei ole siitä perustanut. Tylsä matonen.

Seppo kuitenkin sai siitä ystävän...

...ja vertaisensa painikaverin.

Käärmeen kanssa on mukavaa tapella, hän nimittäin voittaa aina! 

Kassisen kanssa painiessa hän tulee vain litistetyksi.

Päihitettyä käärmesaalista voi myös raahata paikasta toiseen. Työlästä on, mutta jonkunhan se on tehtävä. 

Yhteisleikkejä

Ensimmäiset yhteisleikit olivat lähinnä samasta lelusta kiinnostumista.

Ai sinäkin olit täällä?

Ehkä jakaminen ei haittaa...

Suosituin yhteisleikki juuri nyt on jahtaaminen: ensin toinen jahtaa toista olohuoneesta keittiöön ja sitten osien vaihto. 

Huitomisleikit ovat toinen suosikki. Tässä kärsivällinen krokotiili-Kassinen vaanii pientä saalista ja Seppo härkkii turvapaikasta, mutta useimmiten se on juuri Kassinen, joka pomppii arkun päällä ja metsästää sen juuressa vipeltävää Seppoa.

Painimistakin on alettu harrastamaan.

Seppo on lähikontaktissa hätää kärsimässä, painaahan hän vain yhden kolmasosan Kassisesta.

Painiessa Seposta lähtee jos jonkinlaista ääntä hänen tullessaan tallotuksi, litistetyksi ja järsityksi.