lauantai 19. tammikuuta 2019

Kassinen ja suolitukos

Kolmisen viikkoa sitten Kassisella oli kummallinen yhden päivän oksennustauti. Hän söi aamulla broilerin jauhettua liha-luu-seosta eikä sen jälkeen enää mitään, oksenteli vain vaahtoa ja nesteitä. Hän kuitenkin nuoli margariinia henkilökunnan sormista ja piristyi myöhäisillalla, ollen aamulla taas oma itsensä. Henkilökunta oli hyvää vauhtia unohtamassa koko episodia. Samaa ruokaa on kuitenkin tarjoiltu koko hänen täällä asumisensa ajan, joten oksentelu oli ehkä sattumaa.

Keskiviikkona aamiainen oli samaa broilerimössöä samasta pussista. Kassinen söi hyvällä ruokahalulla, kuten on aina ennenkin syönyt. Päivällä alkoi oksentelu, mutta tällä kertaa piristyminen jäi tulematta. Hän oli onnettoman oloinen vielä seuraavanakin päivänä: ei syönyt eikä ollut kiinnostunut henkilökunnan tai Sepon tekemisistä, lähinnä hän makasi "limppuna" tassut mahan alla. Lisäksi hän kävi itse juomassa, mitä hän ei yleensä koskaan tee. Hänelle annettiin vähän margariinia ja pakkosyötettiin kissanmallasta. 


Keskiviikkoillan kipeä Kassinen.

Torstaina päivällä Kassinen oksensi taas, vaikkei ollut syönyt oikeaa ruokaa yli vuorokauteen. Soitettiin kunnaneläinlääkärille ja sieltä sanottiin, että pakkaa kissa autoon ja tule tänne.

Tähän väliin Jennille valtavan iso kiitos siitä, että lähdit viemään meitä lääkäriin ja että olit siellä meidän kanssamme kolme tuntia. Kesto ei johtunut niinkään Kassiselle tehdyistä toimenpiteistä vaan siitä, että tupa oli täynnä sekä ajan varanneita että akuutteja potilaita. Kunnaneläinlääkäri ottaa (onneksi) vastaan kaikki.

Kassinen nukutettiin ja hänestä otettiin röntgenkuva ja verikokeet. Verikokeissa ei ollut mitään syömättömyyden ja oksentelun selittävää, joskin tulehdusarvo oli vähän koholla. Röntgenissä näkyi luumassaa suolessa. Suolitukosepäily.

Hoito-ohjeeksi tuli juottaminen, kissanmallas ja ummetuslääke Levolac. Lisäksi Kassinen sai eläinlääkärissä antibioottia ja pahoinvoinninestolääkettä, joita tuli kotiinkin neljän päivän kuuri. Eläinlääkäri sanoi, että toivottavasti näillä tokenee, ettei tarvitse leikata auki. 

Kotona Kassisen annettiin vähän heräillä ja illan mittaan hänelle pakkosyötettiin kissanmallasta, Levolacia ja parafiiniöljyä sekä juotettiin vettä.


Seppo pörhisti taas häntänsä tullessaan katsomaan, kuka kumma tuli kotiin.

Rauhoituksesta tokeneminen vei aikansa.

Antibiootti ja pahoinvointilääke tulivat piikkinä. Piikitys ei sinällään tuntunut (henkilökunnasta) pahalta mutta pahoinvointilääkkeen varoitettiin kirvelevän ja sitä se tekikin. Kassinen huusi kuin syötävä kun se häneen laitettiin.

Perjantaiaamuna Kassinen oli pirteämpi: hän kehräsi ja puski, joi itse vettä ja söi noin teelusikallisen märkäruokaa, pari herkkuraksua ja vähän margariinia. Lisäksi hän jopa leikki sulkalelulla. Valitettavasti pirteys ei pysynyt ja hän muuttui apeammaksi päivän mittaan, ei syönyt tai pitänyt seuraa. Tämä tosin saattoi johtua myös osin siitä, että häntä pakkojuotettiin parin tunnin välein, hänelle syötettiin suolenliukastusaineita ja nutriplussaa ja vielä piikitettiinkin; kukapa sitä kiduttajiensa kanssa haluaisi hengata. 


Seuraavan juotto-syöttökerran lähestyessä Kassinen piilottelee sängyn alla.

Nenän edessä on superherkkuraksu mutta se ei maistu. Leuka on veden ja kissanmaltaan ja Levolacin sotkema.

Kassinen oli selvästi mahakipuinen koko episodin ajan, hän nukkui hyvin vähän ja kökötti limppuna. Hänen mahastaan kuului välillä joitain huonosti vetävää viemäriä muistuttavia kovia ääniä. Ruoka ei maistunut, hän ei edes tullut keittiöön vaan käveli olohuoneen ja makuuhuoneen väliä. Olohuoneeseen laitettiin pari ruokalautasta ja lisävesikuppeja, jos niistä vaikka vahingossa jotain menisi alas. Hän kävi pissillä normaaliin tapaan mutta kakkaa sai odotella. Neljäs hiekkalaatikko taiottiin pyöreästä pesuvadista (ikään kuin suolen toiminta nyt olisi puitteista kiinni).

Perjantaina yöllä yhdentoista jälkeen alkoi tapahtua. Kassinen tuotti pari pientä luupökälettä ja hirveästi ällöttävänhajuista, öljyistä, ruskeaa nestettä. Sitten hän juoksi olohuoneen poikki ja jätti jälkeensä vanan. Henkilökunta ei ole koskaan ollut näin iloinen ripulista matolla.

Kahdentoista jälkeen Kassisesta tuli vielä vähän öljynestekakkaa ja sitten hän rauhoittui unille.

Neljältä tänä aamuna hän tuli keittiöön hakemaan ruokaa! Hän söi ehkä ruokalusikallisen, mutta on se selvästi enemmän kuin kahtena edellisenä päivänä.


Ensimmäinen syöntikerta!

Kai tässä voi jo vähän huokaista helpotuksesta: tänä viikonloppuna ei taidetakaan viettää Kassisen avajaisia. Pitäkää peukkuja, että hyvä suunta jatkuu.


P.S. Kassisen syömässä broilerin jauhetussa liha-luu-seoksessa pitäisi olla 80 % lihaa ja 20 % luuta. Hänhän tosiaan on syönyt samaa mössöä aiemmin ilman ongelmia mutta ilmeisesti tässä kyseisessä erässä on luuta enemmän, mitä Kassinen ei nyt pystynytkään käsittelemään. Sepolle ei aiheutunut ongelmia mutta taitaa tämä mössö nyt kuitenkin jäädä pois molempien ruokavaliosta.

P.P.S. Sepolle aiheuttivat ongelmia ihan muut asiat: hän tosiaan ei taaskaan tunnistanut lääkäristä palaavaa Kassista ja pelkäsi seuraavan vuorokauden ajan kotiinsa ilmestynyttä tunkeilijaa. 

Heikkopäistä Seppo-rukkaa pelotti kamalasti.

27 kommenttia:

  1. Voi pientä Kassis-rukkaa! ❤️ Kyllä se hyvä olo on pienestä kiinni!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pienestä nimenomaan! Luukakka oli niin pientä kikkaretta, että oli vaikea uskoa, että tämäkö kaiken aiheutti. Olisi odottanut jotain suurempaa...

      Poista
  2. Kauheita päiviä, niin Kassiselle kuin ihmisille! Onneksi hyvä nyt. Seppo, ihan rauha vaan

    Haluatteko kuulla suolitukoksesta? Kerron silti. Ekan kerran menin (siis mie, ei kissa) Meilahteen, koska kipu oli valtaisa. Ne antoivat kipulääkettä ja laittoivat nenä-mahaletkun. Yrjösin minkä kerkesin. Seuraavan kerran kun tää tuli, meinasin että tiedän jo nää hoidot , pysyin kotona ja vuorokauden ajan tuuttasin kummastakin päästä niin paljon kuin irti lähti ja väliin kipulääkettä. Aukesi! Tätä oli pari vuotta sitten, ei onneksi sen jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaapas kauhealta, inhottavaa että oot joutunut kokemaan tuollaista! Ja voi ei jos Kassisestakin on tuntunut samalta, ei ihmekään jos oli apea. :((((

      Poista
  3. Hurjaa ja pelottavaa! Harvoin iloiten siivoaa lattialta tuotuksia, mutta uskon että nyt se oli varmaan sen arvoista :D Teillä on kunnaneläinlääkärillä röntgen; en ole koskaan vielä törmännyt että jollain muulla kuin yksityisellä sellainen laite löytyisi! Paranemista Kassiselle ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kassinen kiittää ja tuntuu paranevan. <3

      Nämä tuotokset oli tosiaan ilo siivota! Paitsi että öljykakka oikein imeytyi mattoon eikä sitä taida saada puhtaaksi normiaineilla, läikät on ja pysyy. Mikähän toimisi...

      Kunnaneläinlääkärillä on röntgen ja niin on ymmärtääkseni kaikilla vieruskunnillakin, mutta täällä on pari yksityistä joilta sitä ei löydy. Näistä varustuksista pitää olla kartalla, ettei vahingossa mene paikkaan jossa ei voidakaan kaikkia toimenpiteitä tehdä!

      Poista
    2. Värjätkää matto läikkien väriseksi ... ripsamatto!

      Poista
    3. Sitten myydään eteenpäin "käsinvärjätty matto, suomalaista työtä, ekologiset väriaineet." :'D

      Poista
  4. Uijui, meni omakin maha mykkyrälle Kassisen suolistoorista. Onneksi vaiva on ohi ja Seppo sai entisen tant Kassisen takaisin. Arvele, miten voi olla ripuliviiru matolla kaunis! Toivoo piika.

    Minä mikään ripuliviiru ole ja ainakaan teijän matolla ollu. Hyvä, jotta Kassinen parani. On nimittäin aika hehkee puuma! Toivoo Viiru.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seppo tulee vielä iloisemmaksi, kunhan Kassinen leikkii hänen kanssaan. Vielä ei ole siihen ruvennut ja nyt Seppo sinkoilee itsekseen pitkin seiniä ja kurisee omasta mielestään houkuttelevasti, että joskos Kassinen tulisi juoksuun mukaan. :D Ihmisen kanssa Kassinen on jo leikkinyt. :)

      Tule Viiru tänne matolle vaan, otetaan vastaan! Oot varmasti kauniimpi kuin nuo jäädäkseen tulleet ripuliviirut.

      Poista
  5. Ei ole yhtään kivaa aikaa niin kissalle kuin omistajillekaan, huoli on suunnaton kun oma rakas on kipeä. :( Onneksi tukos aukesi noilla konsteilla! Paranemisia Kassiselle. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kassinen kiittää ja on selvästi paranemaan päin. :) Huoli alkaa vähäsen haihtua ja sitten ollaan onnellisia, kunhan kakkii toisen kerran.

      Onneksi aukesi! Onko siun nelikolla ollut ongelmia kovan mahan kanssa luuta sisältäviä asioita syötettäessä? Tai on varmaan turvallisempaa antaa kauloja ja siipiä ja sellaista, niin niissä ei ainakaan yllättäen ole ylimääräistä luupitoisuutta...?

      Poista
    2. Tosi hyvä! :) Ei ole ollut kellään, vaikka Raku ja Koda syö 35 g/pv jauhettua broilerinsiipeä (Koda ei oikein ole hoksannut miten syödä tehokkaasti kaulaa, mutta sitä treenataan hissukseen ja Raku ei vain tykkää), Kodakin ihan meilletulostaan asti. Huono tuuri käynyt teillä tuossa. :/

      Poista
    3. Tuo määrä per nassu siis.

      Poista
    4. Hyvä kuulla että teillä ei ole ollut ongelmia! Ehkä siipi on turvallisempi valinta myös, tuossa jauhetussa kokobroilerimössössä taitaa olla enemmän luuta kuin niissä on. :/ Eli ehkä siipeä uskaltaisi kokeilla täälläkin, mutta toisaalta jännittää, että jos vika sattumalta onkin Kassisen ikääntyvässä ruoansulatusjärjestelmässä eikä sekään sula. :/

      Poista
  6. Huh huh . Meillä on Osku avattu kaksi kertaa suolitukoksen takia , kun herra oli nuori ja hurja . Kumpikaan ei johtunut ruuasta , vaan asioista , joita ei kuulukaan syödä (hanska , lelu ). Nykyään annan herralle Levolacia joka päivä 1ml , menee ruoan mukana ilman ongelmia , ja suoli toimii hyvin .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohhoh, hurja syömäri kyllä kun on tuollaisia asioita mennyt nauttimaan. Onneksi leikkaus auttoi. Muistatko miten nopeasti ilmeni, että on leikattava eikä kotihoidolla parane? Vai oliko alusta asti tiedossa, että on syönyt jotain mitä ei saa liikkeelle?

      Levolac on kyllä hyvä aine, sitä annettiin vanhalle Naama-vainaallekin päivittäin kun oli kroonista ummetusta.

      Poista
    2. Sorry , pitkä vastausväli . . . Eka kerralla meni 4 päivää , kun herra välillä söi vähän ja vaikutti paremmalta . Koko ajan annoin parafiinia ja Attapectinia . Kun oli 2päivää ollut kokonaan kakkaamatta , ja vointi huononi taas , mentiin päivystykseen ja avattiin samana yönä . Suoli oli aika lähellä mennä kuolioon . . . Toisella kertaa olin huomannut, että olkkarin pöydälle unohtunut lelu oli saanut hammasta , ja kun parafiiniöljy ei tuottanut tulosta , lääkäriin mentiin nopeammin . Kolmaskin kerta oli tulossa , oltiin jo lääkärissä , kun Osku kakkasi vaivan aiheuttajan (taas kissanminttulelu) kuljetusboxiin ! Miten iloinen voikaan olla kakkasta - joka vieläpä maksoi 60€...

      Poista
    3. Tuollainen on kyllä hankalaa, jos välillä vaikuttaa paremmalta ja sitten ei oikeasti olekaan. Miten siitä sitten näkee, että milloin on aika mennä lääkäriin. :/ Onneksi menitte ajoissa!

      Ja hui että kolmasti kerta oli tulossa. Kyllä 60 e mielellään maksaa kakasta, jos sillä välttää avaamisen...

      Poista
  7. Voi Kassinen parka! Mutta onneksi kakat lähti liikkeelle eikä tarvittu puukkoa.
    Kyllä voi kissan palvelija olla onnellinen siivotessaan kakkaa, sitä ei lemmikkieläimetön ihminen käsitä 😀

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kyllä kyllä! Mieluummin siivoaa kakkaa vaikka kuinka paljon ja vaikka mistä kuin odottelee turhaan sen tulemista. :D

      Poista
  8. Onneksi Kassisella menee nyt jo paremmin eikä joudu leikkauspöydälle. ❤
    Hyvin ikävä tuollainen. Tosin silti se on asteen verran huvittavaa kun saa puoliltaöin puhelimeen viestiä että "Kassinen kakki!!!!" 😂😂😂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kassinen on syönyt jo monta kertaa sellaisia pienenpieniä annoksia. Seuraavaa kakkaa odotellaan vaikka tällä tahdilla siihen taitaa mennä hetki... Ehkä pitää antaa vähäsen Levolacia varmistamaan sen sujuva kulku? Laitan siitäkin viestin! :'D Ja onneksi vastasit, piti jonkun kanssa iloita! :D

      Poista
  9. Huh, onneksi Kassinen toipui ilman leikkausta! Mahtavaa!

    Hassu tuo Sepon järkytys kun Kassinen tuli takaisin! Kissojen ajatuksenjuoksu on kyllä ihmeellinen. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi! Olispa ollut kamalaa olla viikonlopupäivystyksessä avattavana.

      Seppo sentään tajusi edelliskertaa nopeammin, että tuttuja tässä ollaan, kun meni vain vuorokausi. Viimeksi taisi mennä lähemmäs kaksi päivää... Ehkä ensi kerralla se on otettava mukaan että ei ehdi unohtaa Kassisen olemassaoloa. :'D

      Poista
  10. Ihan kamalaa tämmöiset ! Onnea kakasta, onnea ekologisesti värjätystä matosta ja pysykööt suoli nyt tästä eteenpäin auki.

    Voi Kassis-rukkaa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Onneksi selvisi näin vähällä kuitenkin! Ruokaa pitää nyt ajatella tarkemmin, jää tuo entinen herkku pois. :/

      Poista